Etsi Finnverasta
Uutishuone

Kaikki

Artikkelit
23.01.2017
Yrityskaupan onnistuminen on taitolaji

Tamperelainen Juhani Lehti on ollut ostamassa seitsemää yritystä.Pk-yritysten omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen. Kriittisiä onnistumisen edellytyksiä ovat muun muassa valmis yhdistämisstrategia, liiketoiminnan yhdistämisen aikataulutus, viestintä ja henkilökunnan johtaminen.Onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten kasvuluvuissa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi.Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.– Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, kommentoi Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera ennusti yrityskauppojen määrän kasvavan viime vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoitti yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä yli 130 miljoonalla eurolla.Seitsemän kauppaaTampereen Konepajat Oy:n omistava Juhani Lehti on hyvä esimerkki yrittäjästä, joka on onnistunut yrityskaupoissa. Lehti siirtyi yrittäjäksi kymmenen vuotta sitten ostamalla kaksi pientä metalliteollisuuden alihankintayritystä.Vuosien aikana yrittäjä on tehnyt seitsemän yritysostoa ja yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on 25 miljoonaa euroa.– Yrityskaupoissa on tietty kaava. Pääosassa meihin otetaan ensin yhteyttä. Arvioimme, sopiiko yritys meidän kokonaisuuteemme. Emme halua ostaa ylikapasiteettia, vaan liiketoiminnan pitää täydentää nykyistä tekemistä, Lehti sanoo.– Sen jälkeen katsomme, onko toiminta terveellä pohjalla ja onko hintapyyntö yleisen arvostuksen mukainen. Tiedämme, miten rahoittajat laskevat arvonmäärityksen, hän jatkaa.Lehden mukaan myytävien yritysten dokumentaatiossa on isoja eroja. Osassa on nähtävissä, että tulosta on säädetty keinotekoisesti plussalle.Sen sijaan epärealistiset hintapyynnöt ovat karsiutuneet.– Rakennemuutos on kohdellut joitakin yrityksiä vieläkin kovemmin kuin alaa keskimäärin. Korvausinvestoinnit on jätetty tekemättä, ja laitekanta on vanhentunut. Emme osta yritystä, jossa ei ole tuottoarvoa. Iso kriteeri on myös se, että yritys ei saa olla riippuvainen yrittäjästä, Lehti kertoo.Oma identiteettiOstettavien yritysten integrointi on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä yrityskaupan jälkeen.Lehden yrityksissä kaikki saavat säilyttää oman kulttuurinsa. Jokaisella yrityksellä on myynti- ja tuotannollinen vastuu. Yrityskaupan onnistumisen ratkaisee pitkälti hyvä viestintä.– Yhdenmukaistamme taloushallinnon ja annamme muutenkin tukea. Yritykset auttavat toinen toistaan, ja palveluja myydään ristiin. Johtoryhmässä on aina oma henkilö jokaisesta yrityksestä, Lehti sanoo.Hänen oma toimenkuvansa on muuttunut vuosien aikana, kun uusia yrityksiä on tullut konserniin. Tehtaissa on johto, joka johtaa päivittäistä tekemistä.– Isoin muutos on ollut tuotekehityksen tuleminen mukaan aika vahvasti. Mietin paljon enemmän tulevaa kuin ennen, Lehti sanoo.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: Kasvu > OmistajanvaihdosLue myös:Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosiYrityskauppa käy – neljä maakuntaa ylitse muidenYrityskauppa tuo lisää kasvajia SuomeenTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
10.01.2017
Keskisuurten yritysten joukkoon kova tarve saada lisäystä

Suomen vienti lepää kapeilla harteilla, sillä kolmisenkymmentä suurinta yritystä vastaa puolesta koko Suomen viennistä. Finnveran rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen puhuu rakenteellisesta ongelmasta. Hän kääntää katseen erityisesti 2 600 suomalaisyritykseen, jotka ovat kokoluokaltaan keskisuuria. Niitä tarvitaan lisää.– Keskisuuria on vain yksi prosentti koko yrityskannasta. Yritämme omalta osaltamme auttaa pienempiä yrityksiä nousemaan keskisuurten sarjaan ja keskisuuria kasvamaan entistä suuremmiksi, Nousiainen sanoo.Keskisuureksi yritykseksi luokitellaan yritys, jolla on 50–249 työntekijää.Positiivisia uutisia näiden yritysten kasvuhalukkuudesta saatiin marraskuussa perheyrityksiä koskevasta selvityksestä. Suuri osa perheyrityksistä on keskisuurten kokoluokassa.PwC:n Global family business survey –raportista selviää, että seitsemän prosenttia haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia maltillisesti. Luvut ovat omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan. Kasvu tulee nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.Nousiaisen mukaan keskisuurten yritysten rooli korostuu etenkin maakunnissa.– Ne ovat isoja työllistäjiä ja toimivat samalla merkittävinä alihankintaketjujen ylläpitäjinä. Lonkerot ulottuvat pitkälle, Nousiainen kertoo.Myös Finnvera on saanut lisää mahdollisuuksia rahoittaa kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kasvua. Rahoituslaitos otti puolitoista vuotta sitten käyttöön kasvulainan. Kasvulainan on ajateltu soveltuvan erityisesti midcap-kokoluokan yrityksille.Midcapeiksi lasketaan yritykset, joiden liikevaihto on konsernitasolla enintään 300 miljoonaa euroa eikä niillä ole työntekijämäärärajoituksia.Mandaatti on nykyisellään voimassa vuoden 2018 loppuun.– Mandaattimme on 600 miljoonaa euroa, ja siitä riittäisi kyllä jokaiselle midcapille, Nousiainen vakuuttaa.Lunawood kasvaa kaupallaLämpöpuuvalmistaja Lunawood on hyvä esimerkki keskisuuresta yrityksestä, joka on kovassa kasvussa.Lunawoodin liikevaihto on tänä vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuoteen on seitsemän miljoonaa.– Teimme kesäkuussa liiketoimintakaupan, jossa ostimme Metsä Woodin Kaskisissa sijaitsevan Thermo Wood –liiketoiminnan. Olemme tehneet vuosien aikana myös isoja investointeja, sanoo toimitusjohtaja Arto Halonen.Kauppa kasvattaa Lunawoodin tuotantokapasiteettia 81 000 kuutiosta 105 000 kuutioon. Lisäksi Kaskisissa sijaitseva tehdas on merikuljetuksille otollinen sijaintinsa puolesta. Yhtiön kaksi muuta tehdasta sijaitsevat Iisalmessa ja Joensuussa.Merikuljetukset ovat isossa roolissa, sillä Lunawoodin liikevaihdosta 93 prosenttia tulee ulkomailta. Vientiä on kaikkiaan yli 40 maahan.– Eurooppa on suurin markkinamme ja kasvaa orgaanisesti. Lisäksi Lähi-itä kasvaa paljon. Tähtäämme seuraavaksi Kiinaan ja Amerikkaan, Halonen kertoo.Hänen mukaansa uuden yksikön upottaminen Lunawoodiin ei tapahdu sormia napsauttamalla. Henkilöstön motivoiminen on tärkeä osa kaupan onnistumista.– Aina siinä on pieni jännitys. Olemme luvanneet, että Kaskisissa modernisoidaan tehdasta. Se näyttää meidän olevan tosissamme.Myös päätös kasvun toteuttamistavoista vaatii strategiasta tuen hakemista. Vaakakupissa painavat orgaaninen kasvu ja yritysostot.– Kaikki lähtee lopulta strategiasta. Missä on kasvukipuja ja onko ostettavalla kohteella kivut paikattavissa? Kokonaisuus pitää hallita, Halonen kertoo.Fakta: Mikä Midcap? Midcap-kokoluokan yritykseksi lasketaan yritys, jonka konsernitasoinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijärajoitetta ei ole. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50–249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Finnvera sai vuoden 2015 alusta erikoisluvan rahoittaa kotimaan rahoitustuotteilla myös midcap-yrityksiä. Mandaatti on voimassa vuoden 2018 loppuun.Lue lisää kasvulainastaFinnvera neuvottelee mahdollisuudesta myöntää lainoja midcap-yrityksilleTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
21.12.2016
Monialayrittäjän pitää ratkaista oma ajankäyttönsä

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti se, minkälaiset tiimit ovat yrityksissä töissä.Työmäärä ja oman ajan hallinta nousevat aina esille, kun kasvuyrittäjiltä kysytään arjen haasteista.Monialayrittäjä Anne Kukkohovi ei tee poikkeusta sääntöön. Kukkohovin mukaan kahden yrityksen pyörittäminen vaatii häneltä paljon.- Olen ollut aina luovalla alalla, jossa on mukana systemaattinen projektinjohto ja numero-osaaminen. Kun perustin ensimmäisen firmani, harjoittelin todella paljon työnteon ja levon suhdetta koko paletin kannalta. Nyt toinen yritykseni on lyömässä läpi maailmalla ja joudun puskemaan hartiavoimin töitä sen eteen, hän sanoo.Yksinkertaista ratkaisua ajanhallintaan ei ole Kukkohovillakaan. Hän korostaa hyvän kunnon merkitystä jaksamisessa.- Startup-tyyppistä firmaa ei voi olla kuin yksi kerrallaan. Siihen menee kaikki aika.Televisiosta ja mallimaailmasta tuttu yrittäjä on pääomistaja vuonna 2010 perustetussa Supersuper-nimisessä yrityksessä. Lisäksi Kukkohovi on perustanut kolme vuotta sitten Supermoodin, josta hän omistaa suoraan ja välillisesti osake-enemmistön. Supersuper omistaa vielä pienen osuuden kolmannesta yrityksestä.Supersuper tarjoaa luovan suunnittelun asiantuntijapalveluja muun muassa viihdeteollisuudelle, ja Supermood on luonnonkosmetiikkamerkki.Supermoodin omistajien tavoitteena on rakentaa yhtiöstä maailmanlaajuinen brändi.- Teemme asioita oikein, sillä muuten emme olisi saaneet sellaisia jakelusopimuksia kuin nyt saamme. Brändäys ja tuotekehitys ovat meidän ehdottomat vahvuutemme, Kukkohovi kertoo.Kasvuhakuisia yrittäjiäYrittäjyyttä tutkitaan Suomessa eri tavoin.Kaksi kertaa vuodessa julkistettava pk-yritysbarometri paljastaa, että voimakasta kasvua hakevia yrityksiä on noin joka kymmenes. Sen sijaan monialayrittäjyydestä ei ole tutkimustietoa.Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sanoo, ettei myöskään rahoituslaitos tee tilastointia.- Monialayrittäjät ovat pääosin kasvuhakuisia persoonia, jotka näkevät pitkälle. Yleensä taustalla on joku teknologia, josta syntyy sitten palvelu. Kukkohovi on myös hieno esimerkki. Hänellä on vahva henkilöbrändi, jonka päälle liiketoiminnat ovat rakentuneet.Strandberg haluaa vielä erotella monialayrittäjyyden ja sarjayrittäjyyden toisistaan. Hänen mukaansa monialayrittäjä on operatiivisesti mukana omistamissaan yrityksissä, eikä pelkästään omistajan roolissa hallituksessa.Tiimi kiinnostaaUseiden yritysten perustaminen ja kasvu vaativat rahoitusta. Rahoittajan näkökulmasta katse kiinnittyy erityisesti tiimiin.- Olemme kiinnostuneita siitä, ketkä oikeasti tekevät työt ja kuka johtaa. Lisäksi katsomme taloudellisia menestymisen edellytyksiä ja sitä, onko tuotteelle tai palvelulle markkinoita, Strandberg luettelee.Hänen mukaansa toisen yrityksen perustaminen on perusteltua, jos se liittyy olemassa olevaan kokonaisuuteen.- Yrittäjällä voi olla samalla paikkakunnalla pesula ja ravintola. Synergiat ovat melkoiset, jos asiakaskunta on sama ja hallintokulut voidaan yhdistää, Strandberg näkee.Anne Kukkohovi kannustaa yrittäjiä niin ikään synergioiden hakemiseen. Supersuperin liiketoiminta tukee Supermoodin kasvua.- Firmojeni luonne on kuitenkin erilainen. Toisessa myymme osaamistamme, ja se on hyvin kannattavaa. Toinen taas on iso ponnistus vientimarkkinoille, Kukkohovi sanoo. Teksti: Kimmo Koivikko

Tiedotteet
16.12.2016
Finnvera myy suurimman osan omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä

Finnvera Oyj myy noin 80 prosenttia omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä. Kauppa liittyy Finnveran asteittaiseen luopumiseen pääomasijoitustoiminnasta.Osuus myydään suomalaiselle Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Finnvera jää edelleen Aloitusrahasto Vera Oy:n omistajaksi noin 20 prosentin osuudella. Rahastoa kohtaan osoitettiin kiinnostusta sekä kotimaasta että ulkomailta. Innovestorin tarjous vastasi parhaiten myyjän tavoitteita.Järjestelyllä varmistetaan rahaston sijoitustoiminnan jatkuvuus ja kohdeyritysten paremmat jatkorahoitusmahdollisuudet, kun pääomasijoitusmarkkinoille saadaan uusi yksityinen pääomasijoitusyhtiö.Kaupan taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön linjaus, jonka mukaan Finnveran vastuulla ollut aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehittämisvastuu on siirtynyt Tekes Pääomasijoitus Oy:lle.Aloitusrahasto on aktivoinut yksityistä sijoittamista– Vaikuttavuuden näkökulmasta Finnveran aikaisen vaiheen sijoitustoiminta on ollut merkittävää. Rahaston toiminnan kautta kohdeyrityksiin on saatu kaikkiaan 350 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa, joista bisnesenkeleiden osuus on noin 90 miljoonaa euroa. Summat ovat merkittäviä kansainvälisessäkin vertailussa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Aloitusrahasto Vera Oy:n kaupan myötä rahastoon saadaan paljon yksityistä pääomaa ja osaamista, mikä tuo vakautta kohdeyhtiöiden kehittämiseen jatkossa. Nykyiset sijoituskohteet saavat lisää verkostoja ja uudenlaisia mahdollisuuksia kasvuun.Teollisuussijoitus ja Tekes vastaavat jatkossa valtion pääomasijoittamisestaJatkossa valtion pääomasijoitustoiminnasta vastaavat pääosin Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes, ja näistä Tekesin hallinnoima Tekes Pääomasijoitus Oy keskittyy alkuvaiheen sijoitustoimintaan rahastosijoitusten kautta.Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta on alkanut vuonna 2005.Lisätietojatoimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, 029 460 2400

Artikkelit
14.12.2016
Yrityskauppa tuo lisää kasvajia Suomeen

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Profinin liikevaihto on kolminkertaistunut.Omistajanvaihdokset lisäävät kasvuyritysten määrää Suomessa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että 27 prosenttia kaikista omistajaa vaihtavista yrityksistä luokitellaan jatkossa kasvuyritykseksi. Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä pitää omistajanvaihdosten ja kasvuyritysten välistä yhteyttä merkittävänä. Vertailupohja löytyy kaksi kertaa vuodessa julkistettavasta pk-yritysbarometrista.Barometrin mukaan vain joka kymmenes yritys ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua.- Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, Heikkilä sanoo.Yritysten kasvuhalua ruokkii sekin, että yleensä yrityskauppa rahoitetaan lainarahalla. Lainojen takaisinmaksu vaatii parempaa tuloskuntoa.Heikkilä korostaa myös yrityskauppojen muutostrendiä. Kasvuhaluisten yritysten määrä omistajanvaihdostilanteessa on noussut viime vuodesta lähes viidenneksen. Kovin kasvuinto on tilastojen mukaan Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Sisä-Suomen alueeseen kuuluvat maakunnista Pirkanmaa ja Keski-Suomi.- Startup-kulttuuri ja korkeakoulutettujen entistä suurempi määrä yrittäjinä näkyy. Toisaalta meillä on ollut huolena se, että onko yrityksissä riittävän paljon think big -ajattelua. Yritykset ovat usein liian pienesti liikkeellä, Heikkilä arvioi.Think big -ajattelulla hän viittaa yrityksen kykyyn kasvaa keskisuureksi eli yli 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi. Niistä on Suomessa pula.- Olemme tässä Ruotsia jäljessä. Selittäviä tekijöitä on paljon. Kaikki lähtee yritysten arvomaailmasta, omien pääomien riittävyydestä, myynti- ja markkinointiosaamisesta sekä kyvystä toteuttaa kansainvälistä kasvua, Heikkilä luettelee.Finnvera ennusti aiemmin yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Kasvua ja kipujaLasiliukuseinistä tunnettu Profin Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka liikevaihto lähti räjähtävään kasvuun omistajanvaihdoksen jälkeen.Käytännössä yhtiö on kolminkertaistanut liikevaihtonsa vajaassa viidessä vuodessa 12 miljoonaan euroon.Profin siirtyi Mikko Haapalan omistukseen liiketoimintakaupassa keväällä 2012, kun hänen setänsä Martti Haapala myi yrityksen. Martti Haapala on yhä vähemmistöomistajana ja hallituksessa.Nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja kertoo, että kasvun taustalla olivat varsin yksinkertaiset syyt.- Teimme heti suunnitelman, jonka mukaan liikevaihto täytyy tuplata kolmessa vuodessa. Meidän piti saada riittävä tuloskunto päälle. Emme olisi enää hengissä, jos olisimme jämähtäneet neljään miljoonaan.Kasvu ja sen tuomat kivut ovat opettaneet Haapalalle paljon. Aikaisemmin hän työskenteli Keskon K-citymarketin aluejohtajana ja isosta pörssiyrityksestä löytyi aina osasto apuun. Nyt kaikki tieto on pakko hakea itse.- Opin sieltä tietyn systematiikan. Prosessien täytyy olla kunnossa. Lasiliukuseinämme on huipputuote, mutta alun murrosvaiheessa suurin osa liikevaihdosta tuli hirsitalopuolelta. Nyt rakennusteollisuus on vahvasti mukana. Muutos on vaatinut uudenlaisia osaamistarpeita ja olemme joutuneet vaihtamaan avainhenkilöitä johtoryhmätasolla, Haapala sanoo.Toinen kipuilu liittyi kasvun rahoittamiseen. Yhtiö tarvitsi käyttöpääomaa varsinkin alkuvaiheessa.- Olemme aiempaa viisaampia ja nyt meillä on puskureita kerättynä. Meillä on myös valmiit paketit yrityskauppojen varalle, Haapala vahvistaa.Profin on ollut kansainvälisillä markkinoilla jo vuosikausia. Pudasjärvellä sijaitsevan yrityksen myynnistä yli puolet tulee ulkomailta, kuten Japanista, Venäjältä ja Englannista.Seuraavaksi yhtiö hakee kasvua naapurista, sillä Tukholmaan on tarkoitus perustaa oma maayksikkö.- Pörssilistatun Lehto Groupin perustaja on kotikunnasta. Yritys on meille esimerkkinä siitä, että vain taivas on kasvun rajana, Haapala sanoo.Lue Yrityskauppa-sarjan ensimmäinen osa täältä.Lue Yrityskauppa-sarjan toinen osa täältä. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo  Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos Teksti: Kimmo Koivikko

Profinin nykyinen omistaja Mikko Haapala kertoo, että päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi nopeasti. Neuvottelut liiketoimintakaupasta kestivät kymmenen kuukautta. Suurin aika kului odotteluun, kun ostaja ja myyjä hakivat verottajalta ennakkopäätöstä veromenettelystä.
Uutiset
12.12.2016
Löytyykö suomalaisista yrityksistä halua kasvaa?

Team Finland -johtajat tietävät, miten suomalaiset yritykset saadaan nousukiitoon maailmalla – jos ne vain itse haluavat kasvaa. Kaikki lähtee yrityksen omasta voitontahdosta. Suomella menee hyvin maailmalta katsottuna, vaikka itse ehkä luulemme toisin.Team Finland -organisaatioiden johto on yhtä mieltä siitä, että jos yrityksestä löytyy tahtoa, niin löytyy myös auttajia ja ratkaisuja. Tätä työtä Team Finland -verkostossa petrataan nyt koko ajan, jotta yhteistyö olisi saumatonta. Team Finland -organisaatioiden johtajilta löytyi #tiimitavattavissa-keskusteluissa konkreettisia vinkkejä siitä, miten yritykset pääsevät maailmalle.Yrittäjien pitää uskoa itseensä”Suomen ulkopuolelta maamme näyttää paremmalta, fiksummalta ja toimivammalta. Meidän pitää kannustaa yrityksiä uskomaan itseensä”, ulkoministeriön Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen sanoo.Markkanen on aiemmin toiminut Suomen pääkonsulina läntisessä USA:ssa ja näkee siksi Suomen myös ulkopuolisten silmin. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi vahvistaa, että kaikki lähtee yrityksestä itsestään.”Yrittäjä on kuin kilpahiihtäjä – lopulta kaikki on kiinni voitontahdosta. Menestyvä hiihtäjä hyötyy kuitenkin tuesta. Me Team Finlandissa olemme osa huoltojoukkuetta: yksi heittää havuja, toinen lykkää uutta sauvaa katkenneen tilalle ja kolmas huutaa väliaikoja. Hiihtäjä voi keskittyä suoritukseen. Hän tekee sen kovan työn”, sanoo Suomi.Kasvu löytyy kasvutaskuistaTekesin toimitusjohtajan Pekka Soinin mukaan maailma on täynnä kasvutaskuja, jotka pitää löytää.”Jos Suomessa talouskasvu on hidasta, maailmalta löytyy koko ajan merkittäviä kasvutaskuja. Pitää vain löytää oikea paikka ja oikea hetki. Me voimme auttaa myös tässä. Suomesta löytyy esimerkiksi maailman parhaisiin kuuluvat aaltovoimaratkaisut, vaikka meillä ei edes ole aaltoja”, Soini sanoo.Siksi on tärkeää, että yritykset tekevät tuotekehitystä tiettyä markkinaa ja asiakkaita varten, eivätkä kehitä ensin ratkaisua ja etsi sille markkinaa.”Suuri osa maailmantalouden kasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Markkinaolosuhteet poikkeavat kehittyvien talouksien maissa täysin Suomen vastaavista. Jotta voi ymmärtää esimerkiksi Intian energiatuotannon jakeluongelmia, täytyy mennä paikalle. Toisaalta uskomme vieläkin liikaa, että uniikilla teknologialla pärjää, sen lisäksi tuote kaipaa tarinan ja markkinointia ympärilleen. Vasta silloin sen arvo moninkertaistuu”, toteaa Suomi.Rahoituksen saamisessa ei ole kikkoja”On sitkeä myytti, että hakemukseen pitää osata kirjoittaa tietyt oikeat sanat, jotta rahoitusta saa. Todellisuudessa haluamme keskustella asiakkaan kanssa ennen kuin hän laittaa mitään paperille, siksi kannattaa aloittaa olemalla meihin yhteydessä”, Tekesin Pekka Soini sanoo.   Team Finlandissa kysytään ensin yritykseltä, mikä on kasvuvisiosi. Sen mukaan yritys voi asiantuntijan kanssa pohtia, millainen tuki on tarpeen. Tarvitaanko esimerkiksi tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen rahoitusta vai puuttuuko yritykseltä jotakin olennaista osaamista, joka on kasvun edellytys?”Yritysten ei pidä suunnata toimintaansa sen mukaan, mihin saa tukea, vaan hyödyntää Team Finlandin instrumentteja, kun ne osuvat omaan asiakaslähtöiseen tarpeeseen. Me perustamme arviomme rahoitusmahdollisuuksistamme aina yhtiökohtaisesti”, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä päättää.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi ja toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto, Tekesin toimitusjohtaja Pekka Soini, verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sekä Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöstä. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Tiedotteet
12.12.2016
Yrityskauppa käy – Neljä maakuntaa ylitse muiden

Varsinais-Suomessa on ollut poikkeuksellisen hyvä vuosi. Myös Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa kasvuluvut ovat merkittävät.Neljän maakunnan yrityksissä on käynyt kova kuhina tämän vuoden aikana.Finnveran tilastoista selviää, että Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Uusimaa ja Pohjois-Savo yltävät yrityskaupoissa kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin niin euroissa kuin kappalemääräisesti mitattuna.Varsinais-Suomessa vuosi on ollut jopa poikkeuksellinen. Euromääräisesti yrityskaupat ovat kasvaneet hurjat 129 prosenttia ja kappaleissakin neljänneksen. Omistajaa ovat vaihtaneet etenkin työllistävät pk-yritykset. Niiden markkina-alue on myös maakunnan ulkopuolella.- Keskimäärin kaupan arvo on joitakin satoja tuhansia euroja. Kauppoja on ollut koko ajan ja niitä on vieläkin pöydällä, kuvaa Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Hänen mukaansa yrityskauppojen vilkastuminen kertoo ilmapiirin muutoksesta koko Lounais-Suomen alueella. Positiivisia uutisia on kuultu telakkatilauksista ja Uudenkaupungin autotehtaalta.- Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Ensi vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, Pelkonen vahvistaa.Yksi kasvua selittävä tekijä on Finnveran aktiivisuus. Rahoituslaitos on ollut läsnä useissa tilaisuuksissa kannustamassa yrittäjiä harkitsemaan yrityskauppoja ja huolehtimaan yrityksensä myyntikunnosta. Potentiaalisille ostajille tärkeä viesti on rahoituksen järjestyminen hyviin hankkeisiin.- Nuoret ja korkeasti koulutetut ostavat entistä enemmän yrityksiä. Yksi ostajaporukka ovat alanvaihtajat. He haluavat hypätä pois oravanpyörästä, mutta eivät halua aloittaa yritystoimintaa nollasta, Pelkonen arvioi.Myös muualla Suomessa omistajanvaihdoksissa on pääosin positiivinen vire.Finnvera on ennustanut yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -54 % -64 % Etelä-Pohjanmaa +7 % +16 % Etelä-Savo -41 % +6 % Kainuu -43 % -36 % Kanta-Häme +85 % -35 % Keski-Pohjanmaa -31 % +89 % Keski-Suomi -21 % +18 % Kymenlaakso +216 % -6 % Lappi -52 % -13 % Pirkanmaa +19 % +9 % Pohjanmaa +44 % +10 % Pohjois-Karjala -71 % -9 % Pohjois-Pohjanmaa +46 % -19 % Pohjois-Savo +26 % +28 % Päijät-Häme -29 % -38 % Satakunta +96 % +4 % Uusimaa +43 % +15 % Varsinais-Suomi +129 % +23 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen kasvu on -31 prosenttia mutta kappalemääräisesti +89 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet pienet paikalliset pienyritykset. Niiden yritysten arvo on yleensä kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä pienempi.Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä tilanne on päinvastoin.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
07.12.2016
Onnellisuustaloudestako Suomen seuraava vientivaltti?

Team Finlandin johto ja asiantuntijat pohjustavat torstaina 8.12. viimeisissä #tiimitavattavissa-lähetyksissä teesejä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavat 100 vuotta.Itsenäisyyden juhlavuotta aloittava Suomi on harpannut 100 vuoden aikana vaatimattomasta maatalousyhteiskunnasta teknologia-alan johtajaksi. Miten asema ja kasvu varmistetaan tulevaisuudessa? Miten Team Finland auttaa suomalaisia yrityksiä jatkuvasti muuttuvan maailman markkinoille myös tulevaisuudessa?”Eteenpäin katsoessa mullistus on vähintään yhtä suuri kuin viimeisen 100 vuoden aikana kokemamme, mutta pystymme näkemään eteenpäin vain hyvin vähän”, sanoo Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto.”Parhaiten voimme erottautua alueilla, joissa haetaan korkeaa lisäarvoa ja tarjotaan isompia, kokonaisvaltaisia palveluita ja ratkaisuja. Ihmiskeskeiset innovaatiot, joilla mahdollistetaan kestävä ja vastuullinen kuluttaminen, ovat avainasemassa”, tiivistää Tekesin asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Viimeisen #tiimitavattavissa-päivän aiheena tulevaisuusTorstaina 8.12. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohjustetaan eväitä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavina vuosikymmeninä. Keskustelemassa ovat Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto sekä Tekesin verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Iltapäivällä lähdetään maailmalle Team Finlandin kanssa. Keskusteluun osallistuvat Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi, Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöistä, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja Tekesin pääjohtaja Pekka Soini. Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Viimeiset live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi, palvelunumero: 029 502 0510, #tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597

Artikkelit
30.11.2016
Kova kasvu vie yrityksen äärirajoille

Roope Heinilän johtama Smarp yrittää vallata markkinoita yli kuuden miljoonan euron rahoituksen turvin.Maailmanvalloituksesta on helppo puhua, mutta teot ja toteuttaminen ovat toinen asia.Näin kuvailee Smarp Oy:n toimitusjohtaja Roope Heinilä niin sanottujen born global –yritysten tuntoja. Born globalilla tarkoitetaan yritystä, jonka markkinat ovat alusta lähtien globaalit.– Yrityksissä koetaan kahdenlaista pelkoa. Toinen on pelko epäonnistumisesta. Toinen pelko on sitä, että kilpailija tekee, jos itse ei tee. Jälkimmäinen ajaa kansainvälistä kasvuyritystä eteenpäin. Riskit ovat kovat. Meidän tavoitteenamme on, että tästä tulee iso tai sitten iso räjähdys, Heinilä kertoo.Hänen mukaansa startupeissa pitää sietää jatkuvaa vuoristorataa. Yrittäjän kestokyky on äärirajoilla.– Se ei riitä, että kestää itse. Myös muita täytyy pystyä motivoimaan.Heinilä perusti Smarpin kahden muun osakkaan kanssa viisi vuotta sitten. Alun perin yhtiö kehitti sähköistä työntekijöiden koulutusratkaisua. Liikeidea ei kantanut pitkälle, mutta toinen idea on kantanut.Smarp on kehittänyt ohjelmiston, jonka avulla työnantajat kannustavat henkilöstöä jakamaan yrityksen tuottamia sisältöjä sosiaalisen median eri kanavissa. Työntekijälähettilyys on kovassa huudossa maailmalla.– Idean ei tarvitse olla oma, sillä toteutus ratkaisee. Meillä oli hypoteesi, että tällaiselle on kysyntää ja lähdimme kokeilemaan. Näytin beta-version heti, kun olin asiakkaan luona, Heinilä muistelee.Hän kehottaakin startupeja panostamaan jo alkuvaiheessa myyntiin. Toimitusjohtaja korostaa myös tiimin merkitystä, sillä sijoittajien silmissä tiimi ratkaisee.Verkostot avainasemassaSmarp sai ensimmäisen sijoittajan Lontoosta, kun TNS Globalin entinen toimitusjohtaja Pedro Ros päätti sijoittaa yhtiöön. Hän on yhä Smarpin hallituksen puheenjohtajana.– Tarinan pitää olla hyvä ja tavoitteiden tarpeeksi korkealla. Lisäksi hyvä tarina houkuttelee työntekijöitä. Nimekkäitä tiimin jäseniä kannattaa tosin etsiä vasta siinä vaiheessa, kun startup on todistanut pärjäävänsä markkinoilla, Heinilä sanoo.Smarp on onnistunut houkuttelemaan osaajia avainpaikoille muun muassa LinkedInistä. Helsinkiläisyritys on rakentanut systemaattisesti verkostoa Suomessa niin rahoittajia kuin rekrytointejakin ajatellen.– Suomessa piirit ovat aika pienet. Olimme alussa mukana monissa Aalto ES:n ja Fibanin tapahtumissa. Sieltä saimme kontakteja.Yksi kontakteista on ollut Nokia-taustainen Tero Ojanperä, jonka sijoitusyhtiö on sijoittanut Smarpiin. Yhteensä Smarp on onnistunut keräämään maailmanvalloitusta varten rahoitusta 6,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä on jo noin 60 työntekijää.Kovien ammattilaisten rekrytointi, kansainvälinen kasvu ja rahoituskierrokset vaativat myös Heinilältä uuden oppimista.– Kaikkea oppii tekemällä. Yritän palkata itseäni fiksumpia ja menen intuition mukaan. Tehtäväni onkin arvioida, minkälaisia tyyppejä ja mihin paikoille tarvitaan, ja pitää tietysti nykyiset tiimit tyytyväisinä, Heinilä luettelee.Tarpeeksi, mutta ei liikaaKuusi miljoonaa euroa kuulostaa paljolta, mutta pahin kilpailija on kerännyt yli 40 miljoonaa. Kokeneet kasvuyrittäjät varoittavatkin, että rahaa on syytä kerätä tarpeeksi. Sitä nimittäin kuluu.Heinilä on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.– Rahalla ei tätä peliä voiteta. Olemme toiseksi suurin 50 kilpailijan joukosta ja suurimman yrityksen asiakasmäärä on vain tuplat meitä suurempi, toimitusjohtaja sanoo.Smarpilla on tällä hetkellä noin 200 yritysasiakasta.Heinilä puhuu fiksuudesta. Jos rahoitusta on liikaa, se voi laiskistaa tai johtaa vääriin päätöksiin.– Tuotepuolella fiksuus on sitä, ettei kehitetä liikaa. Myynnissä ja markkinoinnissa yritämme maksimoida tuotot mahdollisimman pienillä kuluilla.Smarp on jo voittanut useita eri yrityskilpailua. Sillä on pääkonttori yhä Helsingissä ja konttoreita muun muassa Tukholmassa, Lontoossa sekä New Yorkissa. Seuraava askel on todennäköisesti Singapore.– Konttorin perustaminen tarkoittaa, että sisäinen viestintä heikkenee, mutta olemme lähempänä asiakasta. Jonkun pitää täältä aina mennä vetämään paikallista konttoria. Näin viemme yrityskulttuurimme paikanpäälle, Heinilä sanoo.Hän ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan kansainvälistä kasvuyritystä ei voi johtaa Suomesta. Heinilän mukaan Suomessa on kaksi etua ylitse muiden.– Tuotekehitys kannattaa pitää täällä. Esimerkiksi Piilaaksossa kaikki on todella kallista. Toiseksi, Suomessa asuu paljon päteviä ulkomaalaisia, jotka sopivat hyvin kansainväliseen ympäristöön. Meillä on toimistolla jo 20 eri kansallisuutta.Fakta: Kasvuyrityksen rahoitus Mikä on riittävä rahoituksen määrä uskottavan kansainvälisen kasvun takaamiseksi? Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Kansainvälistä kasvua hakevat yritykset etsivät sijoittajilta myös osaamista. Kansainvälistymiseen yritys tarvitsee neuvoja henkilöiltä, joille markkina-alue on tuttu. Sijoittajien profiiliin tutustuminen kannattaa. Osa sijoittaa vain tietyn toimialan yrityksiin. Osalla taas on sijoituksissa minimi ja maksimi. Kasvuyrityksen tiimi on yksityisissä sijoituksissa aina keskiössä. Myös tarinan pitää olla uskottava: isot ja kasvavat markkinat, mallin skaalautuvuus sekä polku exitiin. Ulkomailta voi löytyä sijoittaja siinä missä kotimaastakin. Sijoittajat peilaavat aktiivisesti liikevaihdon yläpuolella olevia lukuja. Erityisesti myyntiaktiivisuutta. Se kertoo, miten yrityksellä menee kuuden kuukauden kuluttua. Myös Finnveralta löytyy useita eri rahoitusratkaisuja yritysten käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämiseen ulkomailla. Finnveralta haetaan rahoitusta oman organisaation kasvattamiseen, rekrytointeihin, myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisten markkinoiden lanseeraukseen. Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
30.11.2016
Käyttäjä unohtuu vielä suomalaisilta digiosaajilta

Pelkkä vahva tekninen taituruus ei riitä, jos suomalaisella digiosaamisella aiotaan menestyä maailmalla. Menestyvien yrittäjien viesti on selvä: globaalit markkinat alkavat heti oven ulkopuolelta ja kuluttajien tarpeisiin vastaaminen on kaiken ydin. Suomalaiseen koulutukseen luottavat kaikki, mutta osaajapula uhkaa silti.Nokia antoi suomalaiselle digitalisaatiolle pohjan, jolta edelleen lähdetään maailmalle. Yritys loi uskon, että täältäkin voi ponnistaa maailmalle.”Kun suomalainen yritys miettii markkinoita, kehotan katsomaan heti ulos Suomesta. Tämä on pieni markkina ja riittämätön palveluiden kehittämiseksi”, sanoo Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Yrityksen liiketoiminnasta 70 prosenttia tulee Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, mutta tekninen toteutus on edelleen Suomessa.”Koulutusjärjestelmämme ansiosta toimintamme voi edelleen säilyä Suomessa. Täällä on osaavaa työvoimaa. Tulevaisuudessa kohtaamme kuitenkin osaajahaasteen, josta muodostuu vielä kasvun hidaste”, Hämäläinen jatkaa.”Teknologiaosaamisemme, erityisesti langaton tietoliikenne ja kyberturvallisuus, on perinteisesti ollut vahvaa. Nyt meillä on lisäksi uusia toimintamalleja ja kokeilukulttuuria. Esimerkiksi lohkoketjuosaajien ja koodarien puute on kuitenkin jo todellisuutta”, vahvistaa Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen.  Teknologiakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteenKäyttäjälähtöinen yritystoiminta ja kulttuuri on vähitellen laajentunut insinöörivetoisessa Suomessakin.”Yrityksen tekemisen pitää olla käyttäjälähtöistä ja ottaa käyttäjät – kuluttajat – vakavasti. He sen palvelun lopulta kuitenkin maksavat”, painottaa Hämäläinen.Suomeen on syntynyt paljon kumppaniverkostoja, joissa on mukana myös käyttäjälähtöisiä yrityksiä. Ne vievät osaltaan insinööriajattelua lähemmäksi kuluttajaa. Verkostoista hyötyvät kaikki. Pienille toimijoille ne levittävät tietoa siitä, minne kehitys on menossa. Suuremmat puolestaan löytävät hyödyllistä osaamista ja uusia, pienempiä kumppaneita.”Maailmalla on riittävästi bisnestä otettavaksi kaikille suomalaisille yrityksille. Yritysten ei tarvitse pelätä operaattorin edessä kilpailevansa tarjoamallaan toistensa kanssa, vaan sen sijaan nähdä, että voimme täydentää toistemme osaamista ja näin tehdä laajempia kokonaisuuksia, jolloin kilpailukyky on riittävä. Tästä on Connectivity from Finland -ohjelman puitteessa syntynyt jo hyviä esimerkkejä”, sanoo Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura.Onko suomalaisuus kilpailuvaltti?Teknologiaosaamisesta Suomi tunnetaan, mutta avoin yhteistyön kulttuuri on selkeä kilpailuetu maailmalla. Organisaatioiden mataluus, tehokkuus ja suoraviivaisuus usein jopa yllättävät. Rehellisyys, lahjomattomuus, rahoituspuolella jäykkyys ja tiukkuus ovat osa suomalaisuutta. Mutta kuitenkin:”Sovitaan, mitä tehdään, ja tehdään, mitä sovitaan. Kun tämän pääsee osoittamaan käytännössä, tulee heti lisätilauksia. Niin innostuneita suomalaisten suoraselkäisyydestä ollaan”, päättää Ideanin Niko Frilander.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Conmion toimitusjohtaja Tero Hämäläinen, Ideanin perustaja Niko Frilander, Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen, Finpron Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen ja Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 8.12. teemalla Sadan vuoden strategia 15 minuutissa. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Uutiset
29.11.2016
Lohkoketjuja ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja – niilläkö maailma valloitetaan?

Rakennetaanko biteistä menestystarinoita? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat tiistain 29.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä, miksi suomalaisten yritysten kannattaa panostaa digitalisaatioon kasvua ja kansainvälistymistä tavoitellessaan.”Yrityksemme kulmakivi ovat käyttäjälähtöiset ratkaisut. Tarjosimme niitä merkittävälle kotimaiselle yritykselle, joka ei niitä kuitenkaan kelpuuttanut. Päätimme lähteä suoraan Piilaaksoon”, kertoo yksi Ideanin perustajista Niko Frilander.Suomalaisuus on digitaaliseen designiin erikoistuneen Ideanin tärkein kilpailuvaltti, mutta yrityksen osaamista arvostetaan maailmalla huomattavasti enemmän kuin kotimaassa. Miksi näin, vaikka Suomesta on muodostunut ICT:n ja digitalisaation supervalta, jossa kehitetyt innovaatiot ovat valloittaneet markkinoita?Seuraavan #tiimitavattavissa-lähetyksen aiheena digitalisaatioTiistaina 29.11. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä kerrotaan, mikä tekee digitalisaatiosta kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksen. Keskustelemassa ovat Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen sekä Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Iltapäivällä pohditaan, onko suomalaisuus todellinen kilpailuvaltti maailmalla. Keskusteluun osallistuvat Tekesin Klemettisen lisäksi Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen, Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen ja Ideanin Niko Frilander.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoawww.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Tiedotteet
29.11.2016
Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosi

Kauppojen määrä kasvaa Finnveran arvion mukaan 12-14 prosenttia. Erityisesti kotimarkkinayritykset käyvät kaupaksi.Yrityskauppojen määrä kasvaa tänä vuonna reippaasti.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi ennustaa euromääräiseksi kasvuksi jopa 12-14 prosenttia. Yrityskauppoja seuraava Koivuniemi laskee, että Finnvera rahoittaa tänä vuonna 130 miljoonalla eurolla yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.- Kasvu tulee erityisesti kotimarkkinayrityksistä. Niiden kauppojen määrä on noussut euromääräisesti kolmanneksella ja kappalemääräisesti yhdeksän prosenttia, Koivuniemi sanoo. - Positiivista on myös huomata, että rahoitetuista yrityskaupoista entistä useampi kohdistuu kasvua hakeviin yrityksiin, hän jatkaa.Vastaavasti paikallisten pienyritysten yrityskauppojen volyymit ovat hieman laskeneet.Finnveran pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi pitää lukuja erinomaisena.- Tässä huomaa, minkälainen voima on viestinnällä. Olemme olleet puhumassa omistajanvaihdoksista yli 200 tilaisuudessa tämän vuoden aikana. Emme tosin odottaneet, että yritysten patoutunut myyntihalu purkautuisi näin nopeasti, Keitaanniemi sanoo.Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan yrityskauppojen määrän ennakoidaan jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle.- Entistä nuoremmat ovat halukkaita ottamaan riskejä ja ostavat yrityksiä. Tämä näkyy tilastoissa, Keitaanniemi iloitsee.Dynamiikka paraneeKoivuniemi löytää lisää syitä parantuvasta talous- ja rahoitustilanteesta. Lisäksi on havaittavissa, että yrityksiä eivät myy pelkästään eläköityvät yrittäjät.- Osalla yrittäjistä on heti alusta lähtien selvä exit-suunnitelma. Se on yleisen dynamiikan kannalta hyvä asia. Yritys on pidetty koko ajan kunnossa ja uusi ostajakin hakee aina uutta kasvua, Koivuniemi kertoo.Hänen mukaansa hyvistä yrityksistä on kova kysyntä ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.Kiinnostus näkyy myös arvostuksissa eli kauppahinnoissa.- Vielä ollaan järkevillä tasoilla. Hinnat eivät ole kohtuuttomia, Koivuniemi laskee.Kuluvasta vuodesta tulee toinen peräkkäinen kasvun vuosi. Kaksi vuotta sitten oli pohjakosketus, kun Finnvera rahoitti kauppoja 88 miljoonalla eurolla. Ero tämän vuoden lukuihin on noin 50 prosenttia.- Yrittäjät eivät myy huonoina aikoina. Tässä on menty monta vuotta sumussa ja odottelu saa nyt näköjään riittää, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Lisätietoja: asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, p. 029 460 2577

Tiedotteet
24.11.2016
Finnveran seminaarissa pohdittiin valtion roolia viennin edistämisessä

”Valtio viennin vauhdittajana” -seminaarissa 23.11.2016 pohdittiin, mikä rooli valtiolla on suomalaisyritysten menestyksessä kansainvälisessä kilpailussa.Seminaarin avannut Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korosti, että Finnvera haluaa tarjota suomalaisyrityksille samat lähtökohdat kuin kilpailijamaiden vientitakuulaitokset omissa maissaan.– Kilpailukenttä on koko ajan haastavampi. Kilpailemme itseämme isompia, kuten Saksaa, Ruotsia ja Italiaa vastaan, Heikkilä sanoi.Heikkilä kuitenkin painotti, että ei ole tarkoitus eikä toivottavaa, että vientirahoituksen ehdoilla kilpaillaan.– Tätä tulisi kansainvälisillä sopimuksilla rajoittaa. Mutta kunnes näin tapahtuu, Suomi ja Finnvera joutuvat vastaamaan haasteeseen.Finnveran viennin rahoituksen kysyntä on viime vuosina kasvanut jyrkästi. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä onkin hallituksen esitys, jossa Finnveran viennin valtuuksia ehdotetaan korotettavaksi 27 miljardiin nykyisestä 19 miljardista.– Voi kysyä, onko Suomella varaa olla tarjoamatta yrityksilleen vastaavia palveluita kuin kansainvälisillä kilpailijoilla, Heikkilä pohti.Finnveran varatoimitusjohtaja ja Bernin Unionin puheenjohtaja Topi Vesteri pohdiskeli puheenvuorossaan vientitakuulaitosten roolia muuttuvassa maailmankaupan tilanteessa.– Globaalissa tarkastelussa viennin kasvu on ollut nopeinta Kiinassa. Kiinalaisista julkisista rahoituslaitoksista onkin tullut suurimpia viennin rahoittajia. Pelikenttä on epätasaisempi kuin koskaan, koska kansainväliset pelisäännöt koskevat vain OECD-maita. Nyt on mielenkiintoista nähdä, sulkeeko Trumpin hallinto Yhdysvaltain julkisen viennin rahoituksen, vai nähdäänkö Trumpin hallinnossa ”jobs through exports” -mahdollisuus, hän sanoi.Panelistit: Valtuuksien oltava riittävällä tasollaValtion merkitystä viennille pohdittiin myös kahdessa paneelikeskustelussa. Ensimmäisessä paneelissa keskustelivat TEM:in elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Ilona Lundström, VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen, EK:n johtava asiantuntija Tommi Toivola sekä Turun yliopiston tutkija Peter Zettinig.Panelistien mukaan on tärkeää varmistaa, että valtio osaltaan edistää suomalaisten vientiyritysten menestymistä. Lisää panostuksia kaivattiin pk-yritysten vientiponnistelujen tukemiseksi. Keskustelussa kuitenkin painotettiin, että riskien osalta on huolehdittava tasapainosta.Toisessa paneelikeskustelussa keskityttiin yritysten näkökulmaan. Paneeliin osallistuivat Meyer Turku -yhtiön toimitusjohtaja Jan Meyer, Nokian talousjohtaja Timo Ihamuotila, Wärtsilän johtaja Kari Hietanen sekä MB Fundsin partneri Hannu Puhakka.Keskustelussa todettiin, että Finnveran rooli vientikauppojen onnistumisessa on hyvin usein merkittävä. Onkin tärkeää, että viennin valtuuksien yläraja on tarpeeksi korkealla tasolla, jotta suomalaisyritykset pärjäävät yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer muistutti, että kun isot suomalaisyhtiöt saavat merkittäviä kauppoja, hyödyt valuvat myös laajalle alihankkijaverkostolle.– Turun telakan saamilla alustilauksilla on voimakkaat myönteiset vaikutukset pk-kenttään. Kun pienemmät yritykset pääsevät uimaan vanavedessämme, Suomeen syntyy parhaimmillaan jopa 15 000 työpaikkaa, Meyer totesi.Lisätietoja:Tarja Svartström, viestintäjohtaja, p. 040 826 2006Esitys: Topi Vesteri (PDF)Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Uutiset
17.11.2016
Sytyttääkö suomalainen osaaminen kansainvälisillä markkinoilla?

Sytyttääkö suomalainen osaaminen kansainvälisillä markkinoilla? Kohdemarkkinoiden tunteminen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen ovat vientiammattilaisten tarjoamia reseptejä onnistumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Myyntityön hanskaamisessa suomalaisilla on vielä työsarkaa. Sudenkuoppana on usein myös fokuksen puuttuminen.”Kansainvälistyville suomalaisille pk-yrityksille tärkeää on kyky tunnistaa kysyntä sekä ymmärtää asiakkaiden tarpeita kohdemarkkinoilla”, sanoo ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen.Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala komppaa ajatusta kohderyhmän tarpeiden ymmärtämisestä. On tunnistettava se, mikä kv-asiakaskunnan silmissä on tarpeellista ja mikä haluttavaa.”Parhaat onnistumiset aikaansaadaan, kun yritys on intohimoinen sekä tunnistamaan asiakkaan tarpeen että auttamaan häntä ratkaisuissa”, tiivistää Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Myynti on usein akilleen kantapäämme”Se, mikä on opittu vuosien varrella, on että ilman paikallista toimintaverkostoa on todella vaikea lähteä liikkeelle. Kohdemarkkinoiden kulttuurin ymmärrys on avainasemassa”, Markus Hakala kertoo.Markkinointiviestintään ja digitaalisiin palveluihin erikoistunut Mirum Agency tuli osaksi kv-verkostoa vuonna 2012. Helsingin toimistossa työntekijöitä on tätä nykyä 130. Päätös lähteä ulkomaille tehtiin vuonna 2008. Toimistoja on avattu tämän jälkeen Lontooseen, Tukholmaan, Düsseldorfiin, Kööpenhaminaan ja Mumbaihin. Tuotekehitystukea saatiin Tekesiltä, ja systeemi on Hakalan mukaan toiminut hyvin.”Isoin juttu, missä suomalaisilla on opittavaa, on se että pitää investoida enemmän markkinointiin ja myyntiin.  Tämä on meidän akilleen kantapää. Se, että jotain pitäisi erikseen myydä, on meillä välillä vierasta. Hyvin toteutettu markkinointi ei tunnu markkinoinnilta, vaan asiakkaan palvelulta”, Hakala korostaa.”Suomessa arvostetaan perinteisesti enemmän sitä, että osaat tehdä hyvän tuotteen kuin sitä, että osaat markkinoida ja myydä. Myynnin arvostuksen tulisi kasvaa. Lisäksi asiakashyödyn kiteyttämiseen tarinankerronnan kautta voisi panostaa entistä enemmän”, kehottaa Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtaja Jukka Salo.Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ei täysin yhdy väitteeseen, että syvin sudenkuoppamme olisi huonoissa myyntitaidoissa.”Kokemusperäisesti voin todeta, että syvin sudenkuoppamme on fokuksen puuttuminen. Kansainvälistyvät yritykset ampuvat toisinaan koko maailmaa kohti. Puutteelliset taloudelliset tai henkilöresurssit ovat toinen usein ontuva kohtamme. Se, kun tehdään asioita liian kauan yksin, tai pyritään tekemään täydellistä tuotetta”, Mantila sanoo.Onko oikopolkuja onnistumiseen?Aarikan helmikuun alusta lähtien toimitusjohtajana työskennellyt Anu Vauhkonen näkee yritysten suurimpana haasteena sen, miten lähteä kansainvälistymään.”Jäädään niin sanotusti lähtökuoppiin, kun ei uskalleta lähteä boxin ulkopuolelle. Toinen haaste on se, mistä ja miten löytää oikeat yhteistyökumppanit. Mikä on vientimyyntiin liittyvä strategia? Sudenkuoppiin kuuluu myös se, että menee samalla konseptilla joka markkinalle. Se mikä toimii yhdessä paikassa ei välttämättä toimi toisessa”, Vauhkonen sanoo.Tänä päivänä ei enää kannata rakentaa liian moniportaisia jakelukanavia, mutta se voi olla jossain maassa maan tapa. Oma lukunsa on toimialasta riippuen maakohtainen lainsäädäntö, joka saattaa asettaa esteitä.”Oikoteitä ei taida olla, mutta mäkinen tie helpottuu, kun verkostoituu muiden yritysten kanssa ja hakee jeesiä niiltä tahoilta jotka sitä voivat tarjota. Jalkatyötä vaatii joka tapauksessa se, että löytää oikeat yhteistyökumppanit viennissä. Olen ollut yllättynyt, kuinka konkreettista Team Finlandilta saamamme apu Aarikalle on ollut. Ostaja on jopa tuotu oven taakse.”, Anu Vauhkonen sanoo.”Suomalaisuus sinällään on kiinnostavaa etenkin Aasiassa. Euroopassa taas, esimerkiksi Saksassa, on ymmärretty laatu, joka sytyttää kyllä”.Team Finland -organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Market Opportunities -palvelu kokoaa yrityksille markkinamahdollisuuksia maailmalta. Palvelu tarjoaa muun muassa myyntidiilejä ja maakohtaista toimintaympäristötietoa. Vastavuoroisesti Team Finland -talossa kaivataan myös palautetta heille päin.”Market Opportunities-palveluun kaipaamme entistä enemmän palautetta suoraan yrityksiltä.  Tarvitsemme hyvää keskinäistä dialogia”, korostaa Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Aarikan toimitusjohtaja Anu Vauhkonen, ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki,  Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtajaJukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila sekä Team Finland -talon studion ulkopuolelta Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on tiistaina 29.11. teemalla Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero:029 502 0510#tiimitavattavissa

Uutiset
16.11.2016
Yritys – vältä virheet ja löydä oikeat kansainväliset markkinat

Sytyttääkö suomalainen osaaminen ja intohimo maailmalla? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat torstain 17.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten suurimmat sudenkuopat ja oikopolut onnistumiseen.Keskustelussa vaihdetaan ajatuksia siitä, mistä suomalaisten yritysten kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla syntyy. Olisiko kilpailuetua saatavissa vaikkapa aineettomista arvoista, kuten luotettavuudesta ja täsmällisyydestä.”Suomalaisten pk-yritysten osuus viennin arvosta on vain 13 prosenttia, kun naapurimaissa se on yli 20. Meillä on hyödyntämätöntä potentiaalia ja kaikki syyt olettaa, että pk-yritysten osuus viennistä voisi olla suurempi”, sanoo Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohditaan kansainvälistymisen sudenkuoppia ja oikopolkuja. Keskustelemassa ovat Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Team Finland -palveluiden johtaja Jukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Mirum Agencyn CEO Markus Hakala.Suunta Italiaan vai Intiaan?Iltapäivällä keskitytään Market Opportunities -palveluun, joka opastaa yrityksen oikeille markkinoille. Keskusteluun osallistuvat ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila.Team Finlandin Market Opportunities -palveluun on koottu oivalluksia kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Palvelussa on tarjolla suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnalle olennaista markkinakohtaista tietoa niin konkreettisista kysyntätarpeista kuin pidemmän aikavälin markkinoiden muutosilmiöistä. Yritysten kanssa yhteistyössä kehitettyä kansainvälistymispalvelua on hyödyntänyt jo yli tuhat yritystä.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597

Uutiset
10.11.2016
Kuinka uusiutuvasta energiasta saadaan Suomelle myyntivaltti?

Uusiutuvan energian innovaatioista ei Suomessa ole pulaa: osaamista, teknologiaa sekä pk-yrityksiä löytyy. Suomessa energiasta on uusiutuvaa 40 prosenttia, mikä tekee meistä kärkikastia globaalilla mittapuulla. Esimerkiksi tuulivoima on noin miljardin vientibisnes Suomelle. Miten uusiutuvan energian menestymistä maailmalla tuetaan?Suomessa on tehty kansallisesti pitkäjänteistä työtä uusiutuvan energian osaamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi biopolttoaineosaamisen pohja on luotu 15 vuotta sitten, jolloin mm. VTT ja yliopistot tekivät aiheesta tutkimusta. Tuossa vaiheessa suomalainen teollisuus ei vielä nähnyt bisnestä riittävän kannattavana, mutta sittemmin mielipide on muuttunut.”Vaikka biopolttoainebisnekseen ei teollisuudessa uskottu, Tekesissä tehtiin silloin päätös, että tähän alueeseen tulee panostaa. Yritykset hyödyntävät panostuksen hedelmiä tänä päivänä. Juuri tästä syystä meillä on oltava kansallisia, pitkäjänteisiä strategioita”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.St1 johtaja Patrick Pitkänen vahvistaa tämän: ”Suomessa on kasassa hyvä bändi”, hän viittaa Tekesiin, Finprohon ja Finnveraan. ”Nykyään Suomi on powerhouse biopolttoaineessa. Maailmalla ihmetellään, miten meillä voi olla niin kovan luokan osaamista”, Pitkänen jatkaa. St1 on matkalla fossiilisesta tuontienergiasta uusiutuvan energian pioneeriksi.Uusiutuvalle energialle löytyy rahoitustaVuonna 2015 noin puolet, 270 miljoonaa euroa, Tekesin rahoituksesta kohdistui energia- ja ympäristösektoriin. Mukana on useita uusiutuvaan energiaan liittyviä innovaatioprojekteja. Myös Finnvera rahoittaa kotimaassa cleantech-hankkeita vuodesta toiseen melko tasaisesti, noin 30 miljoonalla eurolla. Finnvera on lisäksi rahoittamassa suomalaisten, vientiä tekevien yritysten ulkomaisia asiakkaita. Näiden kauppojen euromääräinen koko sekä määrä vaihtelevat vuosittain.”Finnveraan perustettiin vuonna 2010 uusiutuvaan energiaan panostava tiimi. Hankkeita on useita kymmeniä vuodessa. Finnveran uusiutuvan energian puolella merkittävimpiä kasvualueita ovat olleet biomassahankkeet eli esimerkiksi hakekattilat, joissa poltetaan pellettejä tai biomassaa”, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt sanoo.Rahoituspanostusten lisäksi kansallisilla ympäristötavoitteilla on suuri vaikutus innovaatioiden syntymiseen. EU-lainsäädäntö sekä kansalliset tavoitteet, esimerkiksi 2020-tavoitteet, ohjaavat sitä, millaisia innovaatiota yritykset lähtevät kehittämään. Tavoite luo uskoa siihen, että markkina on syntymässä.Erilaisia reittejä kansainvälistymiseenSuomalaisen uusiutuvan energia myyntivalttina on teknologian kova maine maailmalla. Kansainvälisyyttä hakeva yritys tarvitsee lisäksi rohkean ratkaisun, omaa rahoituspohjaa sekä riskinottoa. Selkeä trendi on myös se, että ostajat, suuret yritykset, haluavat ensisijaisesti ostaa ratkaisun – eivät teknologiaa. Se vaati riskinottoa myös yritykseltä: ei riitä, että valmistaa, pitää olla valmis myös toteuttamaan. Kansainvälistymiseen ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa tapaa.”Vaihtoehtoja kansainvälistymisen tielle on käytännössä kaksi. Yritys voi syntyä suoraan globaaliksi, jolloin jo ensimmäiset asiakkaat löytyvät eri puolilta maailmaa. Toinen vaihtoehto on hankkia näyttöjä kotimaasta ja pyrkiä sitä kautta avaamaan ovia maailmalla”, sanoo Finpron Program Director Jussi Vanhanen.Keskusteluun osallistuvat suorassa #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja St1 Uusituvan Energian myyntijohtaja Patrick Pitkänen. LehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla: sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi palvelunumero: 029 502 0510 #tiimitavattavissa

Uutiset
10.11.2016
Suomalaisilla yrityksillä takuutarpeita yli sataan maahan

Yritysten on syytä kiinnittää huomiota talouspakotteisiin ja valuuttapulaan osassa vientikohteista.Suomalaisyritykset ovat löytäneet viime vuosina hanakasti uusia vientikohteita, joissa ne tarvitsevat erilaisia rahoitusjärjestelyjä.Finnveralla on rahoitusvastuita tai takuuhakemuksia 102 maassa. Näistä jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja. Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella.Uudet kohteet ovat herättäneet paljon myös kysymyksiä, joihin yritykset toivovat rahoituslaitoksilta vastauksia. Kysymykset liittyvät erityistesti talouspakotteisiin ja valuuttapulaan.– Nämä ovat aika uusia asioita yrityksille. Jos halutaan, että ostaja maksaa ennakkomaksun, niin silloin tulee miettiä mitä kanavia maksu kulkee. Pankit eivät ota vastaan rahaa kaikista maista. Nyt on myös entistä enemmän maita, joissa on kannattavia yrityksiä, mutta ne eivät saa valuuttaa millä maksaa tuontilaskunsa, Rissanen luettelee.Esimerkkeinä pakotteista kärsivistä, mutta nousevista talouksista Rissanen mainitsee Kuuban ja Myanmarin. Näissä maissa on panostettu paljon matkailuun. Venäjä ja Iran ovat perinteisempiä vientikohteita, joihin kohdistuu niin ikään talouspakotteita.Valuuttapula vaivaa puolestaan Nigeriaa, Egyptiä ja Venezuelaa. Aiemmin myös Argentiina kärsi samasta ongelmasta.Vaikka Finnveralla on rahoitusvastuita yli sadassa maassa, löytää Rissanen vielä useita potentiaalisia kohteita, joissa suomalaiset loistavat poissaolollaan.– Hyvä taloudellinen tilanne on esimerkiksi Karibian ja Aasian pienissä maissa.Isoja muutoksia kohteissaVastuut eivät vielä kerro koko totuutta siitä, mihin Suomen vienti suuntautuu, vaan takuu- ja rahoitustarpeiden painopisteistä.Muutoksia viennin rahoittamisessa on tapahtunut paljon, jos vertailukohtana on vuosituhannen alku. Eksoottisten maiden mukaantulon lisäksi kärki on käytännössä vaihtunut.– Vuosituhannen vaihteessa kärjessä olivat Kiina, Thaimaa ja Filippiinit. Nyt siellä ovat Venäjä, Brasilia ja USA. Myös Intia ja Turkki ovat nousussa, luettelee Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen.Hänen mukaansa syytkin ovat selvät. Kiina järjestää tilausten rahoitukset itse ja Venäjän vastuukanta on muodostunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Yhdysvaltain nousu puolestaan kertoo isoista laivatilauksista.– Vastuutilastoissa heijastuvat isot hankkeet, jotka näkyvät meillä vuosikausia. Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana ja Finnvera jakaa pankin riskiä, Pietikäinen selvittää.– Tällaiset luotot ovat usein kymmenien, jopa satojen miljoonien euron luottoja, hän jatkaa.Telekommunikaatio, erilaiset kone- ja laitetilaukset, laivanrakennus-, metsä- ja energiateollisuus tuottavat suurimmat numerot, mutta kappaletasolla korostuu pk-yritysten rooli.Pietikäisen mukaan pienimmissä kaupoissa yritykset suojaavat myyntisaataviaan luottovakuutusten ja remburssien avulla. Pk-yritykset eivät ole vielä löytäneet uusimpia maita, joissa talous on vahvassa kasvussa.– Pk-yritykset vievät eniten Euroopan maihin, joissa yritysten täytyy käyttää yksityisiä luottovakuuttajia. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Venäjä on meidän kannaltamme aktiivisin luottovakuutusmarkkina pk-yrityksille, Pietikäinen sanoo.Finnveran vientirahoituksen takuuvastuut ovat 16,5 miljardia euroa. FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuustaLue lisää myös vekselitakuustaFinnveran maaluokitukset

Uutiset
04.11.2016
Muutoksia Finnveran maaluokituksiin: Argentiinan luokitusta parannettu, Brasilian heikennetty

Argentiinan suotuisten näkymien seurauksena maan riskiluokitusta on parannettu luokkaan 6/7. Argentiina on palannut 15 vuoden jälkeen osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, kun maahan saatiin viime vuodenvaihteessa uusi hallitus, joka sopi maan vanhat velkariidat ja on nopeasti lähtenyt uudistamaan maan politiikkaa ja taloutta markkinamyönteisempään suuntaan.– Argentiinan taloudellinen tilanne on vielä hauras pitkään jatkuneen taloudellisen eristyksen jälkeen, mutta suunta oikea. Tämä on mahdollistanut maan avaamisen jälleen takuukelpoiseksi. Maan talouden odotetaan kääntyvän ensi vuonna kasvuun ja myös poliittisen tilanteen pysyvän suhteellisen vakaana, joskin talouden kääntäminen kokonaisuudessaan kestävälle pohjalle ottaa vielä aikaa, arvioi aluepäällikkö Mika Relander.Brasilian talouden vaikeudet heijastuvat riskien kasvamisena, minkä vuoksi maan riskiluokitus on heikennetty luokkaan 5. Brasilian jo viidettä vuotta peräkkäin hiipunut talouden kehitys ja poliittinen kriisi ovat pitäneet näkymät epävarmoina. Pahimman arvioidaan maassa kuitenkin jo olevan ohi, sillä talouden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna lievään kasvuun ja luvassa on myös uuden hallinnon esityksiä talouden tervehdyttämiseksi.– Pidemmällä tähtäimellä Brasilia on vahva ja monipuolinen talous, jolla on edellytykset nousta taantumasta kotimaisen kysynnän avulla. Vahvemman kasvun aikaansaamiseksi maa tarvitsee kuitenkin sekä rakenteellisia uudistuksia että maan viennin kannalta tärkeiden raaka-ainehintojen suotuisaa hintakehitystä, Relander sanoo.Brasilia on Finnveran kolmanneksi suurin markkina noin kahden miljardin euron maavastuilla.Maaluokitus vaikuttaa osaltaan Finnveran asettamiin vakuusvaatimuksiin vientikaupan rahoittamiseksi. Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.Finnvera on aktiivisesti mukana OECD:n maariskityöryhmän toiminnassa, joka luokittelee maat vähintään kerran vuodessa.Tutustu Finnveran maaluokituskarttaan.Lisätietoja:Mika Relander, aluepäällikkö p. 029 460 2725

Uutiset
04.11.2016
Suomalaiset tarttuvat maailman ympäristöhaasteisiin

Cleantech- ja biotalousbisneksen polttopisteessä ovat tällä hetkellä energiantuotanto, liikenne ja ruoka sekä ylipäätään hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Suomalainen yhteistyöverkosto tuottaa ratkaisuja globaaleihin ympäristöongelmiin.Cleantechista puhutaan silloin, kun yritys kehittää ympäristönäkökohdista myös muiden toimintaa, ei vain omaansa. Tällä hetkellä cleantech-yritykset toimivat pitkälti b-to-b-puolella. Tuleva trendi on, että cleantech laajenee entistä enemmän myös kuluttajabisnekseen, ja kuluttajia autetaan toimimaan kestävämmin.”Uuden sukupolven kuluttajat ovat myös entistä tietoisempia kestävästä kehityksestä ja tulevatkin tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin vaikuttamaan ja muuttamaan perinteisiä b-to-b liiketoimintamalleja. Suomalaiset cleantech-yritykset ovatkin jo heräämässä tähän trendiin, joka näkyy jo kansainvälisillä markkinoilla, jossa kasvava keskiluokka on entistä tietoisempi kulutuskäyttäytymisestään ja vaikutusmahdollisuuksistaan”, arvioi Finpron Head of Industry Ilkka Homanen.Cleantech-yrityksille löytyy kysyntää Suomesta, mutta suurimmat markkinat ovat ulkomailla, missä myös ympäristöongelmat ovat suurempia. Ympäristöongelmien lisäksi markkinan kehittyminen tarvitsee avuksi lainsäädäntöä.”Ympäristölainsäädäntö on ollut voimakas kehityksen ajuri, ja lainsäädännön avulla voidaan luoda edelläkävijämarkkinoita.  Esimerkiksi paljon keskustelua herättänyt rikkidirektiivi on parantanut ilman laatua, mutta se on luonut markkinoita muun muassa kaasumoottoreille ja suomalaisille biopolttoaineille. Jotta markkina syntyy, ei riitä, että on ongelma, pitää olla regulaatiota, valvontaa ja sanktioita”, sanoo yrittäjä Kaisa Hernberg.Hyönteisbisneksen markkina on maailmallaYrittäjä Santtu Vekkeli kehitti kellarissaan hyönteisten kasvatusjärjestelmän, jota myydään nyt globaalisti. Käytännössä Vekkelin innovaatiolla voi muuttaa esimerkiksi oman varastonsa hyönteisfarmiksi. Hyönteisiä arvostetaan ravintona maailmalla, ja Thaimaassa hyönteiset ovat kilohinnaltaan kalleinta lihaa.Hyönteisravinnon etuna on myös se, että hiilidioksidipäästöjä syntyy tuotannossa selkeästi vähemmän kuin muussa lihantuotannossa. Vekkeli raivasi tiensä rohkeasti rahoittajien puheille, mutta myös kuluttajilla on ollut tärkeä rooli bisneksen kasvussa.”Aasiassa lähes kaikki tuotteet myytiin aiemmin torituotteina. Kun ensimmäiset länsimaiset tuotteet tulivat kaupan hyllyille, kuluttajat innostuivat ostamaan ja torilaatu ei enää riittänyt valmistajille. Nyt tarvitaan parempia farmeja. Käytännössä kuluttajat ovat saaneet meidän markkinamme aikaan”, yrittäjä Santtu Vekkeli kertoo.Miten yritys voi päästä kasvupolulle?Team Finland -organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Tekes erityisesti alkuvaiheessa ja Finpro hieman myöhemmin, kun kasvusuunta alkaa olla selvillä. Finnveralta taas voi saada apua esimerkiksi riskeiltä suojautumisessa. ”Rahoituksen myöntäjinä meitä kiinnostaa erityisesti se, millaista osaamista yritykseltä löytyy sekä mikä on kansainvälinen kysyntä. Lisäksi ratkaisee, mihin yritys tähtää ja kuinka kunnianhimoisia suunnitelmia sillä on. Pitää olla resurssit jatkuvaan toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen”, sanoo Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola.Finnvera on viimeisen viiden vuoden aikana myöntänyt tasaisesti rahoitusta cleantech-alan yrityksille. Syyskuun loppuun mennessä 2016 rahoitusta oli myönnetty 15 miljoonaa euroa ja hankkeita oli 33 kappaletta. Vuosina 2013-2015 rahoitusta myönnettiin vuosittain 26-33 miljoonaa euroa.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Head of Industry Ilkka Homanen, Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola sekä yrittäjät Kaisa Hernberg ja Santtu Vekkeli.Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi palvelunumero: 029 502 0510 #tiimitavattavissa

Artikkelit
02.11.2016
Yritykset yrittävät pitää kauppasuhteet elossa Venäjällä

Teemavuosi voi tuoda uusia mahdollisuuksia cleantech-alalle. Talous on kääntymässä plusmerkkiseksi.Suomalaisyritykset odottavat kuumeisesti positiivisia signaaleja Venäjältä synkän viime vuoden jälkeen.Syksyn aikana yksittäisiltä yrityksiltä on kuulunutkin parempia uutisia, mutta matka huippuvuosiin on vielä pitkä.Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti saavutti viime vuonna jonkinlaisen pohjakosketuksen, kun vienti romahti edellisvuodesta lähes kolmanneksen 3,2 miljardiin euroon. Parhaimmillaan tavaraa on liikkunut tällä vuosituhannella itärajan yli 7,5 miljardilla.Finnveran asiantuntijoiden mukaan positiivisinta Venäjän taloudessa on se, että pohja on saavutettu. Ennustelaitokset arvioivat talouden kasvavan ensi vuonna noin prosentin. Kasvua ruokkii öljyn maailmanmarkkinahinta, joka vaikuttaa myös ruplaan.– Inflaatio on laskussa ja teollisuustuotanto on kääntynyt nousuun. Lisäksi Venäjällä on varsinainen turistibuumi Aasiasta, listaa aluepäällikkö Outi Homanen.Samaan hengenvetoon Homanen lisää, että poliittinen tilanne lisää epävarmuutta ennusteisiin.Finnveran Venäjän edustuston päällikkö Timo Pietiläinen on ollut yllättynyt, kuinka valmiita venäläiset ovat olleet tinkimään omasta elintasostaan.Hänen mukaansa oikea muutos vaatisi yli kolmen prosentin talouskasvua vuodessa.– Investoinnit ovat käytännössä jäissä. Talouden uudistuksiakaan ei ole tehty. Ne ovat isoja ongelmia pitkällä tähtäimellä, Pietiläinen kertoo.Pietiläisen asemapaikka on Pietari, joten hän on hyvin perillä venäläisten investointitarpeista.Suomalaisyritykset pystyvät myymään koneita ja laitteita esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen. Lisäksi meriteollisuuteen Venäjä tarvitsee alihankkijoita.– Ensi vuosi on Venäjällä niin sanottu ympäristövuosi. Se avaa ovia cleantech-alan yrityksille. Muuten kysyntä koskee aika perinteisiä aloja. Täältä pystyy kuitenkin viemään tuotteita kannattavasti länsimarkkinoille, jos työvoima ja kulut ovat paikallisessa valuutassa, mutta tulot saa ulkomaan valuutassa, Pietiläinen uskoo.Hän nostaa hyviksi esimerkeiksi ne puunjalostukseen ja rakennustuoteteollisuuteen erikoistuneet yritykset, jotka ovat etabloituneet Venäjälle.Vaikeina aikoina läsnäSuomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti lokakuun 20. päivä Moskovassa Finnish Business –tapahtuman. Paikalla oli 67 suomalaista yritystä ja elinkeinoelämän organisaatiota. Yhteensä tilaisuuteen osallistui noin 400 vierasta.Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan yksi tilaisuuden viesteistä oli se, että suomalaisyritykset pyrkivät pitämään kauppasuhteet elossa vaikeinakin aikoina.– Venäläiset ovat todella varovaisia investoimaan. Vastuukantamme on laskenut ja meillä on hyviä mahdollisuuksia auttaa suomalaisyrityksiä. Isoimmat toimialat Finnveran näkökulmasta ovat ict ja metsäteollisuus, Haarasilta kertoo.Homanen jakaa Haarasillan näkemyksen. Venäjän-kauppaa käyvät yritykset tuntevat hyvin kohdemaan tavat ja kauppakumppanit. Uusia tulijoita on vähän.– Kyselyjä tulee, mutta hankkeet etenevät hyvin hitaasti, Outi Homanen sanoo.Hän suosittelee lyhyen maksuajan kaupankäyntiin luottovakuutusta.– Takuita myönnetään hyville ostajille, vaikka maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Pyrimme olemaan tarkkana ostajan luottokelpoisuuden suhteen.Timo Pietiläinen muistuttaa myös Venäjä-osaajan tärkeydestä, jos suomalaisyritys haluaa tehdä kauppaa venäläisten kanssa.– Kannattaa olla tarkkana, että asiantuntijalla on ajantasaiset tiedot. Osaaminen vanhenee nopeasti, Pietiläinen sanoo.FAKTA: Venäjä Finnvera on luokitellut Venäjän maariskitasolle 4/7 eli maksukyky on kohtalainen. Venäjälle voidaan myöntää luottovakuutusta sekä keskipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuita ottaen huomioon EU:n asettaman sanktiot. Bruttokansantuote: Noin 1078 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 7 501 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa. Talouskasvu: -3,7 % (2015). Ennuste tälle vuodelle on -0,9-1,8 %. Ensi vuodelle konsensusennuste +1,0 %. Inflaatio: 12,9 %. Vienti: 472 miljardia euroa. Suomen tuonti Venäjältä oli 6,0 miljardia euroa. Näistä 73 prosenttia oli energiatuotteita. Tuonti: 292 miljardia euroa. Suomen vienti Venäjälle oli 3,2 miljardia euroa, joista suurimpana ryhmänä kemialliset aineet ja tuotteet (24,4 %). Päätoimialat: Maatalous (noin viisi prosenttia bkt:sta), teollisuus (noin 40 prosenttia bkt:sta, sisältää hiili-, öljy-, kaasu-, kaivos-, kemikaali- ja metalliteollisuuden) ja palvelut (noin 55 prosenttia bkt:sta, sisältää kaupan alan, korjauspalvelut, kiinteistönvälitys- ja vuokrauspalvelut). Valuutta Rupla: 1 eurolla saa 68,6 ruplaa. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä. Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
02.11.2016
Yritys, miten viet biotalous- ja cleantech-osaamisesi maailmalle?

Seuraavassa Team Finlandin #tiimitavattavissa-lähetyksessä pohditaan biotalouden ja cleantechin markkinamahdollisuuksia. Team Finlandin asiantuntijat ja ulkopuoliset vieraat keskustelevat, miten suomalaiset yritykset voivat olla ratkaisemassa maailman ympäristöongelmia. Myös yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun puhelimitse tai verkon välityksellä. Cleantech on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista aloista. Yli kolmasosa Suomen julkisista T&K-investoinneista tehdään cleantechiin. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on maailman johtava tutkija energia- ja ympäristöaloilla. Tekes panostaa vahvasti kasvuhakuisiin biotalous- ja cleantech-yrityksiin.”Viimeisin cleantech-kampanja on herättänyt paljon kiinnostusta ja nostanut esille useita lupaavia liiketoiminta-avauksia. Kentällä on paljon ideoita, ja Tekes voi auttaa yrityksiä muuttamaan ne menestyväksi liiketoiminnaksi”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.#tiimitavattavissa-lähetysten asiantuntijat keskustelevat siitä, miten kotimaiset ratkaisut voivat vastata maailman ympäristöhaasteisiin. Keskustelut on suunnattu erityisesti kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Globaalien markkinoiden löytämiseen apua tarjoaa esimerkiksi Finpron cleantech-toimiala.”Kokoamme yhteen kotimaisia cleantech-osaajia ja autamme suomalaisia alan yrityksiä kansainvälistymisessä. Markkinat suomalaisille kestäville innovaatioille ovat kansainvälisesti valtavat”, toteaa cleantech-toimialan johtaja Ilkka Homanen Finprosta.Näin uusiutuvaa energiaa myydään Suomesta ulkomailleMaailman väestö kasvaa nopeasti ja ilmastonmuutos on tosiasia. Luonnonvarat ehtyvät ja luonnon monimuotoisuus hupenee. Biotaloudessa käytetään uusiutuvia, biopohjaisia luonnonvaroja ja ympäristöä säästävää pudasta teknologiaa sekä kierrätysmateriaaleja.Miten Suomi pääsee mukaan kasvavaan biotaloustoimialaan? Yhtenä esimerkkinä toimii uusiutuva energia – mitkä ovat Suomen myyntivaltit tällä alalla?Seuraavassa Team Finlandin #tiimitavattavissa-lähetyksessä torstaina 3.11. aiheina ovat cleantech ja biotalousTeam Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohditaan, miten suomalainen cleantech ratkaisee maailman ympäristöongelmia. Keskustelemassa ovat Finpron Head of Industry Ilkka Homanen, Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola sekä yrittäjät Kaisa Hernberg ja Santtu Vekkeli.Iltapäivällä keskitytään määrittelemään suomalaisen uusiutuvan energian myyntivaltit maailmalla. Keskusteluun osallistuvat Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja KPA Uniconin talousjohtaja Mikko Marttala.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. – Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. – Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. – Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. – Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. – Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoja lähetyksistä: www.tiimitavattavissa.fiLehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597

Uutiset
31.10.2016
Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri jatkaa Bernin Unionin puheenjohtajana

Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri on valittu Kansainvälisen luotto- ja poliittisen riskien vakuuttajien yhdistyksen Bernin Unionin presidentiksi.Valinnan teki Portugalin Lissabonissa kokoontunut Bernin Unionin vuosikokous. Varapuheenjohtajaksi valittiin Etelä-Afrikan takuulaitoksen ECIC SA:n johtaja Mandisi Nkuhlu.Bernin Unionin jäseninä on sekä valtiollisia vientitakuulaitoksia että yksityisiä ja multilateraaleja luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajia, yhteensä 82 jäsentä 73 maasta, joissa asuu yhteensä 90 prosenttia maailman väestöstä.Vuonna 2015 Bernin Unionin jäsenorganisaatiot vakuuttivat vientikauppoja yli 1,8 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta.– WTO:n raportoimat maailmankaupan volyymit laskivat 13 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Syynä on raaka-aineiden hintojen lasku ja siitä seurannut erittäin varovainen investointi-ilmapiiri. Myös kasvaneet geopoliittiset riskit ja talouspakotteet ovat vaikuttaneet kauppalukujen laskuun. Bernin Unionin jäsenten volyymi laski kuitenkin huomattavasti vähemmän, vain seitsemän prosenttia. Mielestäni tämä on osoitus järjestön jäsenten suhdanteita tasapainottavasta roolista maailmankaupassa, Topi Vesteri sanoo.Finanssikriisin alusta, vuodesta 2008 lukien Bernin Unionin jäsenet ovat korvanneet 35 miljardia Yhdysvaltain dollaria vientiyritysten ja rahoittajapankkien riskejä.– Riskinotosta perityt takuumaksut ja korvattujen erien takaisinperintä huomioiden toiminta on kuitenkin kannattavaa, Vesteri toteaa.Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, p. 029 460 2676

Uutiset
27.10.2016
Kansainvälistymistä kädestä pitäen 20 yritykselle

Kasvu Open ja Team Finland palkitsevat myös tänä vuonna kaksikymmentä Kasvu Open -finalistia Going Global -ohjelmalla. Kansainvälistyminen on merkittävä tavoite usealle Pk-yritykselle, johon Kasvu Open ja Team Finland haluavat tällä ohjelmalla vastata.  Palkitut yritykset saavat ohjelmassa kaksi päivää sparrausta omiin kansainvälistymissuunnitelmiinsa ja haasteisiinsa.Kasvu Open 2016 finalistien joukosta valitut kovimmat kansainvälistyjät ovat: Aurelia Turbines Oy Lappeenrannasta, Belightful Design Oy Turusta, Cityvarasto Oy Helsingistä, Cozify Oy Espoosta, Datapartner Oy Porvoosta, Envor Protech Oy Jyväskylästä, Juha Toivanen Oy / Classic Pizza / Hangon Makaronitehdas Siuntiosta, Nethit Oy Forssasta, Oy Soya Ab/Jalofods Raaseporista, Paptic Oy Espoosta, Profin Oy Pudasjärveltä, Proxion Oy Pieksämäeltä, Quva Oy Tampereelta, Rasilaisen Hapankaali Oy Keravalta, Ruokangas Guitars Harvialasta, TreLab Oy Tampereelta, U-Cont Pieksämäeltä, VideoVisit Oy Helsingistä, Wetend Technologies Oy Savonlinnasta ja Wiitta Oy Heinolasta.”On hienoa nähdä, kuinka monilta toimialoilta yrityksiä saatiin ohjelmaan. Tämä kertoo siitä, että uudistumishaluiset yrittäjät löytävät kasvumahdollisuuksia niin teollisuudessa, palvelualoilla kuin kuluttajabisneksessä”, iloitsee tuomariston jäsen Kari Komulainen.Valinnat tehneeseen tuomaristoon kuuluivat Anne Rahikainen ja Risto Kaksi Finprolta sekä Kari Komulainen ja Sari Paavilainen Tekesiltä. Kansainvälisen kasvupotentiaalin lisäksi ohjelman tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota kasvusuunnitelman realistisuuteen.”Oli haastavaa valita mukaan vain 20 yritystä todella kovasta yritysporukasta. Kaikilla finaalissa mukana olevilla yrityksillä on mahdollisuuksia kv-markkinoilla. Painotimme valinnassa sparrauksen hyötyä ja ajankohtaisuutta sekä huomioimme myös mylläreiltä saadun palautteen. Osalla yrityksiä kv- liiketoiminnan aloitus on tulevaisuudessa. Samoin kiinnitimme huomiota yritysten nykytilanteeseen, resursseihin ja kv-kasvutavoitteisiin”, Risto Kaski kertoo.Going Global - ohjelma toteutettiin ensimmäistä kertaa vuona 2015, jolloin palkitut yritykset saivat ohjelmasta erityisesti uusia kontakteja ja ideoita oman kansainvälistymisensä vauhdittamiseen. Going Global – ohjelman eteneminenGoing Global ohjelman kahdessa Going Global Workshop -päivissä (22.11 ja 8.12) ohjelmaan valitut 20 yritystä pääsevät tapaamaan kansainvälistymisen asiantuntijoita, jotka sparraavat yritysten kasvusuunnitelmia. Lisäksi ohjelmassa on varattu aikaa yritysten väliselle verkostoitumiselle. Ohjelmaan kuuluu myös optio talvella 2017 toteutettavasta kansainvälistymismatkasta, mikäli yritysten joukosta nousee kiinnostusta tiettyä kohdemarkkinaa kohtaan.Ohjelman organisointipartnerina toimii Kasvun Roihu Oy.YhteyshenkilötSatu Haka, coach, Kasvun Roihu Oy, p. 050 304 8779satu.haka@roihu.comKari Komulainen, palvelujohtaja, Tekes, p. 050 557 7842kari.komulainen@tekes.fiRisto Kaski, aluepäällikkö, Finpro, p. 040 038 4147risto.kaski@finpro.fi Kasvu Open Going Global -palkinnon tuotannosta vastaa Kasvun Roihu Oy. Kasvu Openia järjestää voittoa jakamaton Kasvu Open Oy, jonka osakkaita ovat Keski-Suomen kauppakamari, Kasvun Roihu Oy, Jykes Oy ja Aava&Bang Oy. Kyseessä on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma, joka tukee pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä maksutta ympäri Suomen ja eri toimialoilla. Mukana on tänä vuonna yhteensä 349 yritystä ja yli 950 Suomen liike-elämän huippua. www.kasvuopen.fi

Tiedotteet
27.10.2016
Suomen ja Iranin kauppasuhteet vahvistumassa

Suomen ja Iranin välillä on allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja, joka on ensimmäinen askel pyrkimyksissä helpottaa suomalaisyritysten vientihankkeiden rahoittamista.Allekirjoittajana toimi Suomen osalta Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta. Allekirjoitus tapahtui osana tasavallan presidentin Sauli Niinistön Iranin-vierailua.Haarasilta näkee, että suomalaisyritysten vientimahdollisuudet Iraniin tulevat vähitellen paranemaan.– Finnvera on jo taannut Iran-kauppoja sen jälkeen, kun talouspakotteita purettiin. Voidaksemme olla mukana aiempaa suurempien kauppojen rahoittamisessa tarvitaan vahvaa sitoutumista niin Suomen kuin Iraninkin puolelta. Yhteistyöpöytäkirjan allekirjoitus on tärkeä askel tällä tiellä. Tästä olemme iloisia. Finnveran tehtävänä on edistää niin pienten kuin suurtenkin suomalaisyritysten vientiä ja turvata kilpailukykyinen vienninrahoitusjärjestelmä.Haarasilta näkee suomalaisyrityksille vientimahdollisuuksia usealla toimialalla.– Cleantech, biotalous ja kaivosteknologia ovat hyviä esimerkkejä toimialoista, jotka ovat iranilaisille tärkeitä ja joissa suomalaisilla on vahvaa osaamista. Myös infrahankkeissa on Suomelle potentiaalia, hän arvioi.Haarasilta kuitenkin muistuttaa, että Iranin rahaliikenteessä on yhä haasteita.– Mikäli suunnittelee kauppoja Iraniin, viejäyrityksen kannattaa olla pankkiin ja Finnveraan yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, hän korostaa.Lisätietoja: Jussi Haarasilta, p. 029 460 2601Kuvassa: Yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittivat Teheranissa Jussi Haarasilta (Finnvera) sekä Mohammad Khazaee (Organization for Investment, Economic and Technical Assistance of Iran).Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Artikkelit
27.10.2016
Yrittäjyys muuttuu kovaa vauhtia

Yrittäjyydessä on tapahtunut iso murros parin viime vuoden aikana. Etenkin naiset, korkeasti koulutetut, työttömät ja maahanmuuttajat perustavat aktiivisesti yrityksiä.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Juuso Heinilä sanoo, että korkeasti koulutettujen yrittäjien kasvu näkyy selvästi.– Ict-ala työllistää Oulun alueella jo yhtä paljon kuin Nokian huippuvuosina. Täällä on paljon onnistuneita tarinoita, joissa Nokian Bridge-ohjelma auttoi uusien yritysten syntymistä. Ne ovat suoraan työllistäviä ja kovaa kasvua hakevia yrityksiä, Heinilä kertoo.Hänen mukaansa ict-alan yritysten suurimpana kasvun jarruna on kova työvoimapula.– Muilla toimialoilla lähdetään pienestä, ja yrityksetkin ovat aika perinteisiä, kuten ravintoloita ja partureita. Maahanmuuttajat hallitsevat pohjoisessa ravintola-alaa. Naisyrittäjät perustavat puolestaan paljon hoiva-alan yrityksiä, Heinilä jatkaa.Finnvera ei tilastoi suoraan yrittäjäasiakkaidensa taustoja. Suomen Uusyrityskeskusten tilastoista selviää, että sen asiakkaista peräti joka kolmas on taustaltaan työtön. Korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto on lähes puolella yrityksen perustaneista, ja naisyrittäjien osuus on yli 40 prosenttia.Muutos on iso, sillä koko yritysmassasta miesten osuus on ollut vuosikausia kaksi kolmasosaa.– Joillakin paikkakunnilla jopa enemmistö uusien yritysten perustajista on naisia. Näin on esimerkiksi Tampereella. Korkeasti koulutettujen osuuden nousu kertoo ihmisten ymmärtävän, ettei koulutus takaa automaattisesti hyvää palkkatyötä, sanoo Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Jari Jokilampi.Hänen mukaansa myös epävarmat ajat näkyvät.– Se on paradoksi. Kun on hyvät ajat, niin mennään palkkatyöhön. Taantuma tekee aktiiviseksi.Suomen Uusyrityskeskusten kautta perustetaan noin kolmannes yrityksistä. Yhteensä Suomessa aloitti viime vuonna vajaat 28 000 yritystä.Heinilä uskoo, että Finnveran aktiivisuus rahoittajana vaikuttaa niin ikään positiivisesti.– Alkutakaus on hyvin selkeä ja helppo tuote. Lisäksi yrittäjälaina helpottaa toiminnan käynnistämistä ja tukee kasvua. Se voi olla monelle ratkaiseva kokonaisuus, Heinilä sanoo.Valmis muutoksiinPalkittu valokuvaaja Irina Kolomijets ryhtyi yrittäjäksi jo viisi vuotta sitten.Virosta vuosituhannen alussa Suomeen muuttanut Kolomijets ehti kerätä vuosikausia alan kokemusta ennen kuin perusti oman yrityksen, Valokuvaamo Luovan, Tampereelle.– Työpaikassa on aina tietyt raamit, ja halusin laajentaa omaa osaamistani. Suurin muutos oli se, että oman yrityksen pyörittäminen vie todella paljon aikaa. Välillä ajattelee vieläkin, kuinka helppoa oli olla vain työntekijänä, Kolomijets kertoo.Hänen mukaansa starttirahan ja Finnveran lainan saaminen onnistui helposti. Sen sijaan paikallisessa Uusyrityskeskuksessa käytiin tarkasti liiketoimintaa läpi.– Haaveet olivat haaveita. En halunnut alun perin ottaa passikuvia, mutta se oli pakko. Otan niitä vieläkin, Kolomijets sanoo.Kolomijets kannustaakin aloittavia yrittäjiä olemaan joustavia ja valmiita muutoksiin, jos alkuperäiset suunnitelmat eivät toimi.– Asiakkaita kannattaa kuunnella ja heidät pitää tuntea. Lisäksi verkostoituminen on todella tärkeää menestyksen kannalta.FAKTA: Yrittäjyys murroksessa Suomen Uusyrityskeskuksen asiakkaista joka kolmas yrittäjyyttä suunnitteleva on työtön. Uusyrityskeskusten kautta perustetaan arviolta kolmannes kaikista yrityksistä. Viime vuonna Suomessa syntyi vajaat 28 000 uutta yritystä. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto on 46 prosentilla uusista yrittäjistä. Naisten osuus on myös nousussa. Koko maassa 45 prosenttia uusista yrityksistä on naisten perustamia. Joillakin paikkakunnilla jopa enemmistö on naisia. Vajaa viidennes uusista yrittäjistä oli viime vuonna alle 24-vuotiaita. Tutkimusten mukaan 18-24-vuotiaista 20 prosenttia haluaa ryhtyä yrittäjäksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutustu rahoituksen hakemiseen perustettavalle yritykselleLue lisää alkutakauksesta ja yrittäjälainasta.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
26.10.2016
Terveysteknologia tarjoaa mahdollisuuden kansainvälisiin menestystarinoihin

Team Finlandin ensimmäisessä #tiimitavattavissa-keskustelussa oli aiheena Kansainvälistä kasvua terveydestä. Live-lähetyksissä käsiteltiin suomalaista terveysteknologiaa, sen rahoitus- ja tukijärjestelmiä ja lukuisia syitä luoda kansainvälisiä menestystarinoita.Terveysala on yksi Suomen viennin kärkisektoreista. Terveyspalveluiden kehittäminen on globaali megatrendi ja suuri mahdollisuus alan suomalaisyrityksille.Aamupäivän livelähetyksessä Team Finland -talossa olivat keskustelijoina Planmeca Oy:n hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä sekä kansainvälisesti tunnetun Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkisto. Team Finlandin keskustelijoina toimivat terveys- & hyvinvointi -alan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta, vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta ja Terveyttä biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä.Keskustelussa pureuduttiin yhteistyön teemaan, jota erityisesti maailman johtava hammashoitoteknologian yritys Planmeca Oy on voimakkaasti painottanut omassa toiminnassaan.– Toiminnan alussa, kun rahaa oli vähän, saamamme avustus oli ratkaiseva Planmecan liikkeellelähdössä 1980-luvulla. Menimme markkinoille Skandinavian maihin ja osaan Länsi-Eurooppaa, joiden jakelijoista iso osa on nyt meidän omistuksessamme, totesi Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä.Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan. Vientiin menee 98 prosenttia tuotannosta. Yritys saavutti alkuvuodesta erityistä tunnettuutta, kun yhtiön tekemän 3D-mallinnuksen avulla toteutettiin Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirto.Team Finland tukee yrityksiä kansainvälistymisessä– Tekes astuu kuvaan, kun ensiksi on hyvä tuote, lupaava tiimi sekä kyky ja halu kansainvälistyä. Kun yritys ottaa riskin, me jaamme riskin sen kanssa, kertoi Terveyttä biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä.Finpro tunnistaa kansainvälisiä markkinamahdollisuuksia ja auttaa yrityksiä tarttumaan niihin. Lisäksi Finpro houkuttelee kansainvälisiä investointeja ja matkailijoita Suomeen.– Meidän tehtävämme on viedä suomalaisten terveysalan yritysten tarjoamaa niille markkinoille, joilla on kysyntää. Terveysalalla kansainvälisten asiakkaiden tarpeet ovat sen verran monimuotoisia, ettei yksittäinen suomalaisyritys pysty niihin vastaamaan. On vaikuttavampaa lähestyä asiakasta yhteisellä tarjoamalla. Tässä Finpro auttaa, kertoi terveys- & hyvinvointialan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta.Keskustelua käytiin myös vientikauppojen rahoituksesta.– Tässä Finnveralla on keskeinen rooli. Finnvera kantaa ulkomaisiin ostajiin ja ostajien maihin liittyvää luottoriskiä. Tarjoamme erilaisiin tilanteisiin sopivia rahoitusratkaisuja. Yritykseltä odotetaan kuitenkin aina myös omaa rahoitusta. Yrityksellä itsellään tulee olla kasvuhalua ja kasvun tekijöitä, sanoi vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta.Yksi lupaavimmista aloista Suomessa– Terveysteknologia on yksi lupaavimmista aloista Suomessa. Meillä on Suomessa etulyöntiasema muihin maihin nähden. Tämä perustuu koulutukseen, tutkimukseen ja hyvään terveydenhuoltojärjestelmäämme, sanoi Kari Kataja.Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkiston mukaan suomalaisten myyntiosaamisessa on vielä kehitettävää.– Tarvitsemme out of the box -ajattelua. Historiamme on sellainen, että kommunikointikulttuurimme on puolustautuva, ei kommunikoiva. Mutta suomalaiset ovat hyviä tiimi-ihmisiä, sanoi Marja Putkisto.Keskustelussa todettiin yhteen ääneen, että teknologian ohella tarvitaan hyvää muotoilua, joka ei tarkoita ainoastaan estetiikkaa vaan myös toimivuutta.– Hyvin muotoiltu ja ergonominen potilastuoli, jossa ihminen on rentoutunut, mahdollistaa sen, että hammaslääkäri voi tehdä työnsä tarkoituksenmukaisesti, havainnollisti Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä.– Välineiden ei tulisi tulla itsetarkoitukseksi. Ihminen tarvitsee ihmistä voidakseen hyvin. Aseenteemme tulisi olla ”how can we help you?”, Marja Putkisto jatkoi.Osaammeko kertoa tarinaamme?Keskustelun isäntä, toimittaja Jukka Relander esitti kysymyksen, osaammeko me suomalaiset kertoa tarinaamme maailmalla.– Osaamme ja meidän pitää osata. Viemme Suomen viestiä päättäjille eri maihin. Tasoitamme tietä. Luomme positiivista Suomi-kuvaa, jolloin kaupankäynti on paljon helpompaa, painotti Kari Kataja Tekesistä.– Suomen terveysalan vahvuudet ja maamme erinomaisen terveydenhoitojärjestelmän rummuttaminen on meille korkea prioriteetti, sanoi terveys- & hyvinvointi -alan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta.Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä tiivisti terveisensä kansainvälistyville yrityksille.– Vientiin tulee satsata niin paljon kuin on rahaa. Mennä maihin, joista asiakas löytyy. Asiakas ja hänen tarpeensa tulee tuntea, asiakkaan kuuntelu on tärkeää. Rahaa vientiponnisteluihin saa vienti- ja messutuista, joita saa Team Finlandilta. One stop shop -toiminta on mahdollistettu todella hyvin nyt kun Team Finland on muuttanut saman katon alle. Tätä siilojen purkamista pitää jatkaa.Miten maailma valloitetaan? – Case Commit OyIltapäivän keskustelussa tutustuttiin Commit Oy:n tarinaan. Vuonna 1989 perustettu ohjelmistoyritys kehittää ratkaisuja terveydenhuollon organisaatioille. Yhdessä pohdittiin menestykseen vaikuttaneita tekijöitä ja keskusteltiin julkisten tukien vaikutuksesta kasvun rakentumiseen. Keskusteltavana oli, missä määrin kasvuhakuinen ja kansainvälistymiseen tähtäävä Commit on Tekesin ja Finpron unelma-asiakas. Lisäksi tutkailtiin terveysalan ja erikoistuneiden softien yleisiä näkymiä.Kansainvälistymisen askelmerkkeihin opastivat Commit Oy:n toimitusjohtaja Markku Myllylä. Team Finlandia edustivat Kari Katajan lisäksi Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sekä Digital Hospitals -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Eero Toivainen Finprosta.Keskustelut voi katsoa jälkilähetyksenä osoitteessa:www.tiimitavattavissa.fiTeam Finland -palvelunumero: 029 502 0510

Uutiset
20.10.2016
Team Finlandin tiimi tavattavissa

Suomalaisyritysten menestymistä maailmalla edistävän Team Finlandin keskeiset toimijat muuttivat elokuussa saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Yritysten on nyt entistä helpompaa saada neuvoja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, kun Finnvera, Finpro ja Tekes löytyvät yhdestä osoitteesta. Tapaaminen useamman toimijan kanssa on helppo järjestää, ja Team Finland -asioissa palvelee tuttu yhteinen puhelinnumero. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös erityisissä live-lähetyksissä, kun koko Team Finland -tiimi on tavattavissa.Team Finland tarjoaa monipuolisia asiantuntijapalveluita ja yhteisiä menestystarinoita syntyy koko ajan enemmän. Team Finland -talossa asiantuntijoiden työ suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi on entistä saumattomampaa, kun organisaatioiden rajat ovat poistuneet työtiloissa.#tiimitavattavissa-lähetykset esittelevät Team Finlandin yhteistyötä kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Ensimmäisenä aiheena terveysala#tiimitavattavissa-lähetykset avaava terveysala on yksi viennin kärkisektoreista, jota edistetään Team Finlandin toimenpitein. Terveyspalveluiden kehittäminen ja uudelleen muokkaaminen on globaali megatrendi, jossa on paljon mahdollisuuksia kansainvälistymisestä kiinnostuneille suomalaisille alan yrityksille. Terveysteknologian Liiton mukaan suomalaisen terveysteknologian vienti onkin viisinkertaistunut 20 viime vuoden aikana.Aamupäivän lähetyksessä suomalaisesta terveysteknologiasta ovat keskustelemassa Digital Hospitals -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Eero Toivainen Finprosta, vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta ja Terveyttä Biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä. Kokemuksistaan kertovat Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä sekä kansainvälisesti tunnetun Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkisto.Iltapäivän lähetyksessä kansainvälistymisen askelmerkkeihin opastavat Toivaisen ja Katajan lisäksi Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg ja Commit Oy:n toimitusjohtaja Markku Myllylä.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. – Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. – Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. – Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. – Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. – Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-11 ja klo 14-15. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoja lähetyksistä: www.tiimitavattavissa.fiLehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597

Artikkelit
13.10.2016
Pk-yritysten kannattaa turvata myyntisaatavat tehokkaammin

Luottovakuutus ja remburssi estävät turhilta luottotappioilta erityisesti eksoottisilla vientimarkkinoilla.Suurin osa vientiä harjoittavista pk-yrityksistä suojautuu varsin heikosti mahdollisilta luottotappioilta.Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan vientiyrityksistä 15 prosenttia käyttää luottovakuutusta myyntisaatavien turvaamiseksi. Maksuajalliseen remburssiin turvautuu yhdeksän prosenttia vastaajista, ja yhtä suuri osuus vastaajista käyttää käteisremburssia.Vientikaupan rahoitusinstrumentteja kysyttäessä sai merkitä useammankin kuin yhden vaihtoehdon. Syyskuun puolivälissä julkaistuun barometriin vastasi lähes 6 000 pk-yritystä. Niistä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia on joka viides. Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen kehottaa pk-yrityksiä turvaamaan myyntisaatavansa, varsinkin niin sanotuissa eksoottisissa maissa.– Luottovakuutus on yksinkertaisin suojauskeino, ja se sopii erityisesti jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. Meiltä on mahdollisuus saada myös niin sanottu pistevakuutus, joka tarkoittaa vakuutusta yksittäisille kaupoille. Se on erittäin tärkeä pienille toimijoille, Pietikäinen sanoo.Finnvera voi myöntää luottovakuutuksen vain sellaisiin maihin, jotka ovat EU-valtiontukisääntöjen ulkopuolella.Vakuutukseen kuuluu myös kymmenen prosentin omavastuu, ja saatavan pitää olla riidaton.– Yritys voi hakea Finnveralta korvausta, kun maksu on 90 päivää myöhässä eräpäivästä, Pietikäinen kertoo.Kymmeniä kohteitaRemburssi sopii niin ikään yritysten suojautumiskeinoksi lyhyiden maksuaikojen kaupoissa. Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle.Pietikäinen pitää haasteena sitä, että joissakin maissa ei välttämättä löydy sellaista pankkia, joka voisi ottaa remburssin hoitaakseen.– Yhtenä keinona käytetään myös ennakkomaksua, jolloin ainakin osa kaupasta maksetaan ennakkoon. Näin voidaan toimia etenkin eksoottisimmissa maissa, Pietikäinen sanoo.Finnveralla on vastuita 90 maassa, joista jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja.Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella. Eksoottisimpia kohteita, joihin suomalaisyritykset vievät tuotteitaan Finnveran takuun turvin, ovat muun muassa Burkina Faso, Trinidad & Tobago ja Malawi.Afrikan ja eteläisen Amerikan lisäksi listalla on maita Aasiasta ja Lähi-idästä.– Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana, ja Finnvera jakaa pankin riskiä. Tällaiset luotot ovat usein yli sadan miljoonan euron luottoja. Luottovakuutukset ja remburssit ovat käytössä tyypillisesti pienemmille kaupoille, Rissanen sanoo.FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuustaLue lisää myös vekselitakuustaPk-yritysbarometrin kalvot, syksy 2016 (PDF)Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
03.10.2016
Franchising kasvaa: Sadoille yrittäjille tilausta

Finnveran asiakkaana on tällä hetkellä noin tuhat franchising-yrittäjää. Henkilöstöalan Opteam pohtii yrittäjien rekrytointia.Franchising-ketjut etsivät kuumeisesti yrittäjiä.Yrittäjiä on tarkoitus rekrytoida seuraavan vuoden aikana 600-800, sillä jokainen ketju tarvitsee keskimäärin 2,8 uutta yrittäjää. Tiedot selviävät franchising-alan juuri julkaistusta kasvuselvityksestä.Suomessa on franchising-ketjuja laskentatavasta riippuen 200-300.Samalla ketjujen odotukset kasvusta ovat korkealla. Tälle vuodelle ketjujen yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan kasvavan 5,5 prosenttia ja ensi vuonna jopa 7,3 prosenttia.Finnveran sidosryhmäpäällikkö Jukka Suokas tunnistaa franchisingin kasvupotentiaalin: konsepti on moneen kertaan testattu ja samalla kynnys lähteä yrittäjäksi on varsin pieni.– Siinä on hyvät puolet yhdistetty. Me teimme ensimmäisiä ketjuanalyyseja jo 20 vuotta sitten ja kaikki arviot yrittäjien rahoittamiseksi tehdään franchising-antajan laskelmamallien pohjalta. Yrittäjän kannalta hyvää on se, että yleensä kassavirta alkaa juosta yrityksessä heti, Suokas sanoo.Hänen mukaansa Finnveran asiakkaina on tällä hetkellä vähän alle 1 000 ketjuyrittäjää ja toiset tuhat yrittäjää on jo maksanut lainansa tai takausvastuunsa.Yhteensä alalla on noin 5 000 yrittäjää.– Aika monessa tapauksessa rahoitus hoidetaan alkutakauksella. Yrittäjien kannattaa perehtyä hyvin ketjusopimuksiin ennen rahoituksen hakemista, Suokas kertoo.Kahdessa vuosikymmenessä franchising on ehtinyt muuttua paljon. Suokas muistelee, että alkuvuosina pikaruokaloiden kasvuluvut olivat jopa 40-50 prosenttia.– Nykyään kilpailu on kovempaa ja liiketilat ovat kalliimpia. Siitä huolimatta hyvät ketjut pärjäävät heikommassakin suhdanteessa.Yrittäjäksi moniosaajaHenkilöstöpalvelualan tavarataloksi itseään nimittävä Opteam pohtii jälleen uusien yrittäjien rekrytoimista.Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen (kuvassa) sanoo, että kyselyjä on taas alkanut tulla potentiaalisilta yrittäjiltä. Yli 80 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevällä yrityksellä on tällä hetkellä yhdeksän franchising-yrittäjää ympäri Suomea.– Tämä ei ole helppo ala. Yrittäjän pitää olla itse myyjä, hyvä esimies ja samalla tehdä nöyrästi kaikkia töitä. Lisäksi täytyy hallita työmarkkina-asiat ja psykologiset arviot, Vanhala-Harmanen luettelee.Aloittavan yrittäjän liittymismaksu on Opteamissa varsin maltillinen, 15 000 euroa. Yrittäjä tarvitsee kuitenkin alkupääomaa 50 000-100 000 euroa vuokrakuluihin ja palkkoihin.Henkilöstövuokrauksessa- ja henkilöstön välittämisessä palkat pitää maksaa yleensä ennen kuin raha tulee asiakkailta.– Kassa käy kovilla, Vanhala-Harmanen myöntää.Toimitusjohtajan mukaan Opteamin ketju- ja markkinointimaksut ovat niin ikään maltilliset. Yleensä franchising-alalla maksut vaihtelevat 5-15 prosentin välillä liikevaihdosta.– Koulutamme yrittäjiämme jatkuvasti ja meillä on muun muassa yrittäjäpäivät neljä kertaa vuodessa. Lisäksi yrittäjä saa Opteamin konseptin käyttöönsä ja ison ketjun edut kilpailutuksissa, Vanhala-Harmanen luettelee.Paljon työtäOpteam perustettiin henkilöstövuokrauksen kulta-aikana eli vuosituhannen vaihteessa.Parhaimmillaan ketjuyrittäjät ovat päässeet jopa 35 miljoonan liikevaihtoon. Näin kävi Satakunnassa, kun Olkiluoto kolmosen rakennustyömaalle tarvittiin henkilökuntaa.Nykyään kilpailu alalla on kovaa. Vanhala-Harmanen laskee, että henkilöstövuokrauksessa käyttökateprosentit ovat 2-8 prosentin välillä. Menestyminen perustuu isoihin volyymeihin.Opteamin ensimmäinen franchising-yrittäjä aloitti strategian mukaisesti vuosi yhtiön perustamisen jälkeen. Lohja-Karkkila-alueen yrittäjänä toimiva Mika Fräntilä tuli mukaan 2009 eli pahimmassa mahdollisessa taloustilanteessa.– Olihan se aika uhkarohkeaa. Olin ollut kuitenkin alalla pitkään, joten yrittäjyys oli selkeä jatkumo. Kaikki pankit eivät ymmärtäneet henkilöstöpalvelualaa, mutta yksi ymmärsi ja Finnvera lähti mukaan, Fräntilä muistelee.Hänen mukaansa kolmen vuoden toiminta- ja liikevaihtosuunnitelmien teko pankille oli käytännössä mahdotonta ja perustui pelkkiin spekulaatioihin.– Alku vaati hirveästi jalkatyötä. Voi sanoa, että vahva ravintolatausta pelasti. Kesti yllättävän kauan laajentaa muille toimialoille.Fräntilä kertoo, että ketjun tuki on franchising-yrittäjälle tärkein apu. Tukeen kuuluvat niin koulutukset kuin muukin materiaali.Sen sijaan suurimpana harhana yrittäjä pitää sitä, jos joku kuvittelee kaiken hoituvan itsestään.– Rahat on saatava itse kasaan. Sohvalle ei voi todellakaan jäädä makaamaan, Fräntilä sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Mikä franchising? Franchisingista puhuttaessa on tehtävä jako kahteen. Franchising-antajat ovat ketjun omistajia ja franchising-ottajat ovat ketjun jäsenyrittäjiä. Franchisingissa on kyse näiden välisestä yhteistyöstä. Franchising perustuu franchising-antajan kehittämään, omistamaan ja luovuttamaan konseptiin, jonka mukaisesti kaikki ketjun jäsenet toimivat. Konseptissa kaiken ytimessä on brändi. Yrittäjä saa konseptin käyttöönsä ja sitoutuu noudattamaan sitä. Yrittäjä maksaa alussa ns. liittymismaksun, joka vaihtelee ketjuittain. Yleensä sen suuruus on noin 10 000-20 000 euroa. Lisäksi yrittäjä maksaa yleensä kuukausittain yhteistyö- ja markkinointimaksua. Yhteistyömaksu vaihtelee toimialoittain, mutta on keskimäärin 5-10 prosenttia liikevaihdosta. Sopimukset ovat yleensä määräaikaisia, tyypillisesti viidestä kymmeneen vuoteen. Franchising-yrittäjä kantaa samanlaista yrittäjäriskiä kuin muutkin yrittäjät. Suomessa on arviolta 200-250 franchising-ketjua, joilla on noin 5 000 yrittäjää. Markkinan koko on noin viisi miljardia euroa. Finnveran asiakkaina on noin tuhat franchising-yrittäjää. Alkutakaus on nykyään yleisin lainainstrumentti.

Artikkelit
27.09.2016
Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa viennin rahoitusta

Ympäristöriskien läpikäynti on myös suomalaisten vientiyritysten etu.Finnvera tekee ympäristöarvion kaikista suomalaisyritysten vientihankkeista, joissa rahoituslaitoksen vastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa ja lainan takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta.Suositukset ovat peräisin OECD:ltä ja niitä noudattavat kaikki OECD:n vientiluottolaitokset.Ympäristöarviossa Finnveran asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että ulkomainen investoija noudattaa kohdemaassa paikallista lainsäädäntöä ja täyttää kansainväliset standardit. Päävastuu taustaselvityksestä on investoijalla. Finnveran ympäristöasiantuntijan Lauri Etelämäen mukaan ympäristöriskien läpikäynti on normaali käytäntö ja samalla myös suomalaisten vientiyritysten etu. Näin voidaan välttää turhia mainehaittoja.– Vientiyritykset ovat auttavaisia ja antavat kohteesta meille tietoa. Herkkiä alueita voi olla joka puolella maailmaa, esimerkiksi köyhiä kansanryhmiä tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja, Etelämäki sanoo.Ympäristöarvio kohdistuu koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus koskisi vain yksittäistä laitteistoa.Finnveran toinen ympäristöasiantuntija Virve Tulenheimo korostaa, että pääsääntöisesti investointi ei saa rukseja päälle ympäristöarvioinnin osalta.– Rahoittajalla on oikeus vaatia luottosopimukseen ehtoja. Hankkeet ovat niin isoja, että yleensä investoijallakin on halu saada asiat kuntoon, Tulenheimo sanoo.Neljä eri luokitustaYmpäristöarvion luokituksia on yhteensä neljä: A-, B- C- ja EI-luokka.A-luokan hankkeita tulee Finnveralle muutamia vuodessa. A-luokka tarkoittaa sitä, että investointiin voi liittyä kohdemaassa merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia riskejä.– Siihen kuuluvat esimerkiksi ulkomaiset sellutehdashankkeet, voimalaitokset ja kaivokset. Yleensä suomalaiset toimittavat tehtaisiin ja laitoksiin suurempia laitekokonaisuuksia, Tulenheimo kuvaa.Hän kertoo, että A-luokan arvion tekeminen kestää kuukausia.– Pyrimme käymään kohteissa myös paikan päällä. Lopullinen takuupäätös tulee vasta sen jälkeen, Tulenheimo sanoo.A-luokan ympäristöarvioiden pieni määrä kielii siitä, että suomalaisyritykset eivät ole päässeet osille jättimäisistä kansainvälisistä teollisuusinvestoinneista. Vientitakuiden avulla yritykset suojautuvat yleensä mahdollisilta luottotappioilta.– Viime vuosina on ollut hiljaisempaa. Hankkeet ovat tosin entistä massiivisempia. Laivat ja öljynporauslautat ovat rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle, mutta olemme ottamassa niitä tulevaisuudessa mukaan, Etelämäki kertoo.Toiseksi korkeimpaan eli B-luokan ympäristöarviointiin kuuluvat muun muassa alle 140 megawatin voimalaitokset. C-luokkaan luokitellaan esimerkiksi sairaalat sekä matkapuhelintehtaat. Finnvera tekee B-luokan arvioita 5-10 vuodessa ja C-luokassa on kymmeniä kohteita.– B-luokka on hankalin arvioitava, sillä taustamateriaalit ovat kirjavia. C-luokassa ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä ne vaadi taustaselvitystä, Tulenheimo kertoo.Neljäs ympäristöluokitus eli EI-hanke on nimensä puolesta harhaanjohtava. Siihen kuuluvat yleensä korvausinvestoinnit.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Mikä luokitus? Viejät ja viennin rahoittajat haluavat yleensä suojautua luottotappioilta, joita voi syntyä, kun ulkomaiselle asiakkaalle myönnetään maksuaikaa. Ulkomaiselle asiakkaalle on helpompi järjestää tarvittaessa myös rahoitus tuotteen hankkimista varten, jos Finnvera kattaa luottoriskejä. Finnvera myöntää takuita luottokelpoisiin maihin ja tutkii ostajien ja takaajien luottokelpoisuuden. Jos Finnveran takuuvastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa tai lainan takaisinmaksuaika on yli kaksi vuotta, hankkeesta tehdään aina myös ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvio. Finnveran hankearviointi kohdistuu pääsääntöisesti koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus myönnettäisiin esimerkiksi yksittäiselle laitetoimitukselle. Hankeyhtiön omistaja tai hankkeen päätoimittaja vastaa siitä, että taustaselvitykset tehdään tai teetetään. Viennin rahoituksen hakija vastaa tietojen toimittamisesta Finnveraan. Hankkeet jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja EI-luokka. A- ja B-luokat: Hakijan pitää toimittaa Finnveralle ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiselvitys. A-luokassa arvioidaan vaikutuksia laajemmin. C- ja EI-luokka: Ei vaadi mitään taustaselvitystä. A-luokan hankkeissa viennin rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on ympäristö- ja sosiaalisten tietojen julkaiseminen 30 päivää ennen kuin Finnvera allekirjoittaa viennin rahoitussopimuksen. Julkaisulle pyydetään asianosaisten tahojen suostumukset. Lue lisää vientitakuista.

Uutiset
22.09.2016
Kasvulaina – kasvun loikat helpommiksi

Viime keväänä käyttöön otettu Finnveran kasvulaina on yksi uusimmista keinoista vastata voimakkaasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituspulaan ja niiden kasvun tukemiseen rahoituksen keinoin. Jo myönnettyjen kasvulainojen lisäksi tällä hetkellä käsittelyssä on toistakymmentä hanketta.Kasvulaina on tarkoitettu liikevaihdoltaan enintään 300 miljoonan euron pk-yrityksille, jotka ovat olleet toiminnassa yli kolmen vuoden ajan. Lainaa voidaan myöntää yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymispyrkimysten rahoittamiseen. Kasvulainalla tarjotaan hankkeisiin rahoituksellista vipua, jonka avulla mukaan lähtisivät helpommin myös markkinaehtoiset rahoittajat.Enintään kolmen miljoonan euron suuruisissa lainoissa Finnvera voi olla ainoa juniorirahoittaja, mutta tätä suuremmissa lainoissa edellytetään toisen juniorirahoittajan mukanaoloa. Kasvulainan osuus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen koosta. Yrityksen omarahoitusosuuden on oltava aina vähintään 20 prosenttia.Kasvulaina on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote, jossa yhdistyy piirteitä sekä oman että vieraan pääoman rahoituksesta.  Kasvulainaa ei voida myöntää aivan pieniin hankkeisiin. Näiden rahoittamiseen voidaan kuitenkin käyttää muita Finnveran rahoitustuotteita.”Kasvulaina on erinomainen tuote voimakasta kasvua hakeville pk-yrityksille ja vähän suuremmillekin yrityksille. Kasvulainan myöntäminen edellyttää jo hyvässä vauhdissa olevaa ja vakiintunutta liiketoimintaa, ja tämä tarkoittaa sitä, ettei tuotteen kohderyhmä ole valtava”, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aidon Oy on ensimmäinen kasvulainalla rahoitettu yritys. Tutustu Aidonin tarinaan ja katso video!Lue lisää kasvulainasta

Artikkelit
15.09.2016
Yritystä kauppaavan hyvä huomata piilevä voimavara

Omistajanvaihdosta miettivät yrittäjät eivät aina näe työntekijöitä potentiaalisina yritystoiminnan jatkajina. Vili Heiskanen tarrasi kiinni mahdollisuuteen.Yrityksen johto ja henkilökunta nousevat harvoin vaihtoehdoksi, kun yrittäjä etsii yritykselleen jatkajaa.Joka kymmenes yli 50 vuotta täyttäneestä yrittäjästä näkee johdon todennäköisenä ostajajoukkona. Työntekijät mainitsee vain alle prosentti vastaajista.Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Suomen Yrittäjien toteuttamasta Valtakunnallisesta omistajanvaihdosbarometrista, joka julkaistiin viime vuonna.Työntekijöiden rooli omistajanvaihdoksissa on jäänyt barometrin jälkeenkin pimentoon. Suurin huomio kohdistuu siihen neljännekseen vastaajista, jotka aikovat lopettaa koko yrityksen jäädessään eläkkeelle.Yli 55-vuotiaita yrittäjiä on jo 78 000, joten yritystoiminnan lopettaminen uhkaa lähes 20 000 yritystä.Finnveran rahoituspäällikkö Tuomas Kuhmonen arvioi, että yrityksen sisältä löytyy paljon enemmän jatkajaehdokkaita kuin barometrin tulokset kertovat.– Yrittäjän pitäisi nähdä alaistensa potentiaali paremmin. Epävarmuutta voi luoda monta eri tekijää, kuten rahoitus ja myyntihinta. Myyjälle on tärkeää saada yrityksestä riittävän hyvä hinta. Siinä on usein tunteet pelissä, Kuhmonen sanoo.Hänen mukaansa talon sisältä tuleva jatkaja on rahoittajalle yhtä mieluinen vaihtoehto kuin ulkopuolinenkin ostaja.– He tietävät mitä pitää tehdä.Rohkea hyppyVili Heiskanen, 24, teki oman ratkaisunsa ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi vähän yli kaksi vuotta sitten.Tuolloin somerolainen Laukamo-yhtiöt ilmoitti hakevansa jatkajaa yhdelle yksikölleen eli työkalutehtaalle. Jos sitä ei olisi löytynyt, tehdas olisi suljettu.Heiskanen oli tullut tehtaaseen töihin kaksi vuotta aikaisemmin ja näki ruiskupuristusmuotteja valmistavan tehtaan potentiaalin.– Olen yrittäjäperheestä ja metalliala on aina kiinnostanut. Tunsin asiakkaat ja tiesin tuotteet. Olin aloitteellinen ja aloimme neuvotella kaupasta, yrittäjä muistelee.Ensimmäisestä sopimusluonnoksesta lopulliseen kauppakirjan allekirjoitukseen kesti yhdeksän kuukautta.Heiskanen kuvaa loppuvaihetta raskaaksi, sillä sopimukseen tuli jatkuvasti pieniä muutoksia. Neuvotteluista ei saanut myöskään vihjata työntekijöille.– Rahoitus oli helpoin homma. Voitin pronssia vuoden 2014 Euroskills-ammattitaitokilpailuissa ja se näytteli rahoituksen saamisessa suurta osaa. Rahoittajat olivat vakuuttuneita osaamisestani, Heiskanen muistelee.Laukamosta irronnut työkalutehdas muuttui HeViMet Oy:ksi noin puolitoista vuotta sitten. Yrittäjä sanoo, että yritys on muuttunut sen jälkeen paljon.– Tekniikka kehittyy ja yritämme olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa kaikkea uutta. Myyjä antoi koneet ja tilat vuokralle kolmeksi vuodeksi osto-optiolla. Ostin kesäkuussa kaikki koneet itselleni, Heiskanen kertoo.Hänen mukaansa asiakkaat ovat suhtautuneet muutokseen positiivisesti. Yhtiö on tehnyt ensimmäisen vientikauppansa Venäjälle. Parhaillaan on neuvotteluja käynnissä asiakkaiden kanssa muottivalmistuksen siirrosta Kiinasta Suomeen. HeViMetin liikevaihto oli viime vuonna yli 800 000 euroa.Myös työmotivaatio on noussut.– Kaikki olivat täysillä lähtemässä minun matkaani. Olen itse paljon tuotannon puolella ja olemme saaneet tehokkuutta tuotantoon, Heiskanen sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Toinen nyrkkisääntö se, että ostajan omarahoitusosuus kauppahinnasta on vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuuteen kannattaa kysyä vinkkejä asiantuntijoilta. Neuvotteluissa voi löytyä muitakin ratkaisuja. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Tiedotteet
13.09.2016
Yritysten käsitykset rahoituksen saatavuudesta heikolla tasolla – kannattaviin hankkeisiin rahoitusta tarjolla hyvin

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on lisääntynyt viime keväästä ja voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on jo finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Rahoituksen hakeminen kuitenkin takkuaa. Tiedot ilmenevät tuoreesta Pk-barometrista.Jo keväällä näkynyt positiivinen kehityssuunta on jatkunut, sillä pk-yritysten suhdanneodotukset lähitulevaisuudelle ovat huomattavasti aiempaa positiivisemmat. Suunta näkyy myös kasvuhalukkuudessa, sillä nyt jo 11 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 39 prosenttia tavoittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan.Kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun väylänä. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on jo lukumääräisesti saman verran kuin ennen finanssikriisiä.Ulkopuolisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutosta ja hieman aiempaa useammat pk-yritykset suunnittelevat hakevansa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Toisaalta joka kymmenes vastanneista kertoi, että heillä olisi ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tarvetta rahoitukselle, mutta eivät ole hakeneet sitä. Myöskään kansainvälistymisrahoituksen hakuinto ei ole noussut samassa suhteessa kasvuhakuisuuden lisääntymisen kanssa.– Rahoitusta hakeneista noin 80 prosenttia kertoo, ettei rahoituksen ehdoilla tai saatavuudella ollut negatiivista vaikutusta hankkeiden toteutukseen. Kun peräti joka kymmenes jättää rahoituksen hakematta olettaen nimenomaan saatavuuden huonoksi, on meidän entistä selkeämmin tuotava pk-yrityskenttään viestiä siitä, että kannattaviin hankkeisiin rahoitusta kyllä löytyy, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Positiivista signaalia rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta kertoo kuitenkin se, että 46 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät tarpeestaan huolimatta rahoitusta hakeneet, ilmoittavat hankkeensa joka tapauksessa toteutuneen suunnitelmien mukaisena.Vienti- ja investointiodotukset kasvussaPk-yritysbarometriin vastanneiden odotukset viennin suhteen ovat myös positiiviset ja viennin odotetaan kasvavan voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Rahoitusta haetaan nyt hieman aiempaa enemmän investointeihin ja käyttöpääomaa hakevien määrä on laskenut.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2016 barometri perustuu yli 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien sivuilla.Lisätietoja:liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, puh. 029 460 2888tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Tiedotteet
09.09.2016
Finnvera rahoittamassa suurta biomassalaitosta Isoon-Britanniaan

Isoon-Britanniaan Middlesboroughin kaupungin lähelle nousee maailman suurin pelkkää biomassaa polttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos. Voimalaitoksen kiertoleijupetikattilan sekä savukaasunpuhdistuslaitoksen toimittaa Amec Foster Wheeler Energia Oy.  Finnvera on mukana rahoittamassa hanketta 100 miljoonalla punnalla eli noin 120 miljoonalla eurolla.Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa eli noin 780 miljoonaa euroa.MGT Teesside -voimalaitoksen alustavat rakennustyöt alkavat lähikuukausina. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Polttoaineenaan 299 megawatin voimalaitos käyttää pelkästään puhtaita puupellettejä ja puuhaketta.– Olemme iloisia, että saamme olla mukana tukemassa suomalaisen uusiutuvan energian teknologiavientiä. Suomessa on vahvaa osaamista tämän tyyppisestä uusiutuvan energian teknologiasta, joka yllättävää kyllä, koetaan maailmalla usein vielä uutena, sanoo Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.– Finnveran mukanaolo hankkeessa mahdollisti pitkäaikaisen, 15 vuoden rahoituksen, mikä on keskeistä tämän tyyppisen hankkeen onnistumiselle, hän lisää.Voimalaitoksen kattilalaitoksen toimittavan Amec Foster Wheeler Energia Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Riiali pitää hanketta hyvänä aluevaltauksena keskisessä Euroopassa suurille sähköyhtiöluokan biokattiloille. Lisäksi se toimii esimerkkinä myös pohjoisemmille maille siitä, että fossiilisten polttoaineiden rinnalla myös biomassa soveltuu polttoaineeksi suurille peruskuormalaitoksille. – Finnveran mukaantulo rahoitusratkaisuun antoi vakautta rahoitusneuvotteluille ja helpotti merkittävästi projektrahoitussopimuksen syntyä, Riiali sanoo.Polttoainetta vastuullisesti hoidetuista metsistäBiomassaa polttavan voimalaitoksen polttoaineenhankinnan kestävyys on pyritty varmistamaan käyttämällä FSC Forest Management -sertifioiduilta metsäalueilta hankittua polttoainetta. Polttoaineen FSC-tavaramerkki takaa, että se on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.Englannin valtio maksaa puhtaalla biomassalla tuotetusta sähköstä huomattavasti normaalia korkeampaa sähkönhintaa ja haluaa tukea tällä hallituksen sekä Euroopan Unionin tavoitetta saavuttaa CO2 –päästötavoitteet ja edistää lisäksi tavoitetta vähentää hiilen polttoa suurissakin sähköntuotantoyksiköissä.Lisätietoja:Tuukka Andersén, rahoitusjohtaja, Finnvera, p. 029 460 2688Jaakko Riiali, varatoimitusjohtaja, Amec Foster Wheeler Energia Oy, p. 040 585 1590

Uutiset
07.09.2016
Kansainvälistyvien yritysten investoinnit vihdoin kasvussa

Kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevien yritysten pitkään vähentyneet investoinnit näyttävät kääntyneen kasvuun vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tieto perustuu Finnveran alkuvuoden aikana käsittelemiin rahoitushakemuksiin.– Tämä on mielestäni hyvä signaali yritysten investointiluottamuksen parantumisesta. Erityisen merkittäväksi muutoksen tekee se, että investointien kasvu perustuu aineettomiin investointeihin, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen, sekä erilaisiin yritysjärjestelyihin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aineettomien investointien osuus Finnveran rahoittamista kansainvälistyvien yritysten hankkeista on viime vuosina ollut 2–3 % tasolla. Tämän vuoden alkupuoliskolla niiden osuus kuitenkin lähes kaksinkertaistui. Myös yritysjärjestelyihin tarvittavan rahoituksen määrä nousi lähes kaksinkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna.Keitaanniemi korostaa aineettomien investointien tärkeyttä pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämisessä.– Suomen ongelma kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa on ollut suhteellisen pieni yrityskoko, jolloin käytettävissä olevat resurssit ovat myös pieniä. Yrityskoon kasvaessa mahdollisuus panostaa kansainväliseen kasvuun lisääntyy.– Mikään yksittäinen alue tai toimiala ei selitä investointien kasvua, joten kyse lienee yleisen investointiaktiivisuden lisääntymisestä, Keitaanniemi arvioi.Positiivista kehityssuuntaa vahvistavat myös FK:n ja EK:n kyselyt. Investointien lisääntymisestä huolimatta kasvun vaatima käyttöpääoma on edelleen suurin yksittäinen tarve Finnveran rahoitukselle.Linkit:Kasvu > InvestoinnitKasvu > Liiketoiminta ulkomaillaJätä yhteydenottopyyntö

Artikkelit
05.09.2016
Yrittäjäkenttä odottavissa tunnelmissa

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa aloittanut Mikael Pentikäinen on uuden haasteen edessä. Suomalaisyritykset tarvitsevat lisää kasvua, kilpailua ja kehitystä, sekä rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin.Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että moni yrittäjä tuntuu olevan odottavissa tunnelmissa.– Kentällä selvästi odotetaan, että hallitusohjelmaan kirjatut asiat laitettaisiin toimeen. Etenkin työmarkkinoiden dynamiikkaa ja talouden kilpailua lisäävät uudistukset ovat valtaosin vielä tekemättä.Keskeinen haaste Pentikäisen mukaan on kasvun puuttuminen, johon vaikuttaa esimerkiksi se, että työntekijöiden palkkaaminen saatetaan kokea riskinä.– Avainasemassa ovat työmarkkinoiden ja talouden kilpailun lisääminen, työllistämisen riskien keventäminen ja kannustava verotus. Näillä asioilla voidaan saavuttaa yritysmaailmaan nostetta – lisää asiakkaita, liikevaihtoa ja kasvua, Pentikäinen summaa.Investoinnit ja rahoitus tiukassaToisena haasteena Pentikäinen mainitsee rahoituksen, joka sekin on yhteydessä kasvun puuttumiseen ja nihkeyteen palkata uutta työvoimaa.Rahoitusmarkkinoiden lisääntynyt säätely ja pk-yritysten rahoitusehtojen tiukentuminen ovat Pentikäisen kokemuksen mukaan aiheuttaneet pullonkauloja pk-yritysten rahoitukseen.– Pankkikilpailu on paikoittain Suomessa myös hävinnyt, mikä asettaa yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Kun kilpailu vähenee, hinnat nousevat tai rahoituksen saaminen voi vaikeutua, Pentikäinen toteaa.Rahoituskentältä on onneksi kuulunut myös positiivisia uutisia.– Esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahasto on tervetullut lisä rahoitusmarkkinoita täydentämään. Sitä täytyy rohkeasti markkinoida ja tuoda esille, Pentikäinen mainitsee.Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva rahasto vauhdittaa investointeja kannattaviin hankkeisiin, joista osa saattaa olla korkeampiriskisiä. Suomessa ESIR:in keskeisinä välittäjäorganisaatioina toimivat Finnveran lisäksi Teollisuussijoitus ja Tekes.Digitalisaatio vaikuttaa yrittäjyyden murrokseenInvestointien vähyys on kurittanut koko Eurooppaa, jonka talous painii osittain yhä talouskriisin jälkimainingeissa. Suomen valttikorteiksi kansainvälisessä kilpailussa Pentikäinen mainitsee erinomaisen koulutusjärjestelmän, toimivan oikeusvaltion sekä hyvän infrastruktuurin.Yhteiskunta ja sen myötä yrittäjyys ovat kuitenkin murroksessa. Digitalisaatio muuttaa yritysten prosesseja, markkinointia ja kilpailua, tuoden maailman lähemmäs yrittäjää. Toisaalta se tuo myös lisää kilpailua.– Digitalisaatio muuttaa joka ikistä toimialaa ja yritystä, luoden mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Yhdelläkään yrittäjällä ei ole varaa jäädä digitalisaation kelkasta pois, sillä kilpailija varmasti hyödyntää mahdollisuudet, Pentikäinen sanoo.Hänen mukaansa moni yrittäjä ei ole tarpeeksi kiinnostunut tai paneutunut asiaan, ja tämä tulee jatkossa erottamaan jyvät akanoista.Muita tulevaisuuden trendejä ovat Pentikäisen mukaan yrittäjyyden lisääntyminen, niin nuorten kasvaneen innon, yhteiskunnan murroksen kuin joskus myös pakon vuoksi.– Tosiasia on, että yhä useampi meistä työllistää itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä. Yrittäjyys on joustava vaihtoehto epävarmassa työllisyystilanteessa, ja nuoret ovat tämän jo hyväksyneet, Pentikäinen kertoo.Omistajanvaihdoksia vauhdittamalla kaksi kärpästä yhdellä iskullaVastikään julkaistun tutkimuksen mukaan jopa joka viides 18–24-vuotias suomalaisnuori haluaa tulevaisuudessa työllistää itsensä. Luku on kaksikymmenkertaistunut reilun kymmenen vuoden aikana.– Tämä on suuri mahdollisuus Suomelle. Mitä useampi näistä nuorista onnistuu yrittäjyydessä, sitä parempi asia se on yhteiskunnalle. Tämä on vain ja ainoastaan hyvä uutinen, Pentikäinen iloitsee.Yhtenä ratkaisuna yrittäjäinnostuksen nousuun ja toisaalta kasvaneeseen työttömyyteen on Pentikäisen mukaan yritysten omistajanvaihdokset. Suomessa on lähes 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista monen yrityksen liiketoiminta työpaikkoineen on yrittäjän eläköitymisen jälkeen vaakalaudalla.Pentikäisen mukaan kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan.– Meidän täytyy varmistaa, että yrityksen myyminen tai liiketoiminnan siirtäminen on luontevaa ja helppoa. Olisi tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.Ne yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä, pitäisi tuoda yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneiden ihmisten kanssa.– Tarvitaan erilaisia tilaisuuksia, sivistyksellisiä toimia, keskusteluja ja hyviä esimerkkejä. Tärkeintä on tiedostaa, ettei asia hoidu itsestään, vaan asia vaatii toimia, yhteistyötä ja herättelyä, Pentikäinen muistuttaa.Lue lisää omistajanvaihdosten rahoitusmahdollisuuksista: www.finnvera.fi/omistajanvaihdos.Sanottua”Yksikään suuri yritys ei ole syntynyt suurena – jokainen on aloittanut pienestä. Pitäisi keskittyä siihen, millä tavalla omistajayrittäjän riskiä voidaan pitää hallittavana ja samalla tukea kasvua ja työllisyyttä.”” Liiketoiminnan eteenpäin siirtämisen tulisi olla luontevaa ja helppoa. On tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.””Start-up -buumin lisäksi meidän pitäisi puhua restart-ajattelusta. Miten saadaan haarukoitua yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä ja ohjattua niiden ihmisten tietoisuuteen, joita yritystoiminta kiinnostaa?”

Uutiset
31.08.2016
Hyvät verkostot ovat Iranissa kullanarvoisia

Terveysteknologian yritys löysi jälleenmyyjän kontaktien avulla. Outotec on puolestaan tehnyt kauppaa Iraniin yli 40 vuotta.Jos verkostot ja suhteet ovat Suomessa tärkeitä, niin Iranissa ne ovat jopa menestyksen elinehto.Kuopiolainen lääkehuollon automaatioratkaisuihin erikoistunut NewIcon onnistui saamaan ensimmäisen kauppansa Iraniin hyvän jälleenmyyjän ansiosta. Seuraavatkin kaupat ovat paljolti paikallisen jälleenmyyjän varassa. Kuopiolaisen NewIconin markkinointijohtajan Jori-Matti Savolaisen mukaan hyvät kontaktit auttoivat löytämään oikean jälleenmyyjän Iranissa.– Meitä varoitettiin, että Iranissa kaikki etenee hitaasti. Varsinkin, kun asiakkaitamme ovat sairaalat eli julkinen sektori. Olimme kuitenkin yllättyneitä miten suoraviivaisesti kaikki on sujunut verrattuna muihin Lähi-idän maihin, sanoo NewIconin markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen.Kuopiolaisyrityksellä on asiakkaita ympäri maailmaa, kuten Venäjällä, Puolassa, Israelissa, Englannissa, Arabiemiraateissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Valtaosa noin 5,5 miljoonan euron  liikevaihdosta tulee kuitenkin vielä Suomesta.NewIcon saa kiittää jälleenmyyjän löytymisestä yhtiön Advisory boardin puheenjohtajaa.– Jälleenmyyjän kontaktien ansiosta toimitusjohtajamme kutsuttiin Iraniin tutustumaan loppuasiakkaisiimme. He olivat otettuja, että hän tuli paikalle. Vuodenvaihteessa kutsuimme delegaation Suomeen ja käytimme heitä muissakin terveysteknologia-alan yrityksissä, Savolainen muistelee.Hän hämmästelee iranilaisten hyvää Suomi-tietoutta.– Suomalaista teknologiaa arvostetaan, kiitos Nokian. Kontaktimme myös tietävät täältä sellaisia huippukirurgeja, joista me emme ole edes kuulleet, Savolainen kertoo.Iranissa vuosikymmeniäPörssiyritys Outotecilla on NewIconiin verrattuna hieman toisenlainen historia. Yhtiö on ollut Iranissa vuodesta 1973 eli 43 vuotta. Outotecin Markkinat-yksikön johtaja Adel Hattab sanoo, että kaupankäynti Iranissa vaatii paljon aikaa ja läsnäoloa.Markkinat-yksikön johtaja Adel Hattab sanoo asiakkaiden arvostavan, ettei Outotec poistunut Iranista edes vaikeina aikoina.– Olemme olleet avoimia Iranin suhteen ja kaikki tehdään turvallisuus edellä. Kauppasaarto oli aika vaikeaa aikaa. Meillä on isot tiimit varmistamassa, että emme myy mitään väärää, Hattab kertoo.Outotecin projektit liittyvät raaka-aineiden rikastamisprosesseihin ja metallien jatkojalostamiseen. Yritys suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää laitteistoja.Kymmeniä kertoja Iranissa käynyt Hattab sanoo iranilaisten arvostavan kanssakäymistä ja kahdenkeskisiä suhteita.– He ovat vaativia neuvottelukumppaneita ja taitavia hakemaan hyviä diilejä itselleen. Ihmisiä täytyy tuntea kaikilla tasoilla, myös poliittisia päätöksentekijöitä. Asiakkaina iranilaiset ovat kuitenkin lojaaleja, Hattab luettelee.NewIconin Savolainen allekirjoittaa Hattabin arviot. Markkinointijohtaja sanoo kuopiolaisyrityksenkin vääntäneen paljon sopimuksesta jälleenmyyjän kanssa.Liiketoimintaympäristössä on muitakin eroja.– Iranissa pitää olla pitkäjänteinen eikä aggressiivinen myynti toimi. Ihmisten kanssa pitää jutella niitä näitä. Ensimmäisenä päivänä puhutaan urheilusta ja perheestä. Vasta toisena päivänä keskustellaan sopivassa vaiheessa kaupoista, Savolainen kertoo.Rahaliikenne tökkiiNewIconissa Iran-kauppojen riskien arviointi liittyi enemmänkin resurssien riittävyyteen ja taloudellisiin riskeihin.Sen sijaan Savolainen ja Hattab nimeävät kaikille yrityksille yhteisen riskin: rahoituksen.– Investoinnit jäävät vaatimattomaksi potentiaaliin verrattuna, kun rahoitusmarkkinat eivät ole kunnossa. Toivon, että pankkijärjestelmä kuntoutuisi siihen tilaan kuin se on keskimäärin muualla. Asiakkailla on isoja vaikeuksia remburssien kanssa, Hattab sanoo.Hänen mukaansa länsimaisten pankkien riskihalukkuuteen vaikuttaa myös Yhdysvaltojen suhtautuminen Iraniin.NewIconin Savolainen neuvoo suomalaisyrityksiä tekemään kauppaa euroissa. Myöskään yhden pankin varaan ei kannata nojautua.– Iranissa on syytä seurata, mikä pankki hoitaa milloinkin ulkomaanliikennettä, Savolainen kertoo.Lue myös: Iran hamuaa merkittäväksi kaupan solmukohdaksiTeksti: Kimmo KoivikkoLisätietoa:Vientikaupan luottoriskitMaaluokitukset

Uutiset
31.08.2016
Iran hamuaa merkittäväksi kaupan solmukohdaksi

Uusi Silkkitie näkyy jo massiivisina rakennushankkeina. Suomi-kuva on Iranissa kirkas.Pitkään kansainvälisen kaupan ulkopuolella ollut Iran tekee näyttävää paluuta takaisin parrasvaloihin. Team Finlandin elokuun lopussa järjestämä Iran-seminaari keräsi Helsinkiin yli 150 suomalaisyrityksen edustajaa kuuntelemaan liiketoimintamahdollisuuksista Iranissa. Suurlähettiläät Dr. Kambiz Jalali (vas.) ja Harri Kämäräinen kertoivat muun muassa Silkkitien vaikutuksista Lähi-idässä.Suomen Iranin suurlähettiläs Harri Kämäräinen kuvaa muutosta dramaattiseksi. Ensimmäisenä askeleena kohti muutosta oli vuoden 2013 presidentinvaalit, josta käynnistyi uuden Iranin vaihe. Viime vuonna syntyi sopu ydinohjelmasta, joka purki ison osa pakotteista.– Iran muuttuu kovaa vauhtia. Siellä on paljon kaupallisia mahdollisuuksia ja valtuuskuntia käy paikanpäällä eri puolilta maailmaa. Myös Suomi on verkottunut Iraniin hyvin. Olemme onnistuneet luomaan verkostoja poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, Kämäräinen sanoo.Iran pyrkii palauttamaan vanhan asemansa merkittävänä kaupan solmukohtana ja uusi Silkkitie antaa siihen oivan mahdollisuuden. Iranissa rakennetaan parhaillaan kuumeisesti satamia ja parannetaan rataverkostoa, muun muassa kiinalaisten ja intialaisten johdolla.Ensi vuonna Helsingistä on mahdollisuus päästä kiskoja pitkin Teheranin kautta Iranin satamiin ja siitä eteenpäin laivalla esimerkiksi Intian Mumbaihin. Matka lyhenee kilometreissä peräti kahdella tuhannella.– Infrahankkeet ovat valtavia. Jostain syystä Silkkitie on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. On kuitenkin ilahduttavaa nähdä, miten moni pk-yrityskin on herännyt Iranin-kauppaan. Kun Team Finland esittäytyi keväällä Teheranissa, paikalla oli 60 suomalaista yritystä, Kämäräinen kehuu.Luotettavat suomalaisetSuomi tunnetaan Iranissa hyvin ja se lisää yritysten mahdollisuuksia solmia hyviä suhteita.Kämäräisen mukaan Nokia on luonut ja luo edelleen Suomi-kuvaa.– Suomi tiedetään korruptiosta vapaana, korkean teknologian maana. Tuotteet ovat korkealaatuisia ja meitä pidetään erittäin luotettavina, Kämäräinen listaa.Yksi suomalainen tuote jopa dominoi markkinoita, nimittäin lämpöpuu.Suurlähettiläs kuvaa lämpöpuun menestystarinaa ainutlaatuiseksi. Kaikki lähti nollapisteestä 5-6 vuotta sitten.– Puun laatu on korkea ja iranilaiset arvostavat laatua. Se sopii hyvin vaativaan ilmastoon ja toimii erinomaisesti julkisivumateriaalina.Lämpöpuun lisäksi muun muassa hygieniatuotteet menevät kuin kuumille kiville. Yli 6 000 supermarkettia on halunnut niitä myyntiin.Kämäräinen sanoo, että Iran panostaa poikkeuksellisen paljon terveydenhuoltoon. Rakenteilla on 50-60 huippusairaalaa. Muuallakin on mahdollisuuksia, kuten energiatehokkuudessa ja –taloudessa, ympäristöystävällisen teknologian yrityksillä sekä perinteisessä puu- ja metsäteollisuudessa.Iranilla on kymmenen vuoden ero kurottavanaan korkean teknologian tuotteissa ja palveluissa.– Kilpailu joillakin aloilla on kovaa. Omin voimin ei myöskään pärjää. Paikallinen jälleenmyyjä tai kumppani pitää etsiä huolella. Parasta on tulla itse paikan päälle ja tutustua ihmisiin. Sähköpostilla ei kauppoja synny, Kämäräinen valottaa.Rahaliikenne kuntoonMahdollisuuksien vastapainoksi yritysten on hyvä tiedostaa arjen realismi.Korruptio on Iranissa edelleen ongelma ja siihen on hyvä varautua. Toiseksi, osa pakotteista on yhä voimassa.Kämäräinen kannustaa yrityksiä tarkistamaan tuotteiden soveltuvuuden ulkoministeriön pakoteyksiköstä. Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen patistaa pk-yrityksiä löytämään hyvät paikalliset kumppanit Iranista.Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen nostaa esille vielä yhden huomion.– Jos yrityksellä on toimintaa USA:ssa, kannattaa selvittää tarkasti myös USA:n pakotteiden vaikutus.Haapiaisen mukaan suurin kaupankäynnin este suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille on ongelmat rahaliikenteessä. Iranilaiset pankit eivät vielä vastaa länsimaisia standardeja ja pakotteet hankaloittavat maksuliikennettä.– Töitä tehdään paljon rahaliikenteen helpottamiseksi ja se vaatii kaikilta avoimuutta, Kämäräinen vahvistaa.Finnvera luokittelee Iranin riskiluokkaan kuusi eli toiseksi heikoimmalle tasolle. Haapiainen uskoo, että iranilaiset tekevät kaikkensa rahaliikenteen parantamiseksi.– Mekin olemme muuttaneet takuupolitiikkamme Iranin suhteen. Olemme valmiita myöntämään sinne vientitakuita. Arvioimme takuun tapaus kerrallaan, Haapiainen kertoo.Hän liputtaa remburssin puolesta myyntisaatavien turvaamiseksi. Remburssi on ostajan pankin sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.– Suomalaiset yritykset ovat aktivoituneet Iranin suhteen, mutta kauppojen saaminen voi kestää pitkään, Haapiainen sanoo.Lue myös: Hyvät verkostot ovat Iranissa kullanarvoisiaFAKTA: Iran lukuina (2014)Finnvera on luokitellut Iranin maariskitasolle 6/7. Iranin riskiluokitusta parannettiin kesäkuussa. Pakotteisiin ja maksujen siirtoon liittyvät asiat vaikuttavat riskiluokkaan. Bruttokansantuote: 361 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 4 632 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 4,3 %. Inflaatio: 16,2 %. Vienti: 77 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Iraniin oli tammi-toukokuussa 25,6 miljoonaa euroa (-2%). Iranin-viennin osuus koko viennistä oli 0,1 prosenttia. Tuonti: 58 miljardia euroa. Päätoimialat: Öljy-, kaivos-, kaasu- ja petrokemian teollisuus. Lisäksi auton- ja lannoitevalmistus. Valuutta: 1 eurolla saa 35 192 rialia. Lisätietoa:Vientikaupan luottoriskitMaaluokituksetLähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
30.08.2016
Kasvuyrityksiä mylläämässä

Finnveran asiantuntijat tapaavat ja sparraavat työssään kasvuun tähtääviä yrityksiä. Koko vuoden kestävä kasvuyrityskilpailu Kasvu Open huipentuu syksyllä finaaliin, jossa parhaat kasvuyritykset palkitaan. Rahoituspäällikkö Laura Strandberg kertoo kasvuyrityksistä myllärin näkökulmasta.Miten kasvuyritys hyötyy mylläyksestä?”Myllärin tavoitteena on tuoda kasvu systemaattisesti mukaan yrityksen ajatteluun ja toimintaan. Yritys saa uusia näkökulmia sekä vahvistusta ja selkeyttä omille ajatuksilleen.Mylläri ei kerro yritykselle valmiita vastauksia, vaan kysymysten avulla ajaa ajattelemaan monipuolisemmin. Kasvu Openissa yritys kohtaa vähintään kahdeksan eri liiketoiminnan ydinprosessien osaajaa. Näitä ovat esimerkiksi johtamisen, myynnin ja rahoituksen myllärit.Mylläri kehittää myös yrityksen valmiuksia hakea rahoitusta eri lähteistä. Strategia on usein viety konkreettiseksi tekemiseksi, mutta toiminnan rahoitusta ei ole mietitty loppuun asti. Myllärin kanssa yritys voi pohtia minkälaista rahoitusta se tarvitsee.”Mitä asioita kasvuyritysten tulisi parantaa?”Kasvuyrityksellä tulisi olla selkeä fokus. Monilla yrityksillä on niin paljon mahdollisuuksia, ettei uskalleta keskittyä ydinasiaan. Rajalliset resurssit pitää suunnata oikein. Myös myyntiosaamista ja asiakkuuksien hoitoa voi parantaa; kuinka tärkeät asiakkaat hankitaan ja saadaan pysymään yrityksen asiakkaina.Kasvuyrityksiltä puuttuu usein pitkäjänteisyyttä tekemisen kehittämiseen ja rahoitussuunnitteluun. Rahoitussuunnittelun tulisi rakentua osaksi kasvusuunnitelmaa. Rahaa puuttuu aina, mutta täytyy tietää kuinka paljon rahaa tarvitaan ja mihin se käytetään. Finnveran tavoite on, ettei yksikään kannattava hanke jää rahoittamatta.”Mitä yhteistä kasvuyrityksillä on?”Sitoutuminen kasvuun on tärkeintä. Kasvuyrityksessä halu kasvaa on koko yrityksen yhteinen asia. Ei riitä, että yksittäiset henkilöt havittelevat kasvua; sen on lähdettävä koko toiminnasta. Yritykset jotka onnistuvat kasvamaan ovat myös yleensä panostaneet toimintaan ja resursseihin etupainotteisesti.Menestyvällä yrityksellä on kilpailukykyisen tuotteen tai palvelun lisäksi rohkeutta ja hieman hulluutta. On uskallettava kokeilla ja mennä maailmalle puhumaan omasta jutustaan. Innovatiiviset ratkaisut ja rohkeus ajatella eri tavalla tuottavat yleensä timantteja. Kun ne ovat oikeissa käsissä, syntyy menestystä.”Lue lisää Finnveran rahoitusmahdollisuuksista kasvuyrityksen investointeihin ja käyttöpääomaksi.

Artikkelit
26.08.2016
Himmenevä Afrikan tähti odottaa Aasian vetoapua

Raaka-aineiden hintojen lasku jarruttaa maanosan kehitystä ja syö ostovoimaa. Yritykset hakevat nyt uusia markkinoita varsinkin Egyptistä.Voitot ovat niin suuria, että niiden tavoitteleminen päihittää kaikki haasteet.Näin ovat yritykset kuvailleet kaupankäyntiä Egyptissä. Vanha sanonta ”korkeat riskit, isot voitot” pätee hyvin koko Afrikkaan.Yritysten kertomia haasteita riittää. Levottomuuksien lisäksi Afrikkaa ja erityisesti maanosan kehittyneintä maata Etelä-Afrikkaa kiusaa raaka-aineiden alhainen hinta. Ongelmien taustalla on heikko kysyntä Aasiassa.– Etelä-Afrikka on vetänyt muita mukaansa. Monet maat ovat ottaneet viime vuosina askeleita taaksepäin, sanoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen. Jarkko HaapiainenOngelmista huolimatta Afrikka kiinnostaa yrityksiä ympäri maailmaa.Esimerkiksi tanskalainen Vestas on solminut yli kahden miljardin euron kaupat tuulienergiasta Egyptiin. Myös maan ensimmäinen Ikea on avattu Kairossa.– Suomalaisten kilpailijat juoksevat Egyptissä koko ajan. Siellä on sata miljoonaa asukasta, joista osa on ostovoimaista väkeä, sanoo Suomen Egyptin suurlähettiläs Tuula Yrjölä.Pohjoisen Egyptin, lännessä sijaitsevan niin ikään väkirikkaan Nigerian ja Etelä-Afrikan tarpeet ovat samankaltaiset. Energia- ja ict-alan yrityksille on kysyntää. Samoin puutteita on infrassa, cleantechissä ja terveydenhuollossa.Pk-yritykset voivat löytää liiketoimintaa isojen toimialojen ulkopuoleltakin. Afrikan maat arvostavat varsinkin niitä yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisratkaisuja.– Mobiiliteknologia on myös tärkeässä asemassa. Keniassa hoidetaan kännykällä jo pankkipalveluja. Mobiilipuolelle tarvitaan palveluntarjoajia, Finnveran Haapiainen uskoo.Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria ovat suomalaisyrityksille eksoottisia kauppakohteita, mutta siellä kauppaa tekevät yritykset ovat kuvailleet liiketoimintaympäristöä samanlaiseksi kuin Venäjällä. Ja itänaapurin kanssahan kauppaa on tehty pitkään.Egypti tarvitsee puutaKolmikosta eniten tavaraa Suomesta kulkee Egyptiin. Alkuvuonna tavaraviennin arvo oli yli 160 miljoonaa euroa, josta kasvua on yli kymmenen prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.Sen sijaan vienti Etelä-Afrikkaan on vähentynyt ja Nigeriaan suorastaan romahtanut. Nigeria on Afrikan suurin talous, mutta sen mainetta ovat tahranneet nigerialaiskirjeet ja Boko Haram –terroristijärjestö.– Egyptiin viedään pääosin puuta. Siellä on tällä hetkellä massiivisia infrahankkeita suunnitteilla, kuten toisen pääkaupungin rakentaminen ja Suezin kanavan ympäristö. Ongelmana on heikko taloustilanne ja maksujen kanssa on ollut viiveitä, Haapiainen sanoo.Hänen mukaansa viiveet johtuvat valuuttapulasta. Egypti odottaa kuumeisesti Kansainvälisen valuuttarahaston 12 miljardin lainapäätöstä, joka tuo toteutuessaan rakenneuudistukset. Egyptissä on eri arvioiden mukaan noin 60 suomalaisyritystä.Myös Etelä-Afrikassa on kymmeniä suomalaisyrityksiä ja maalla on suuria suunnitelmia investoida sähkö- ja voimalaitoksiin.– Kun rahat ovat tiukoilla, niin kuinka paljon hankkeita viedään eteenpäin? Haapiainen kysyy.Afrikan ”Singapore”Haapiainen pitää koko Afrikkaa rahoittajan näkökulmasta hankalana alueena, mutta vientitakuut ovat voimassa suurimmassa osassa maanosaa. Sotaa käyvät maat ovat takuiden ulkopuolella.– Afrikkaan on jonkin verran kysyntää, mutta hirveän moni hanke ei ole mennyt maaliin asti. Varmasti sinne on sellaistakin vientiä, joka ei näy meille. Suosittelen kuitenkin vahvasti remburssien käyttöä myyntisaatavien turvaamiseksi. Myös oikean paikallisen kumppanin löytäminen on erittäin tärkeää, Haapiainen kertoo.Yhdeksi potentiaaliseksi vientikohteeksi Haapiainen nostaa vielä Ruandan, joka pyrkii Afrikan Singaporeksi.– Namibia on myös vakaa maa liiketoimintaympäristön puolesta. Ja Marokko on hoitanut talouttaan hyvin, Haapiainen sanoo.FAKTA: Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria lukuina (2015)Finnvera on luokitellut Egyptin ja Nigerian maariskitasolle 6/7. Sen sijaan Etelä-Afrikan maariskitaso on 4/7.EGYPTI: Bruttokansantuote: 293 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 3 313 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa. Talouskasvu: 4,2 %. Inflaatio: 11,1 %. Vienti: 19,5 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Egyptiin oli tammi-toukokuussa 161,4 miljoonaa euroa (+14%). Tuonti: 54 miljardia euroa. Päätoimialat: Turismi, tekstiili-, elintarvike-, öljy-, metalli- ja kemian teollisuus. Valuutta Punta: 1 eurolla saa 8,68 puntaa. ETELÄ-AFRIKKA: Bruttokansantuote: 291 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 5 309 euroa. Talouskasvu: 1,3 %. Inflaatio: 5,2 %. Vienti: 76 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Etelä-Afrikkaan oli tammi-toukokuussa 99,4 miljoonaa euroa (-5%). Tuonti: 80 miljardia euroa. Päätoimialat: Raaka-aineet, kaivos-, auto-, metalli-, konepaja- ja tekstiiliteollisuus. Valuutta Randi: 1 eurolla saa 15,9 randia. NIGERIA: Bruttokansantuote: 424 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 2 371 euroa. Talouskasvu: 2,7 %. Inflaatio: 9,6 %. Vienti: 73,5 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Nigeriaan oli tammi-toukokuussa 7,8 miljoonaa euroa (-53%). Tuonti: 55 miljardia euroa. Päätoimialat: Öljy-, elintarvike-, rakennus-, paperi- ja kemian teollisuus. Valuutta Naira: 1 eurolla saa 220 nairaa. Lisätietoa:VientitakuutMaaluokituksetLähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
25.08.2016
Team Finland -palvelulle hyvää asiakaspalautetta

Vajaan vuoden verran on rakennettu toimintatapaa, jossa eri Team Finland -verkoston toimijat kokoavat ratkaisut asiakkaan puolesta palveluehdotukseksi. Tuoreen kyselyn perusteella toiminta saa hyvää palautetta.Uudenlaista toimintatapaa on rakennettu tiimissä, johon kuuluvat edustajat Finnfundista, Finprosta, Finnverasta, Tekesistä ja ELY-keskuksista sekä PRH:stä ja ulkoministeriöstä.  Tiimi on rakentanut asiakkuuden hoitoon yhteistä prosessia, jossa asiakkaan ei tarvitse selvittää eri organisaatioiden palveluja erikseen, vaan ne tarjotaan hänelle yhdellä kertaa kohdennettuna yrityksen tarpeisiin.Kesäkuussa 2016 tehtyyn kyselyyn tuli 62 kpl vastauksia palveluehdotuksen saaneilta yrityksiltä. Asteikolla 1-5 (5 erinomainen, 1 huono) erityisesti Team Finland -asiantuntijoiden rooli alkuvaiheen neuvotteluissa (4,1/5) ja palvelut ehdotuksen jälkeen (4,3/5) saivat kiitosta.Kehitettävää nähtiin jonkin verran sparrauskeskustelujen sisällössä kansainvälistymisen kannalta (3,7/5) ja esitettyjen palveluiden osuvuudessa yrityksen tarpeisiin (3,8/5)."Yritysten antama palaute on ensiarvoisen tärkeää kehittäessämme palveluidemme sisältöä vastaamaan entistä paremmin yritysten tarpeisiin", toteaa Team Finlandin kansallisesta palvelumallista vastaava Jukka Salo.Sanallisissa palautteissa varsinkin yhden luukun periaate sai kiitosta.”TF-konsepti on erinomainen palvelukokonaisuus kansainvälistyville yrityksille, jossa vihdoin valtiovaltakin on ymmärtänyt "yhden luukun periaatteen". Vielä toiminta on melko jäyhää ja virkamiesmäistä, mutta alku on lupaava. Olen mielelläni mukana palveluita käyttämässä ja kehittämässä jatkossakin!””Palveluehdotus ja Team Finlandin aktiivisuus on erittäin tärkeää. Tietenkin päävastuu hakemisesta ja kaikesta muusta on yrityksellä, mutta oikean tuen hakeminen tai sen hakeminen oikealla tavalla on haastavaa, kun on muutenkin kiire. Kaikista tuista ei useinkaan ole joko mitään tietoa tai se on puutteellista tai se ei ole yrityksessä ajan tasalla.”Palveluehdotuksen kautta rakentuu syvempi luottamus ja tiiviimpi yhteydenpito yrityksen ja Team Finland toimijoiden välille.”Team Finland -palveluehdotuksen tekeminen yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa luo vahvan perustan yrityksen todellisten palvelutarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Samalla rakentuu luottamus yrityksen ja palveluja tuottavan julkisen asiantuntijaverkoston välille. Toimiva palveluehdotuskonsepti edellyttää säännöllistä, yrityksen kasvuun ja muutostilanteisiin perustuvaa yhteydenpitoa myös Team Finland -yhteyshenkilön toimesta ja tarvittaessa suunnitelmien päivittämistä, jotta palveluehdotus toimii käytännön työkaluna eikä jää vain arkistopapereiksi mappeihin”, kertoo Varsinais-Suomen Team Finland -koordinaattori Jari Kauppila.”Yhteenvetona voi sanoa, että palvelun piirissä olevat yritykset ovat tyytyväisiä palveluun. Seuraava haaste on palvelujen tunnettavuuden lisääminen sekä markkinointi laajemmalle yritysjoukolle”, summaa johtaja Reijo Kangas Tekesistä.Lisätietoja:Markku Jokelaryhmäpäällikkö, Satakunnan ELY-keskuspuh. 029 50 22045markku.jokela(at)tekes.fiRisto Kaskialuepäällikkö, Finpropuh. 0400 384 147risto.kaski(a)finpro.fiPetri Kuurmakaupallinen sihteeri, ulkoministeriöpuh. 0295 351 427petri.kuurma(at)formin.fiJukka Suokassidosryhmäpäällikkö, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2525jukka.suokas(at)finnvera.fi

Artikkelit
23.08.2016
Omistaja ratkaisee

Pienten ja suurten yritysten menestystä selittävät tekijät ovat erilaiset. Tutkimusten mukaan pk-yritykselle kaikkein ratkaisevinta on yrityksen johto. Suurelle yritykselle taas tarjolla ovat laajemmat johdon rekrytointimarkkinat ja esimerkiksi mahdollisuus siirtää toimintoja maasta toiseen kustannusetujen saavuttamiseksi. Tästä syystä suuren yrityksen menestyksen kanssa eniten korreloiva yksittäinen tekijä on yksinkertaisesti toimiala.Kun Finnverassa on mahdollisuus seurata tuhansien erilaisten yritysten tarinoita sekä nähdä menestykseen – ja joskus valitettavasti menetykseen – vaikuttaneita syy-seuraussuhteita, sanoisin itse, että pk-yritykselle jopa johtoakin tärkeämpi on omistaja. Usein nämä ovat tietysti sama henkilö. Mutta silloinkin kun eivät ole, omistaja vaikuttaa suoremmin johdon valintaan ja saattaa puuttua enemmän yhtiön operatiiviseen toimintaan kuin isoissa yrityksissä tapahtuu.Hyvä tai huono omistaja voi olla sangen ratkaiseva suurellekin yritykselle – esimerkiksi käynee Turun telakan uudistuminen omistajan vaihduttua korealaisesta saksalaiseen – mutta pk-yritykselle omistaja on siis yleensä aina täysin keskeisesti vaikuttamassa siihen, miten yritys kehittyy ja menestyy.Finnvera rahoittaa yli tuhat omistajanvaihdosta vuodessa. Yrittäjien ikärakennetta koskevat tilastot kertovat, että tarve sukupolvenvaihdoksille ja yrityskaupoille jatkuu poikkeuksellisen korkeana jopa seuraavat kymmenen vuotta. Kyselytutkimusten mukaan tärkeimmät pullonkaulat ovat toisilleen sopivien ostajien ja myyjien löytyminen, oikea arvonmääritys sekä verotukseen ja juridiikkaan liittyvät seikat. Rahoitus tulee seuraavana näiden jälkeen.Yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa Finnvera pyrkii aktiivisesti myötävaikuttamaan kaikkien mainittujen pullonkaulojen poistumiseen. Järjestämme eri puolilla maata lukuisia tilaisuuksia, joissa ostajat, myyjät, eri alojen asiantuntijat ja rahoittajat pääsevät kohtaamaan toisiansa. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni yritys, jonka nykyinen omistaja on tuonut oman ainutlaatuisen polkunsa kautta tähän hetkeen, löytää uuden hyvän omistajan, jolla on valmiudet ja halu jatkaa seuraavaan tulevaisuuden menestystarinaan!Pauli HeikkiläFinnveran toimitusjohtajaLue lisää omistajanvaihdoksista ja Finnveran rahoitusmahdollisuuksista

Artikkelit
16.08.2016
Silkkitie on hyvä syy kääntää katse Kazakstaniin

Kazakstanissa järjestetään ensi vuonna myös Maailmannäyttely. Myyntisaatavien suojaaminen on tärkeää.Jos Suomen ja Venäjän välinen maaraja on pitkä, niin keskiaasialaisella Kazakstanilla sitä vasta riittää.Venäjän kanssa yhteistä rajaa on peräti 6 500 kilometriä ja Kiinankin kanssa 1 500 kilometriä. Entinen neuvostotasavalta on maailman suurin sisämaavaltio, jonka tunnetuin ”asukas” lienee koomikko Sacha Baron Cohenin luoma törttöilevä tv-toimittaja Borat.Naurut on kuitenkin nopeasti naurettu, kun puhe kääntyy Silkkitiehen. Tuo muinainen kauppareitti elää Kiinan johdolla uutta kukoistusvaihetta ja Kazakstanin sijainti on keskeinen kauttakulkumaana.Kiina on pistänyt peliin paljon arvovaltaa ja kymmeniä miljardeja euroja rahaa Silkkitien toteutumisen puolesta. One Belt, One Road -nimeä kantavan hankkeen massiivisuudesta kertoo jotain se, että Silkkitie yhdistää 64 maata ja alueella asuu 4,4 miljardia ihmistä.Tavoitteena on luoda tiiviit juna- ja lentoyhteydet sekä tieverkosto Euroopan ja Aasian välillä.– Kiina toimii moottorina. Hankkeet ovat todella isoja, joten suomalaisyritysten voi olla hankala päästä niihin mukaan. Alihankkijana toimiminen saattaisi olla sopivampi rooli, arvioi Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.Ulkomaisia yrityksiä tarvitaan ainakin infrastruktuurin, liikenteen, logistiikan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian suunnittelussa sekä toteuttamisessa.Homanen jatkaa vielä listaa Kazakstanin osalta.– Kazakstan on asettanut kestävän kehityksen tavoitteekseen ja valtio tukee esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita. Lisäksi cleantech, koulutus ja kaivososaaminen kiinnostaa, hän kertoo.Ensi vuonna valokeilassaSuomalaisyritysten kannattaa muutenkin kääntää enemmän katsetta Kazakstanin suuntaan. Syynä on ensi vuonna järjestettävä Maailmannäyttely.Suomi osallistuu Astana Expoon omalla paviljongilla.– Osallistuminen tuo Suomelle paljon positiivista näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech-sektorilla, Homanen uskoo.Maailmannäyttelystä ja Silkkitien tuomista mahdollisuuksista huolimatta Finnvera luokittelee Kazakstanin korkean riskin maaksi.Öljyn hinnan lasku on lähes puolittanut vientitulot, inflaatio laukkaa yli kymmenessä prosentissa ja valuutan arvo romahti viime vuonna. Nyt valuutan arvo on vakaampi. Myös valtion omistamien yhtiöiden rooli on korostunut vaikeassa taloustilanteessa.Osittain näistä syistä suomalaisyritykset eivät ole tuttu näky Kazakstanissa.– Liiketoimintaympäristö on haastava ja siksi yritysten käyttäytymistä voi olla vaikea ennakoida. Yleensä asiat venyvät. Toisaalta joissakin kiireellisissä tilanteissa käteistäkin saattaa löytyä. Saatavien suojaaminen on erittäin tärkeää ja remburssien käyttö on suositeltavaa, Homanen kuvailee tilannetta.Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.Homanen lisää vielä yhtenä kysymysmerkkinä poliittisen tilanteen. Kazakstanilla on ollut vain yksi presidentti, Nursultan Nazarbayev.– On hyvin epävarmaa, mitä hänen jälkeensä tapahtuu. Suuriin muutoksiin pitää varautua, Homanen pohtii.FAKTA: Kazakstan lukuinaFinnvera on luokitellut Kazakstanin maariskitasolle 6/7. Kazakstan on merkittävä öljyn ja kaasun viejä ja maassa on runsaasti muitakin luonnonvaroja. Maan velkaantuneisuus on kasvanut samalla, kun öljyn hinnan romahdus heikentää tulovirtaa.Kazakstanin poliittinen tilanne on tällä hetkellä suhteellisen vakaa. Finnveran vastuut maassa ovat noin 10 miljoonaa euroa. Finnvera tekee maariskiluokkien arvioinnissa yhteistyötä OECD:n maariskityöryhmän kanssa.Kazakstan on nykyään Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen.Bruttokansantuote: 110 miljardia euroa (2015). Toissa vuonna BKT oli 185 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015).Bruttokansantuote per capita: 6 230 euroa (2015). Toissa vuonna bruttokansantuote per capita oli 10 600 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).Talouskasvu: Ennuste 0,1-0,7 % (2016). Viime vuonna kasvu oli 1 % ja toissa vuonna 4,3 %.Inflaatio: 13,6 % (2015).Vienti: Noin 46 miljardia dollaria (2015).Tuonti: Noin 30 miljardia dollaria (2015).Päätoimialat: Öljy- ja kaasu- sekä malmi- ja metalliteollisuus. Kazakstan on Top 20 –öljyntuottajamaa. Keskimäärin öljyntuotanto on noin 1,5-1,6 miljoonaa barrelia päivässä eli samaa tasoa kuin Norjassa. Maailmassa tuotetaan keskimäärin 80 miljoonaa barrelia päivässä.Valuutta Tenge: 1 eurolla saa 376 tengeä.Suomen kansalaisilla on mahdollista matkustaa Kazakstaniin ilman viisumia ja oleskella maassa maksimissaan 15 päivää. Viisumivapaus on määräaikainen ja päättyy ensi vuoden lopussa.Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, IMF, Asian Dev Bank, Focus Economics.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
12.08.2016
Team Finland lisää yhteistyötään

Kansainvälistymisen kirkkain osaaminen löytyy nyt yhden katon alta.Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaamme edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut.Yhteistyö on tulevaisuudessa entistäkin tiiviimpää ja saumattomampaa, kun Team Finland -verkostoon kuuluvat Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat 15.8. samoihin tiloihin Helsingin Ruoholahteen. Lisäksi tässä Team Finland -talossa tulee työskentelemään väkeä useasta viennin edistämisen parissa toimivasta ministeriöstä. Ensi vuoden puolella taloon muuttaa myös Teollisuussijoitus."Teemme yhteistyötä asiakasta varten. Finnveran, Finpron, Tekesin ja Tesin palvelut ovat erilaisia ja toisiaan täydentäviä. Asiakas saattaa tarvita niistä useampia, jolloin tiedon nopea liikkuminen hyödyttää kaikkia", sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita."Suomen menestyminen on entistä riippuvaisempaa yritystemme kansainvälisestä menestymisestä. Meillä Team Finland -talon toimijoilla on merkittävä rooli yritysten tukemisessa maailmalla", toteaa Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.Finpro koostuu kolmesta toiminnosta: Export Finlandista, Invest in Finlandista ja Visit Finlandista. Toiminnot edistävät kotimaisten yritysten kansainvälistymistä, houkuttelevat ulkomaisia investointeja Suomeen ja edistävät ulkomailta tänne suuntautuvaa matkailua. Finpron tehtävä on tuoda kasvua Suomeen."Team Finlandin tehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä maailmalle. Yhdistimme voimamme ja muutimme samaan osoitteeseen, jotta voisimme palvella yrittäjiä entistä paremmin. Kaikki kansainvälistymisen asiantuntijapalvelut löytyvät nyt keskeiseltä paikalta Ruoholahdesta. Uusi toimintamalli takaa, että yrittäjä saa tarvitsemansa ratkaisut mahdollisimman nopeasti", sanoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.Tekesin innovaatiorahoituksella yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluja sekä työstää liiketoimintasuunnitelman kansainvälisille markkinoille. Tekesin ohjelmat tarjoavat verkostoja, tietoa ja näkemystä kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.Suomen Teollisuussijoitus Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka tarjoaa kasvuyrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja. Teollisuussijoitus sijoittaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen yhdessä koti- ja ulkomaisten sijoittajakumppanien kanssa.Team Finland -talon avautumisen yhteydessä uudistuu myös verkoston yhteinen logo. Talo sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1 (Ilmarisen toimitalo). Siellä tulee työskentelemään yhteensä yli 600 kansainvälistymisen ammattilaista.  

Tiedotteet
11.08.2016
Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016

Finnveran valtuudet kasvoivat merkittävästi – tulos lievästi tappiollinenKatsauskaudella korotettiin lakimuutoksilla Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä. Korotustarpeiden taustalla olivat etenkin alusrahoituksen määrän jyrkkä kasvu viime vuosina sekä tietoliikenteen ja metsäteollisuuden vientihankkeiden määrän lisääntyminen. Konsernin alkuvuoden tulos painui 7 miljoonaa euroa tappiolliseksi, mikä oli seurausta vientitakuutoiminnan tappioista ja tappiovarauksista. Negatiivinen tulos ei kuitenkaan vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiivisen itsekannattavuuden toteutumiseen.Vienninrahoituspalvelujen kysynnän voimistuessa kasvoi myös varainhankinnan tarve. Huhtikuussa Finnveran liikkeeseen laskema miljardin euron kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina oli yhtiön ensimmäinen 10 vuoden euromääräinen joukkovelkakirjalaina.Huhtikuussa Finnvera käynnisti yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanjan pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Erilaisilla aktivointitoimenpiteillä pyritään lisäämään yritysten tietoisuutta muun muassa arvonmääritykseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Finnveran rahoittamissa omistajanvaihdoksissa tapahtui alkuvuonna euromäärillä mitattuna 17 prosentin kasvu.Finnvera toi hallitusohjelmaan perustuen markkinoille uutena tuotteena kasvulainan, joka on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Se on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden rahoittamiseen.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnveran vienti- ja erityistakausten kysyntä oli katsauskaudella noin 50 prosenttia ja vientiluottojen rahoituksen kysyntä lähes 90 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Sen sijaan pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta 17 prosenttia.Vaikka vienti -ja erityistakausten kysyntä kasvoi, Finnvera antoi katsauskaudella vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 76 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 87 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Pk- ja midcap-yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä laski katsauskaudella edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 11 prosenttia. Finnvera-konserni 1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 483 541 -11 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  1 226 5 124 -76 %     Vientiluotot 477 3 601 -87 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Vastuut, Me           Lainat ja takaukset 2 322 2 285 2 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  16 896 17 436 -3 %     Vientiluotot 4 718 4 240 11 %           1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut, Me 93 102 -8 % Liikevoitto, Me -7 56 -113 % Tulos, Me -7 55 -113 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 166 8 418 9 % Oma pääoma, Me 1 116 1 121 0 %   - josta vapaat rahastot, Me 865 871 -1 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos %-yks. Omavaraisuus, %  12,2 % 13,3 % -1,1 % Vakavaraisuus, Tier 2, % 18,9 % 19,6 % -0,7 % Kulu-tuotto-suhde, % 30,6 % 28,3 % 2,3 % Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli tappiollinen 7 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 55 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 62 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavan jakson tulosta heikompi.Alkuvuoden tappiolliseen tulokseen vaikuttivat merkittävimmin vertailukautta suuremmat emoyhtiö Finnveran vienti-takuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat katsauskaudella 66 miljoonaa euroa (2). Katsauskaudella ilmeni, että brasilialaisesta Oi S.A.-konsernista voi realisoitua riski, joka saattaa tämän hetken arvion mukaan aiheuttaa noin 55 miljoonan euron tappion. Tämän perusteella katsauskaudella kasvatettiin takuutappio-varausten määrää. Tappiovaraukset ovat tämänhetkisiä arvioita. Niiden määrä voi vielä merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos -7 miljoonaa euroa (56) oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liike-toiminnan tulos oli -17 miljoonaa euroa (48) ja pk-liiketoiminnan 10 miljoonaa euroa (8).Konsernin tulos on ollut yhtiön 17 toimintavuoden aikana tilikausittain ja alkuvuoden 2009 jälkeen myös puolivuosikat-sauskausittain voitollinen ennen nyt päättynyttä tammi–kesäkuun katsauskautta. Myös emoyhtiö Finnveran vientitakuu-toiminta on ollut yhtiön toimintavuosien aikana kumulatiivisesti itsekannattavaa tammi–kesäkuun negatiivinen tulos huomioiden. Finnvera-konserni H1/2016 H1/2015 Muutos Muutos *2015   Me Me Me % Me Korkokate 27 28 -2 -6 56 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 67 73 -7 -9 141 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -10 -6 4 63 -21 Hallintokulut -22 -22 0 1 -44 Liiketoiminnan muut kulut -3 -3 0 -5 -6 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot -65 -14 51 352 -15     Luotoista ja takauksista -15 -72 -57 -79 -87     Luottotappiokorvaus valtiolta 15 60 -45 -74 83     Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta -66 -2 64 - -10 Liikevoitto -7 56 -63 -113 114 Tilikauden voitto -7 55 -62 -113 111 Rahoituksen näkymätFinnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan jatkossakin. Kysynnän euromäärä painottunee edelleen risteilijä-, tele- ja metsäsektoreihin. Näillä toimialoilla kansainvälisesti kilpailukykyisen vienninrahoitusjärjestelmän rooli on merkittävä yksittäisten investointien suuren mittaluokan vuoksi.Uusia vientimarkkinoita on auennut muun muassa Iraniin ja Argentiinaan. Markkinoiden avautuessa julkisella rahoituksella, kuten Finnveran vientitakuilla, on tärkeä merkitys vientikauppojen toteutumiselle. Finnveran vastuumaista Brasilian, Turkin ja Venäjän tilanteen odotetaan jatkuvan epävarmana aiheuttaen haasteita näissä maissa toimiville yrityksille. Toisaalta mm. Brasilian ja Venäjän heikentynyt paikallisvaluutan arvo tukee näissä maissa toimivien vientiyritysten toimintaedellytyksiä, mikä voi lisätä kiinnostusta investointeihin ja tuoda vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi aiheuttaa Euroopassa epävarmuutta todennäköisesti  useiden vuosien ajan.Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vähäisempää kuin mitä se oli vuotta aiemmin. Myös myönnetty rahoitus oli viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Alkuvuoden aikana Finnvera valmisteli uuden kasvulaina-välirahoitustuotteen käyttöönottoa sekä valmistautui tehtäväänsä Euroopan strategisten investointien rahaston välittäjäorganisaationa. Nämä yhdessä käyttöön otetun omistajanvaihdosohjelman kanssa lisännevät rahoituksen kysyntää ja myöntämistä loppuvuonna.Vuoden 2016 tulos toteutunee alkuvuodesta annetun arvion mukaan vuoden 2015 tulosta heikompana. Puolivuotiskatsauskauden tappiollinen tulos ei vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiiviseen itsekannattavuuden toteutumiseen.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vastuuluvut ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen, ja Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan myös jatkossa. On tärkeää huolehtia viennin rahoitusjärjestelmämme toimivuudesta, jotta suomalaisyritykset voivat kilpailla vientikaupoista yhtä hyvillä rahoitusehdoilla kuin niiden kilpailijayrityksetkin.Pk-yritysten rahoituksen osalta yrityskauppojen määrän kasvu on ollut ilahduttavaa. Jatkamme ponnisteluja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi myös jatkossa; mitä useampi yritys jatkaa toimintaansa, sitä paremmin koko Suomen taloudella menee. Uusi omistaja tuo yritykseen mukanaan usein myös kehittämisajatuksia ja kasvuhalua.Työ Team Finland -verkoston kehittämiseksi on tiivistä. Yhteisen kotimaan palvelumallin parantaminen jatkuu loppuvuoden ajan. Tähän mennessä palvelun piirissä olleilta asiakkailta koottu palaute on ollut positiivista. Käytännössä Team Finland -yhteistyö saa vauhtia, kun Finnvera, Finpro ja Tekes sekä Suomen Teollisuussijoitus muuttavat lähiaikoina yhteisiin toimitiloihin Team Finland -taloon Helsingin Ruoholahteen.Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin aina väistämättä liittyy. Kuluneella vuosipuoliskolla tällaisia riskejä toteutui.”Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2016 (PDF)Lisätiedot: Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400 Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Artikkelit
09.08.2016
Kesätöistä arvokasta työkokemusta tulevaan

Finnverassa on tänä kesänä työskennellyt 21 kesätyöntekijää ja kolme harjoittelijaa. Joka vuosi palkkaamme noin kaksikymmentä opiskelijaa kesätöihin. Liiketoimintoihin ja tukitoimintoihin työllistyvät nuoret ovat tärkeä lisäresurssi kesän ajan. Meille halutaan myös tulla takaisin töihin; jopa 16 tämän kesän kesätyöntekijöistä on työskennellyt talossa aiemminkin.Haluamme tarjota nuorille opintoja vastaavan työkokemuksen ja hyvän kuvan työelämästä, mitkä kannustavat opiskelemaan ja valmistumaan nopeammin työelämään. Onnistunut kesätyö antaa nuorille ajatuksia myös tulevaisuuden ammatista. Vastavuoroisesti odotamme nuorilta sitoutunutta ja ahkeraa otetta työhön, sekä uusia ajatuksia ja näkökulmia.Finnveran HR-asiantuntija Tiina Hiltunen on ilokseen huomannut, että useat Finnverassa aiemmin kesätöissä olleista ovat ammattikorkeakoulututkinnon suoritettuaan motivoituneet jatkamaan yliopistoon maisteriopintoihin.Kyselimme kuulumisia kahdelta tämän kesän kesätyöntekijältä nyt, kun kokemusta Finnverassa on takana jo muutama kuukausi. Ensimmäistä kesää Finnveran Oulun-pisteessä työskentelevä Karri Leino opiskelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa alkutakausten toteutus palvelutuotanto-yksikössä.1. Miksi hait juuri Finnveraan kesätöihin?Ensimmäisenä kriteerinä oli oman alan työ, ja ilmoituksessa mainittiin kesätyö rahoituksen tuessa. Finnvera oli minulle siinä vaiheessa vielä hieman mystinen rahoitusalan toimija. Kun aloin perehtymään työnantajaan tarkemmin selvisi, että tarjolla on kesätyö rahoitusalan ylimmän kerroksen näköalaterassilla, joten päätös hakemuksen jättämisestä oli helppo tehdä.2. Onko työ vastannut mielikuviasi ja oletko saanut tarpeeksi haasteita?Voin myöntää, että työnkuva ei ollut aivan selvillä itselleni, kun ensimmäisenä päivänä saavuin toimistolle. Olihan se käyty tietenkin läpi, mutta käytännön konkretia puuttui. Onneksi sain loistavan perehdytyksen. Vielä kolmen kuukauden jälkeenkin tulee eteen uusia tilanteita, mutta on mahtavaa, että apua tarjotaan ja sitä on aina saatavilla.3. Onko kesätyö tukenut opintojasi?Ehdottomasti. Koulussa opittua on voinut hyödyntää käytännön työssä, ja toisaalta taas moni kursseilla käyty asia on saanut aivan uuden valon, kun siihen on törmännyt oman työn ohessa.4. Missä haluat työskennellä valmistumisen jälkeen?Työ finanssialalla on ollut jo aika pitkään selkeä päämäärä ja etenkin kansainväliset tehtävät kiehtovat. Kesän aikana olen saanut tavata monissa eri työtehtävissä työskenteleviä finnveralaisia ja uskon, että olen aivan oikeilla jäljillä uravalintani suhteen.5. Mikä työssäsi on parasta?Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat aina mukavia piristysruiskeita. Yrittäjistä huokuva innostuneisuus ja usko omaan juttuun saavat aikaan fiiliksen, että omalla työlläni on oikeasti merkitystä ja olen mukana toteuttamassa yhteiskunnallisesti tärkeää duunia.6. Minkälainen työyhteisö Finnvera on?Finnveran yhteishenki on vertaansa vailla. On ollut ilo huomata ja kokea heti alusta alkaen, että saan aidosti kuulua porukkaan. Kiitos koko ”joukkueelle” kuluneesta kesästä jo tässä vaiheessa, toivottavasti tavataan taas! Vilma Makkonen työskentelee toista kesää Kuopion-toimipisteessämme perintäassistenttina. Hän opiskelee oikeustiedettä Lapin yliopistossa. Vaikka perinnässä käsitellään rahoitusalan nurjempaa puolta, ei sen takia pidä Vilman mielestä yöunia menettää, vaan nämäkin asiat on pyrittävä hoitamaan ammattimaisesti.1. Miksi hait juuri Finnveran töihin?Olin kuullut, että Finnvera on hyvä työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia työtehtäviä. Viihdyin hyvin ensimmäisenä kesänä, joten tulin mielelläni tänä vuonna uudestaan.2. Onko työ vastannut mielikuviasi ja oletko saanut tarpeeksi haasteita?Kesätyö Finnverassa on vastannut odotuksia, ja etenkin nyt toisena kesänä olen saanut tehdä monipuolisesti omaan alaan liittyviä työtehtäviä.3. Onko kesätyö tukenut opintojasi?Oikeustieteellisessä opiskelu on hyvin teoriapainotteista, joten Finnveralla perintäyksikössä työskentelystä olen saanut tulevaisuutta ajatellen arvokasta käytännön kokemusta insolvenssioikeudesta.4. Missä haluat työskennellä valmistumisen jälkeen?Finnvera on ensimmäinen oman alan työpaikkani, ja positiivisten kokemusten perusteella pidän mahdollisena, että työskentelen tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä rahoitusalalla tai yritysten parissa.5. Mikä työssäsi on parasta?Mielenkiintoiset työtehtävät, viihtyisä työympäristö ja hyvät henkilöstöedut. Puhumattakaan mukavista työkavereista!6. Minkälainen työyhteisö Finnvera on?Finnverassa on mielestäni avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa voi rohkeasti kysyä jos ei jotain osaa tai tiedä.

Artikkelit
08.08.2016
Kasvua näköpiirissä Pohjois-Suomessa?

Talouskasvun ja -käänteen merkkejä on jo vuosia etsitty lähes yhtä suurella vimmalla kuin Pokemoneja tänä kesänä. Aina, kun positiivisia signaaleja on kurkistellut kulman takana, joku huono uutinen on lakaissut ne alleen.Suomen talouden ongelmat liittyvät vientiin ja investointeihin. Ne ovat kehittyneet heikosti, ja taloutta on ylläpidetty velkaantumiseen pohjautuvalla kotimaisella kysynnällä. Varmaa on, että näin ei voi jatkua loputtomiin. Stoppi tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun euroalueen korkokehitys kääntyy. Jos muu euroalue pääsee kasvu-uralle ja inflaatio kiihtyy, ei EKP:n rahapolitiikka jää odottamaan Suomen mukaan pääsyä.Suomessa olemme tehneet oikean suuntaisia asioita talouden kääntämiseksi. Yhteiskuntasopimus tuo talouteen ennustettavuutta, mikä helpottaa investointipäätöksiä. Samalla maltillinen kustannuskehitys kohentaa kilpailukykyä. Tämä toivottavasti riittää parantamaan vientiyritystemme kovassa kilpailussa heikentyneitä markkinaosuuksia.Kun tarkkaan katsoo, niin positiivisia valon pilkahduksia onkin jo nähtävissä! Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiselle kasvu-uralle ja investoinnitkin näyttävät viimeisissä luvuissa olevan nousussa. Työllisyys kehittyy tällä hetkellä positiivisemmin kuin vuosiin. Valitettavasti positiiviset luvut pohjaavat edelleen lähinnä kotimarkkinakysyntään ja viennin puolella on vaikeampaa.Meillä Finnverassa on näköalapaikka elinkeinoelämään ja talouskasvuun. Onneksi emme kuitenkaan tyydy sivustaseuraajiksi vaan etsimme aktiivisesti yrityksiä, joiden kasvua voisimme vauhdittaa. Täällä Pohjois-Suomessa valoa tunneliin tuovat tällä hetkellä hyvin kehittyvät matkailuyritykset erityisesti Lapissa, vihdoin käynnistyneet suurhankkeen investoinnit Pyhäjoen ydinvoimalaprojektin ympärillä sekä esimerkiksi Oulun seudun korkean teknologian äärimmäisen kasvu- ja kansainvälistymishakuiset pk-yritykset. Potentiaalia on valtavasti ja positiivisen kierteen käynnistyminen on hyvin lähellä.Juuso HeiniläAluejohtaja, Pohjois-Suomi

Uutiset
08.07.2016
Muutoksia Finnveran maaluokkiin: Iran, Nigeria, Sambia

 Iranin maaluokka parani, Nigerian ja Sambian heikkeni. Maaluokista päätettiin OECD:n maariskityöryhmässä, jossa Finnvera on jäsenenä.Iranin maaluokkaa on parannettu luokkaan 6. Maa on avautumassa ulkomaiselle liiketoiminnalle, joskin hyvin hitaasti. Usealla takuulaitoksella on pakotteista johtuvia vanhoja saatavia Iranista, joita maa on nyt ruvennut maksamaan. Tämän vuoksi maaluokan parantaminen oli mahdollista.Nigerian maaluokka heikkeni luokkaan 6. Nigeria on Afrikan suurin talous ja hyvin riippuvainen öljystä. Nyt sekä valtion- että vientitulot ovat laskeneet ja ulkomaisesta valuutasta on pulaa.  Nigerialaisilla yrityksillä ja pankeilla on vaikeuksia saada valuuttaa maksujen hoitoon. Maan turvallisuustilanne on heikko.Sambian maaluokka heikkeni luokkaan 6. Sambian vienti nojaa kupariin ja Kiina on ollut tärkeä kumppani. Poliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja IMF:n apu on tulevaisuudessa todennäköistä.Maaluokan 6 maat ovat haavoittuvaisia usein juuri talouden yksipuolisuuden vuoksi, kuten Nigerian ja Sambian kohdalla. Epäedullisissa suhdanteissa paikallisilla toimijoilla voi syntyä vaikeuksia hoitaa luottoja tai maksuja. Myös valtiontalous heikkenee tulojen vähetessä.Maaluokitus vaikuttaa osaltaan Finnveran asettamiin vakuusvaatimuksiin vientikaupan rahoittamiseksi. Usein 6 luokan maissa edellytetään remburssin käyttöä maksuvälineenä. Se on viejän kannalta turvallisin maksuväline. Riski siirtyy remburssin vahvistavalle pankille ja Finnveralle.Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.Lisätietoja: Raija Rissanen (Iran), p. 029 460 2726 Liisa Tolvanen (Nigeria, Sambia), p. 029 460 2728 Finnveran maaluokitukset

Artikkelit
21.06.2016
Pk-yritysten hallitustyössä otettu iso askel: Katse käännetty tulevaan

Finnveran sijoitusjohtaja listaa hyvän hallituksen kokoonpanon ja tehtävät. Turkulaisen BCB Medicalin roolitus on kuin oppikirjasta.Suomalaisyritysten kannalta kriittinen johtamisen osa-alue eli hallitustyö on parantunut selvästi viimeisen 5-10 vuoden aikana.Finnveran sijoitusjohtaja Petri Laine arvioi, että hallituksissa suunnitellaan nykyään paljon paremmin pk-yritysten tulevaisuutta kuin aikaisemmin.– Jos viisi vuotta sitten hallituksen kokouksissa vain 20 prosenttia ajasta suunniteltiin tulevaa ja 80 prosenttia kulutettiin menneiden asioiden käsittelyyn, niin nyt suhdeluku on 50-50. Sen pitäisi olla 80-20, Laine sanoo.Kehityksen taustalla on monia tekijöitä. Kauppakamarien viime vuonna toteuttama pk-hallitusbarometri paljasti, että laskusuhdanne on pakottanut pk-yritysten hallituksia päivittämään strategiaa ja riskienhallintaa. Myös hallitusjäsenten koulutusta on lisätty.Laine nostaa esiin vielä kaksi syytä: startupit ja omistajanvaihdokset. Startupeissa on yleensä rahoittajia taustalla, jotka haluavat ammattimaisen hallituksen kehittämään yritystä.– Yrityskauppatilanteissa hyvä hallituksen puheenjohtaja on avainpeluri. Hän käy keskustelut ja toimitusjohtaja keskittyy bisnekseen, Laine sanoo.Laineella itsellä on pitkä kokemus hallitustyöstä. Finnvera on tälläkin hetkellä sijoittajana 130 yrityksessä. Ensisijoituksia ei ole tehty enää vuodenvaihteen jälkeen, sillä varhaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehitysvastuu on siirtynyt Tekesille. Tekes ei tosin tee suoria sijoituksia, vaan toimii rahastojen kautta.– Olemme halunneet tuoda oman pääoman ehtoista rahoitusta yhtiöihin ja olla mukana kantamassa riskiä, Laine perustelee.Finnveran tavoitteena on irtautua yrityksistä 5-7 vuodessa, mutta pidempiäkin omistuksia löytyy listalta. Yksi sijoituksista on verkko- ja mediatietojen jalostamiseen erikoistunut M-Brain, joka on ollut Finnveran salkussa sijoitustoiminnan alusta asti eli vuodesta 2006.M-Brainin liikevaihto on nykyään noin 40 miljoonaa euroa.Verkostot avainasemassaMinkälainen sitten on hyvä hallitus?Laineen mielestä ideaalitilanteessa hallituksessa on maksimissaan kuusi jäsentä. Hallitusjäsenten taustojen täytyy olla myös riittävän erilaiset.– Yhdellä on hyvä olla toimialakokemusta, yhdellä startup-kokemusta, yhdellä suuryritystaustaa, yhdellä myynnin johtamisen osaamista ja yhdellä rahoitustuntemusta, Laine luettelee.Samalla puheenjohtajan rooli korostuu. Puheenjohtajalla pitää olla kykyä ja aikaa keskustella toimitusjohtajan kanssa kokousten välissäkin.– Hallitusjäsenten tärkein lisäarvo on tuoda osaamista sekä verkostoja ja miettiä aina yrityksen etua. Suomessa on edelleen yrityksiä, joissa toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on sama henkilö. Se ei pitkällä aikavälillä toimi, Laine sanoo.Hän painottaa ulkopuolisten hallitusjäsenten arvoa. He katsovat asioita riittävän neutraalisti.– Pk-yritysten hallituksiin tarvitaan vielä paljon lisää raskaan sarjan yritysjohtajia.Hallitustyölle kiitettäväTurkulaislähtöinen kasvuyritys BCB Medical on hyvä esimerkki Laineenkin mainitsemasta hyvästä hallitustyöstä.Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajalla on hallituksessa puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä. Heistä kaikki ovat operatiivisen toiminnan ulkopuolella ja yksi jäsen on ulkomailta. Ulkomaalainen suomalaisyrityksen hallituksen jäsenenä on vieläkin harvinaisuus jopa suurissa yrityksissä.– Päätimme heti alussa, että pieni koko ei saa olla tekosyy, vaan asiat pitää tehdä oikein. Hallituksen täytyy palvella koko ajan yrityksen strategiaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tero Silvola.Hänen mukaansa hallituksen jäsenten yksi suurimmista lisäarvoista on tuoda aitoja voimavaroja liiketoiminnan kehittämiseen, yhtenä esimerkkinä verkostojen luominen.– Tämä on referenssiliiketoimintaa. Jäsenten laajan ja monipuolisen kokemuksen avulla avaamme asiakasrajapinnassa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Hallituksen jäsenet osaavat katsoa asioita myös tarpeeksi pitkälle.Silvola antaa nykyiselle hallitukselle kouluarvosanaksi kiitettävän. Yhteistyö puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välillä sujuu niin ikään hyvin.– Meillä on yrityksen perustaja edelleen toimitusjohtajana. Yhteistyötä on harjoiteltu ja roolit ovat selvät.FAKTA: Hyvä hallituskokoonpano Hallitusjäsenten tärkein tehtävä on antaa oma osaaminen ja verkostot yrityksen käyttöön. Hyvässä hallituksessa on maksimissaan kuusi jäsentä. Yhdellä jäsenellä on hyvä olla kokemusta toimialalta, yhdellä startup-maailmasta, yhdellä taustaa suuryritysten johtotehtävistä, yhdellä myynnistä ja yhdellä rahoituksesta. Lisäksi hallitusjäsenistä kaksi on hyvä olla ulkopuolisia. Finnvera on sijoittajana 130 yrityksessä. Listalla on paljon mielenkiintoisia yrityksiä. Finnveran omat asiantuntijat tai kumppanit istuvat jokaisen yrityksen hallituksessa. Teksti: Kimmo Koivikko

Tiedotteet
09.06.2016
Yrityskaupoissa kovat luvut - kasvua 11 prosenttia

Finnvera on alkuvuonna rahoittanut pk-yritysten omistajanvaihdoksia lähes 70 miljoonalla eurolla.Yrityskauppojen määrä on yllättänyt rahoittajat positiivisesti.Finnveran rahoittamat omistajanvaihdokset ovat alkuvuoden aikana lisääntyneet euromääräisesti 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Finnvera rahoitti liki 70 miljoonalla eurolla lähes 500 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.Vertailun vuoksi, vuonna 2015 vastaavat luvut koko vuoden osalta olivat 120 miljoonaa euroa ja lähes tuhat omistusjärjestelyä. Omistusjärjestelyt nousivatkin tuolloin ensimmäistä kertaa kasvuun vuoden 2010 jälkeen.Asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi yllättyi yrityskauppojen määrästä, sillä vertailukauden eli viime vuoden alku oli todella kova. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta kasvu oli lähes 70 prosenttia. Loppuvuotta kohti volyymi laimeni selvästi.– En ollut tällaiseen varautunut, eikä varmaan kukaan muukaan. Tästä vuodesta tulee viime vuotta vilkkaampi, Koivuniemi ennustaa.– Kappalemääräisesti kauppoja on nyt rahoitettu suunnilleen samaan tahtiin. Se kertoo siitä, että hankkeet ovat isompia, hän jatkaa.Koivuniemen mukaan yrityskauppojen osuus Finnveran pk-yritysten kokonaisrahoituksesta on myös noussut, 15 prosenttiin. Kasvua on kolme prosenttiyksikköä.– Joillakin alueilla yrityskauppajärjestelyjen osuus on jopa yli neljänneksen, Koivuniemi vahvistaa.Pientä ja perinteistäAsiakkuuspäällikkö näkee kasvun taustalla useitakin syitä.Yrityskaupat ja omistajanvaihdokset ovat olleet viimeisen vuoden aikana enemmän julkisuudessa. Lisäksi Finnvera on entisestään lisännyt omaa aktiivisuuttaan niin yrityskauppojen asiantuntijoiden kuin suoraan yritystenkin kanssa.Ylivoimaisesti suurin osa rahoitetuista kaupoista kohdistuu edelleen pieniin, muutaman hengen yrityksiin. Tutkimusten mukaan omistajaa vaihtavan yrityksen keskimääräinen liikevaihto on noin 400 000 euroa.– Yritykset ovat myös aika perinteisiltä aloilta, kuten tuotannosta ja palvelualalta sekä jonkin verran maahantuontialan yrityksiä, Koivuniemi vahvistaa.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa.Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan yrityskauppojen määrän on ennakoitu jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa, sillä Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle. Jatkajan etsiminen on kuitenkin verkkaista.– Passiivisuus liikkeelle lähtemisen ja jatkajan etsimisen suhteen on aika hämmentävää. Yrittäjät kuvittelevat, että omistajanvaihdos hoituu lyhyessä ajassa. Joskus toki kaupat järjestyvät muutamassa kuukaudessa, mutta ei välttämättä luopuvan yrittäjän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kauppahinta voi jäädä alhaisemmaksi kuin yrityksellä olisi potentiaalia, Koivuniemi sanoo.Hänen mukaansa esimerkiksi liiketoiminnan kannalta ei-välttämättömistä kustannuksista ja tase-eristä karsitut tunnusluvut olisi hyvä näkyä useammassa tilinpäätöksessä.– Silloin potentiaalisella ostajalla ja rahoittajalla olisi selvempi kuva siirtyvän liiketoiminnan suorituskyvystä.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Testaa laskuria Lisää tietoa omistajanvaihdoksista Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
06.06.2016
Riskinottoa tarvitaan pk-rahoituksessa

Finnveralla on merkittävä rooli suomalaisen pk-yrityskentän rahoittajana. Tehtävänä on rahoituksen keinoin auttaa suomalaisyrityksiä menestymään.Finnveraa tarvitaan erityisesti silloin, kun yrityksen rahoitus ei järjesty kaupallisilta markkinoilta. Vuonna 2015 Finnvera sai pk-yrityksiltä yli 12 800 rahoitushakemusta, joista noin 80 prosenttia sai myönteisen päätöksen.Yhtiön pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi vastaa yleisimpiin Finnveran rahoitustoimintaa koskeviin kysymyksiin.Miksi Finnveraa tarvitaan pk-yritysten rahoittajaksi?Erityisesti epävarmassa taloustilanteessa yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, ja silloin tarvitaan Finnveraa. Voimme ottaa enemmän riskejä kuin yksityiset rahoittajat ja näin edesauttaa suomalaisten pk-yritysten toimintaa ja koko kansantalouden kasvua.Parannamme ja monipuolistamme yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Ilman Finnveraa voisi käydä niin, että uutta yritystoimintaa ei syntyisi tai olemassa olevat yritykset eivät kehittyisi yhtä paljon kuin avullamme.Voimme rahoittaa suomalaisia pk-yrityksiä lainoin ja takauksin, sekä myöntää takuita pk-yritysten vientikauppoihin. Rahoitus perustuukin riskien ja yrityksen menestysmahdollisuuksien arviointiin sekä rahoituksella saavutettavaan vaikuttavuuteen.Mitä korkeampi riskinotto käytännössä tarkoittaa?Finnvera toimii viime kädessä valtion vastuulla ja pystyy ottamaan yksityisiä rahoituslaitoksia enemmän luottoriskejä. Toiminnan keskiössä on erityisesti kasvun rahoitus, jossa voimme ottaa tavanomaistakin enemmän riskejä.Valtio korvaa Finnveralle noin puolet pk-rahoituksessa syntyneistä luottotappioista. Valtion luottotappiokorvauksen jälkeen aiheutuva tappio katetaan kunkin vuoden tuloksesta, ja sen jälkeen taseessa olevasta kotimaan toiminnan rahastosta, jonne on siirretty edellisvuosien voitollisia tuloksia. Finnveran toteutuneet luottotappiot ovat olleet vuosittain noin 2,0–3,5 prosenttia vastuukannasta, joka oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2015.Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite, jonka mukaan Finnveran tulee pitkällä aikavälillä kattaa omat toimintakustannuksensa sekä vastuullaan olevat luotto- ja takaustappiot liiketoiminnasta saamillaan tuloilla. Siksi asiakas maksaa rahoituksestaan aina myös hinnan.Kilpaileeko Finnvera pankkien kanssa?Finnvera ei kilpaile pankkien kanssa. Päinvastoin, täydennämme pankkien ja muiden rahoittajien tarjoamia rahoituspalveluita ja jaamme riskiä muiden rahoittajien kanssa. Pankeilla on suuri rooli rahoitusjärjestelyissämme.Finnvera arvioi asiakkaan luottoriskin aina tapauskohtaisesti. Mitkä ovat rahoituksen myöntämisen edellytykset ja mitä vakuuksia asiakas tarvitsee?Ennen rahoituspäätöstä teemme selvityksen yrityksen mahdollisuuksista harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Arvioimme yrityksen tavoitteita, kehittämissuunnitelmia ja markkinatilannetta sekä paikallista kilpailutilannetta, samoin kuin yrityksen liiketoiminnan vaatiman kokonaisrahoituksen ja omarahoitusosuuden riittävyyttä. Yrittäjän henkilökohtaisen talouden tulee myös olla kunnossa.Rahoituspäätös perustuu pääasiassa yrityksen menestysmahdollisuuksien arviointiin, mutta usein tarvitaan myös vakuuksia. Vakuus voi olla esimerkiksi henkilötakaus. Suuremmissa rahoitustarpeissa käytetään usein vakuutena yrityskiinnityksiä tai kiinteistökiinnityksiä. Yrittäjän omistamaa, omassa käytössä olevaa asuntoa Finnvera ei koskaan käytä rahoituksen vakuutena.Mistä luotonantoon tarvittavat varat hankitaan?Rahoitamme toimintaamme pääasiassa laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja pääomamarkkinoilla. Varainhankinnalla on Suomen valtion takaus. Emme siis käytä antolainauksessamme valtion varoja, vaan hankimme varat markkinoilta. Hankittuja varoja käytetään sekä pk-yritysten että vientiluottojen rahoitukseen.Lue lisää Finnveran roolista ja toiminnan merkityksestä.

Uutiset
02.06.2016
Vekselitakuusta vauhtia pienille vientikaupoille

Vekselitakuu soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin. Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen vastaa yleisimpiin kysymyksiin vekselitakuusta.Millaisiin vientikauppoihin vekseli ja vekselitakuu soveltuvat?Etenkin pienehköt yksittäiset pääomatavarakaupat kuten kone- ja laitehankinnat soveltuvat vekselillä rahoitettavaksi, mutta vekseliä voi käyttää myös jatkuvaan myyntiin.Miten vekseli käytännössä toimii?Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehdoilla, ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Tyypillisesti viejä asettaa vekselin eli antaa ostajalle maksukehotuksen, jonka ostaja hyväksyy allekirjoituksellaan. Vekseli on määrämuotoinen ja yksinkertainen velkasitoumus, jonka viejä siirtää pankille. Pankki diskonttaa vekselin, jolloin viejä saa rahat heti, ja jolloin ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan. Finnvera antaa pankille vekselintakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta.Mitä riskejä vekselitakuu kattaa?Vekselitakuu kattaa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät luottoriskit. Tyypillisin riski on ostajan maksukyvyttömyys eli konkurssi.Mitä asioita viejän täytyy erityisesti huomioida käyttäessään vekseliä?Jo aikaisessa vaiheessa kaupantekoa kannattaa pohtia, voisiko vekselirahoituksen tarjoaminen olla hyvä vaihtoehto, ja tarkastaa omasta pankista ja Finnverasta, voiko vekseliä käyttää viennin kohdemaassa. Kaikissa maissa kuten Venäjällä se ei toimi. Toinen tarkistettava asia ovat vekselirahoituksen kustannukset. Rahoittajapankki määrittää koron ja Finnvera luottoriskin hinnan, ja usein vekselirahoitukseen voi liittyä myös juridisia kuluja. Myyminen luotolla edellyttää sitä, että asiakas on luottokelpoinen, joten tulee varautua pyytämään asiakkaalta 2–3 vuoden tilinpäätöstiedot – myös siihen vaihtoehtoon tulee varautua, että heikon luottoriskin vuoksi Finnvera ei voikaan myöntää takuuta.  Miten vekselitakuuta haetaan?Viejä hakee takuuta Finnverasta, koska viejä pystyy parhaiten antamaan vientikaupan tiedot. Hakemuksen yhteydessä pyydämme myös viejää allekirjoittamaan lahjonnanvastaisen vakuutuksen. Itse takuu myönnetään rahoittavalle pankille.Millaisia ehtoja vekselitakuun myöntämiselle on?Ostajan ja ostajan maan on oltava luottokelpoisia, ja ostajan maassa on oltava toimiva vekselilainsäädäntö.Kuinka pitkä maksuaika voi olla?Pääomatavaroille korkeintaan 5 vuotta. Jatkuvassa viennissä tyypillisesti esiintyy lyhyttä maksuaikaa eli 3 kk tai 6 kk.Lisätietoja:Tuotteet > Vientitakut > Vekselitakuu

Uutiset
01.06.2016
Unity Technologies on vuoden kovin kasvaja

Kauppalehden Kasvajat -kiertueen viimeisellä etapilla Helsingissä vuoden ”superkasvajana” palkittiin Unity Technologies Finland. Palkinnon tilaisuudessa vastaanotti Pekka Aakko Unityltä.– Yrityksemme on buutattu kahteen otteeseen ja kolmannella kerralla onnistui. Nyt firma on menossa hyvällä track recordilla eteenpäin. Me haluamme miljardiluokkaan mukaan. Tavoitteena on haastaa Google, YouTube ja päästä samoihin sfääreihin Supercellin kanssa, iloitsee Aakko.Unity Technologies Finland on osa kansainvälistä pelimoottoriyritystä, jonka tuotteisiin kuuluu muun muassa vuonna 2008 perustettu suomalainen Everyplay-palvelu. Palvelu videoi pelisession, jonka pelaaja voi halutessaan jakaa Everyplayn sisällä sekä Facebookissa, Youtubessa ja Twitterissa.Unity Technologiesilla on myös videomainostuote Unity Ads, jossa pelaaja saa jokaisesta katsotusta mainosvideosta palkkioksi virtuaalituotteen. Unity Adsin mallissa jokainen osapuoli voittaa. Pelaaja haluaa katsoa mainoksia saadakseen palkinnon, mainostaja kohtaa erittäin vastaanottavaisen yleisön ja pelinkehittäjä hyötyy merkittävästä liikevaihdosta.Yrityksen liikevaihto on kasvanut huimasti, vuonna 2015 se on ollut 118 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 liikevaihto oli 28,2 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin luku oli reilun yhdeksän miljoonan luokkaa.Team Finland on ollut mukana kasvun kiertueella Kauppalehden yhteistyökumppanina. Viidellä paikkakunnalla kasvun tarinat ja verkostoituminen ovat kiinnostaneet. Kiertueelle ilmoittautui ennätysyleisö, lähes 800 henkeä.Onko teidän yritys ensi vuoden kasvaja? Team Finland auttaa yrityksiä kiihdyttämään maailman markkinoille – tuplataan vienti nyt. Teksti: Miia LinnusmaaKuva: VNK

Uutiset
31.05.2016
Uusi rahoitusmalli löi heti läpi

Finnveran alkutakausta on haettu 1 600 rahoitushankkeelle ensimmäisen vuoden aikana. Yrittäjä pitää takausta kätevänä aloittaville yrityksille.Vähän yli vuoden käytössä ollut Finnveran alkutakaus on löytänyt pankit ja yrittäjät.Tiimipäällikkö Leena Waarnan mukaan pankit ovat nimittäin lähettäneet Finnveralle alkutakaushakemuksen 1 600 rahoitushankkeesta.Pankki hakee alkutakausta yrittäjän puolesta, joten yrittäjä asioi suoraan vain oman pankkinsa kanssa. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia, ja myönnettävän takauksen enimmäismäärä on 80 000 euroa.– Alkutakaus sopii hyvin myös pienempiin, esimerkiksi 30 000–50 000 euron hankkeisiin. Yrittäjien ei siis kannata lamaantua, vaikka pankkia varten ei kunnon vakuuksia olisikaan, Waarna sanoo.Hän kannustaa aloittavia yrittäjiä ottamaan aluksi yhteyttä paikallisiin neuvontapalveluihin. Sieltä saa tietoa esimerkiksi alueen ja toimialan kilpailutilanteesta.Yritysten aloituskulut ja rahoitustarpeet vaihtelevat paljon.Esimerkiksi palvelualalla riittää muutama kymppitonni alkuvaiheen käyttöpääomaksi, kun taas tuotannollisissa hankkeissa rahaa kuluu huomattavasti enemmän investointitarpeisiin.– Yrittäjät osaavat laskea aika hyvin etukäteen kulunsa. Sen sijaan liikevaihtoennusteet ovat helposti ylioptimistisia. Ajatellaan, että liikevaihtoa alkaa kertyä nopeasti ja maksusuunnitelmatkin tehdään sen mukaan, Waarna sanoo.– Realistiset kokonaislaskelmat sekä oikein mitoitettu luotto takaisinmaksuaikoineen auttavat alkuvaiheen yrittäjää välttämään pahimmat karikot, hän jatkaa.Nopeampi starttiHelsinkiläisyrittäjä Tuure Parkkinen (kuvassa) kehuu alkutakausta estoitta.– Alkutakaus oli harvinaisen kätevä, sillä pankki haki sen meidän puolestamme. Yrittäjän kannalta paperirumba oli vähäinen. Päätimme lopulta nostaa 25 000 euroa, Parkkinen muistelee.Hän perusti kumppaneidensa kanssa viime marraskuun lopussa ResQ Clubin. Yrityksen kehittämän digitaalisen palvelun avulla kuluttajat saavat tietää hukkaanmenouhan alaisesta ruuasta ravintoloissa, leipomoissa, kahviloissa ja hotelleissa.Kuluttajalle palvelu antaa mahdollisuuden ostaa ruokaa jopa yli 50 prosenttia halvemmalla. Ravintolat puolestaan vähentävät hävikkiä.Parkkinen kertoo, että perustajilla ei ollut juurikaan omia säästöjä yritystä perustettaessa.– Vaikka työtä tehtäisiin itse palkatta, alussa tulee aina väkisinkin kuluja ja nyt saimme asiat nopeammin käyntiin.ResQ Clubin palvelu on herättänyt heti alusta mielenkiintoa niin sijoittajissa kuin kuluttajissakin.Yhtiö julkisti yli 300 000 euron rahoituskierroksen, kun uusina sijoittajina mukaan tuli yksityishenkilöitä ja pääomasijoittajia. Samalla ResQ Club ilmoitti, että palvelu avataan myös Ruotsissa.Palvelussa on noin 20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja 150 tarjoajakumppania.FAKTA: Mikä alkutakaus? Alkutakaus on tarkoitettu aloittaville ja enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille. Yrityksen pitää olla henkilöomisteinen. Alkutakaus sopii erityisesti pieniin rahoituksiin. Varsinkin, jos yrittäjällä ei ole pankin kannalta riittäviä vakuuksia. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia. Yritykselle myönnettyjen alkutakausten määrä voi olla enintään 80 000 euroa. Tällöin pankista haettava maksimi lainamäärä alkutakauksen nimissä on 100 000 euroa. Vakuutena toimivat pääosakkaiden antamat omavelkaiset erityistakaukset, joiden tulee kattaa vähintään neljäsosa takauksen määrästä. Yritys esittää rahoitushakemuksen omalle pankilleen. Sen jälkeen pankki arvioi liiketoiminnan uskottavuuden, käy läpi laskelmat ja hakijoiden luottokelpoisuuden ennen rahoituksen myöntämistä. Pankki hakee alkutakauksen Finnverasta yrityksen puolesta. Alkutakaus on tarkoitettu erityisesti aloittavan yrityksen käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin. Se ei käy yrityskauppoihin eikä toimitilahankintojen rahoittamiseen. Alkutakaus voi olla myös yksi osa yrityksen lainakokonaisuutta. Alkutakauksen maksimi lainan takaisinmaksuaika on kymmenen vuotta. Lisää tietoa alkutakauksesta löytyy täältä.Lisää tietoa yrityksen perustamisen rahoitusratkaisuista löytyy täältä.Teksti: Kimmo Koivikko

Tiedotteet
27.05.2016
Argentiina avautumassa 15 vuoden jälkeen – uusia vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Eteläamerikkalaisen Argentiinan talous on vähitellen avautumassa uudelleen ulkomaiselle liiketoiminnalle. Finnveran asiantuntijat näkevät Argentiinassa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.Argentiinan talous romahti vuosituhannen vaihteessa, ja maa joutui maksamattomien velkojen seurauksena vuosiksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle. Uusi konservatiivinen hallinto on kuitenkin ryhtynyt nopeasti sopimaan avoinna olevia riitoja velkojiensa kanssa, minkä ansiosta maa on nyt vähitellen palaamassa osaksi kansainvälisiä rahoitusvirtoja. Uusi hallitus on myös vapauttanut ulkomaankaupan rajoitukset.Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan Argentiinasta on vähitellen syntymässä potentiaalinen vientimaa Suomelle.‒ Argentiinalla on pitkän eristäytymisen vuoksi paljon uudistustarpeita. Esimerkiksi infrastruktuuri kaipaa kipeästi kehittämistä, ja siinä suomalaisilla voi hyvinkin olla paljon tarjottavaa tulevina vuosina. Puhutaan esimerkiksi tele- ja sähköverkoista, kaivostoiminnasta, puunjalostuksesta ja satamien rakentamisesta, Haarasilta luettelee.‒ Voisi kiteyttää, että perinteinen suomalainen vientiportfolio sopii Argentiinan tuleviin tarpeisiin.Haarasilta korostaa, että 43 miljoonan asukkaan Argentiinasta on tulossa houkutteleva markkina nyt monille yrityksille.‒ Kilpailu tulee olemaan kovaa, se on selvää, hän arvioi.‒ Suurten hankkeiden toteutuminen vaatii rahoitusta, joka puolestaan edellyttää vastapuolen luottokelpoisuutta. Argentiina oli vuosia vientitakuutoiminnan ulkopuolella. Finnvera voi tällä hetkellä tukea kaupan rahoitusta ja tutkii mahdollisuuksia taata pitkän maksuajan luottoja, Haarasilta sanoo.”Kumppaneiden taustat kannattaa tutkia”Useat yritykset ovat jo olleet yhteydessä Finnveraan ja tiedustelleet Argentiinan tilannetta. Vastikään Argentiinassa vieraillut aluepäällikkö Mika Relander korostaa, että vaikka Argentiina tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia, liiketoimintaa siellä harkitsevien yritysten kannattaa kuitenkin noudattaa varovaisuutta.‒ Toimintaympäristössä on yhä riskejä varsinkin julkisella puolella, sillä maan talous on vielä varsin heikossa kunnossa ja vaatii paljon pitkäjänteisiä uudistuksia. Esimerkkinä mainittakoon sähkön ja bensiinin suuret hintatuet, jotka pitää purkaa julkisen talouden tasapainottamiseksi.‒ Asiakkaiden maksukyky ja kumppaneiden taustat muutoinkin kannattaa etukäteen selvittää yhdessä Finnveran kanssa, Relander sanoo.Relanderin mukaan Finnvera pyrkii kuitenkin aina etsimään ja räätälöimään sellaiset rahoitusratkaisut, että vientikauppa voitaisiin toteuttaa.‒ Argentiinan kohdalla toki mekin joudumme yhä olemaan varsin varovaisia, hän lisää.Lisätietoja:Jussi Haarasilta, p. 029 460 2601, jussi.haarasilta (at) finnvera.fi Mika Relander, p. 029 460 2725, mika.relander (at) finnvera.fi

Uutiset
26.05.2016
Kaarinalainen NIT on Lounais-Suomen kovin kasvaja

Kauppalehti palkitsi tiistaina Lounais-Suomen vuoden kasvajana kaarinalaisyhtiö NIT Naval Interior Teamin.NIT suunnittelee ja toteuttaa muun muassa ravintoloita, kylpyläosastoja ja teknisiä tiloja lähinnä loistoristeilijöihin ja autolauttoihin. Telakkateollisuuden viime vuosien turbulenssista huolimatta NIT on kovassa nousussa. Vuonna 2000 perustettu yritys työllistää 100 henkeä ja sen liikevaihdon on ennustettu kasvavan tänä vuonna jopa 50 miljoonaan euroon. Syyskuussa 2015 päättyneellä tilikaudella NIT:n liikevaihto oli hieman yli 36 miljoonaa. Finnvera on ollut rahoittamassa yritystä sen alkutaipaleelta asti.Valtaosa NIT:n liikevaihdosta tulee ulkomailta, ja viime aikojen suurin kasvu on tullut Japanista. Yhtiö lähti etsimään asiakkaita ulkomaisilta telakoilta jo vuonna 2008, minkä ansiosta liiketoiminta lähti kasvuun ja yritys sai rekrytoitua parhaat osaajat ennen kotimaan telakkateollisuuden buumia. Nyt NIT:n asiakkaat ovat maailman johtavia telakoita: saksalaisen Meyerin telakat Turussa ja Papenburgissa, Mitsubishin telakka Japanin Nagasakissa, Lloyd Werft Bremerhaven Saksassa sekä muutamia yhdysvaltalaisia varustamoja.Kuva: Palkinnon tuli noutamaan yhtiön toinen perustaja ja omistaja, toimitusjohtaja Jari Suominen.Kauppalehden Kasvajat -kiertueen seuraava tilaisuus järjestetään Helsingissä tiistaina 31.5. Team Finland -toimijat ovat paikalla innostamassa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://kasvajat.kauppalehti.fi/

Tiedotteet
20.05.2016
Finnvera alkaa vauhdittaa pienten vientikauppojen rahoitusta

Finnvera haluaa omalta osaltaan helpottaa yritysten pienempien vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia. Ensimmäinen askel on uusi vekselitakuu, joka soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin.Suomen vienti on keskittynyt muutamiin toimialoihin ja valtaosaltaan suuryrityksiin. Pk-yritysten osuus on vain noin 15 prosenttia koko viennin arvosta.– Suomi tarvitsee ilman muuta lisää pk-viejiä, ja pienet vientikaupat ylipäätään aiempaa yksinkertaisempia rahoitusmahdollisuuksia. Monimutkaiset luottoasiakirjat ja niiden korkeat kustannukset ovat usein esteitä pienimpien kauppojen rahoitukselle. Ensimmäisenä otamme käyttöön vekselitakuun, jossa olemme huomattavasti keventäneet vaatimuksiamme sekä viejältä että pankilta. Jatkamme palvelujemme kehittämistä entistä ketterimmiksi auttaaksemme suomalaisviejien vientiponnisteluja, liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta toteaa.      Vekseli on perinteinen maksuvälineVekselin käyttö ulkomaankaupassa on viime vuosina hiljalleen lisääntynyt. Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta. Esimerkiksi lainasopimukseen verrattuna vekseli on maksuvälineenä nopea ja halpa.– Uusi vekselitakuumme on pienissä, alle kahden miljoonan euron kaupoissa vakuudeton. Kevensimme takuusopimuksen sisältöä, yksinkertaistimme hinnoittelua ja katamme myös eri maiden vekselilainsäädännön soveltamiseen liittyviä riskejä. Haluamme vauhdittaa juuri tämän kokoluokan kauppoja joustavoittamalla vientivekseleihin liittyviä takuuehtojamme, tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen kertoo.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa sekä ostajasta että mahdollisesta takaajasta luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 2–3 vuodelta. Lisätietoja pyydetään tarvittaessa. Takuupäätökset Finnvera tekee aina hankekohtaisesti.Oikeanlaisen maksutavan löytäminen vaatii yhteistyötä viejän, viejän pankin ja Finnveran kanssa. Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen ennen vientikaupan solmimista. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin vientikauppaan sopiva maksutapa. Erityisesti vekselin osalta tämä on tärkeää, koska vekseliä ei kaikissa maissa käytetä maksuvälineenä.Lisätietoja:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, puh. 029 460 2601Eeva-Maija Pietikäinen, tiimipäällikkö, puh. 029 460 2674Tuotteet > Vientitakuut > VekselitakuuVienti > Ostajan rahoitus

Artikkelit
20.05.2016
Kasvuyrittäjän neuvo hyvästä tiimistä: Älä palkkaa kurssikaveria

Oikeat rekrytoinnit ja omistajien riskinottokyky ovat ratkaisevia yrityksen kasvun kannalta.Virheitä tulee kaikille, mutta niistä pitää oppia, kannustaa kasvuyrittäjä Lennu Keinänen.Keinänen sanoo astuneensa itse kaikkiin mahdollisiin miinoihin aina markkina-analyyseista rahoitukseen. Siitä huolimatta hän on ollut perustamassa yhdeksää yritystä, joista tunnetuin on verkkomaksujen palveluntarjoaja Paytrail. Tanskalainen Nets osti yrityksestä 80 prosenttia kaksi vuotta sitten.Suurimmaksi miinaksi Keinänen nostaa kuitenkin tiimin ja sen merkityksen.– Tiimissä ihmisillä pitää olla riittävän monipuolinen tausta. Kurssikaveria ei välttämättä kannata palkata, Keinänen kertoo.Hänen mukaansa oikeaa tiimiä voi lähteä rakentamaan, kun yrittäjä ymmärtää mitä hän on oikeasti tekemässä.– Yrityskulttuuri täytyy luoda ensin. Kulttuuri muotoutuu lopulta vain ihmisten kautta, mutta sen tavoitetila tulee olla tiedossa, jotta osataan tehdä oikeat rekrytointivalinnat.Keinänen on ehtinyt olla yrittäjänä nuoresta iästään huolimatta jo 20 vuotta. Ensimmäisen yrityksen hän perusti 15-vuotiaana Kuopioon.Kasvu, kansainvälistyminen ja rahoitus linkittyvät kaikki yhteen. Kasvu on ollut aina Keinäsenkin yritysten ytimessä.– Kasvu vaatii isompaa ajattelua eli siirtymistä pois omasta hiekkalaatikosta. Pahimpia juttuja on alirahoitteisuus. Kasvu on aina kalliimpaa kuin alun perin kuvittelee, Keinänen sanoo.Hän allekirjoittaa menestysyrittäjä Kim Väisäsen opin, jonka mukaan yrityksessä on vain yksi kriisi ja se on kassakriisi.Bikineistä kasvu-uralleTutkimusten mukaan nuoret ovat ryhtymässä ryminällä yrittäjiksi. Nuoret yrittäjät ovat nyt muutenkin tapetilla, sillä Vuoden nuori yrittäjä valittiin viime perjantaina Jyväskylässä.Viime vuonna kunnia meni Varustelekalle, joka on hakenut kasvua myös Suomen rajojen ulkopuolelta.Yksi tämän vuoden finalisteista oli tamperelainen Biancaneve, joka valmistaa yksilöllisiä urheiluasusteita. Biancaneve ylsi valtakunnallisessa kilpailussa kolmanneksi. Yrittäjä Elina Loueranta myöntää, että hänkin on astunut erilaisiin miinoihin.– Unelmani oli tehdä vain vaatteita. En laskenut alussa edes katteita, Loueranta sanoo.Herätys tuli kolme vuotta sitten kasvuleirillä, jossa muut yritykset suunnittelivat kansainvälistymistä.– Olimme niin pieniä muiden rinnalla. Yksi oli myymässä miljoonaa ruuvia Venäjälle ja me puhuimme bikineistä. Meille tuli kysymyksiä, että miten me muka voimme kasvaa ja kansainvälistyä. En tajunnut kertoa, että bikinit maksavat 600 euroa kappale, Loueranta muistelee.Kasvuun eivät uskoneet kaikki omassa tiimissäkään. Yrittäjä sanoo, että yksi tiimiläinen sai muutkin epäilemään.Puuttuminen tilanteeseen vaati paljon, mutta se oli välttämätöntä.– Nousin pois ompelukoneen takaa ja aloin katsoa isoa kuvaa, Loueranta kertoo.Noin puolen miljoonan euron liikevaihtoa tekevä Biancaneve on vahvassa kasvuvaiheessa. Yhtiö on lanseeraamassa kesällä web-kamerapalvelun. Sen avulla asiakas voi tilata Biancaneven mittatilausbikinit mistä tahansa maailman kolkasta.Nyt kasvua tuo naisille suunnattu ja luksukseen painottuva urheiluvaatemallisto, jonka markkinointi vie yrittäjää myös Suomen rajojen ulkopuolelle.– Halusimme ulkomaille ja meiltä kysyttiin, että olemmeko valmiita matkustamaan. Nyt se on sitten realisoinut. Suhteet voi luoda vain paikanpäällä, Loueranta sanoo.FAKTA: Keinot, joilla kasvun lasikatto murretaan Tutkimusten mukaan joka viidennellä yrityksellä on tullut kasvussa lasikatto vastaan. Suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Kasvuyrittäjien mielestä lasikaton voi rikkoa, jos johdolla tai omistajilla on riittävä riskinottokyky. Se on merkittävin yksittäinen keino. Muita tärkeitä ovat tuote- ja palveluinnovaatiot, myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus ja asiakaskysyntä. Riittävän rahoituksen hankkiminen on myös yksi lasikaton murtamisen välineistä. Tiedot perustuvat Kauppalehden Kasvuyrityskyselyyn, joka lähetettiin 715 yrittäjälle. Näistä 92 vastasi kyselyyn. Käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla löytyy useita eri rahoitusratkaisuja. Teksti: Kimmo KoivikkoLue lisää:Kasvu > KäyttöpääomaKasvu > Liiketoiminta ulkomailla

Uutiset
18.05.2016
Pirkanmaan ja Pohjanmaan vuoden kasvaja Framery Oy vie maailmalle puhelinkoppeja

Tamperelainen Framery Oy palkittiin tiistaina Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueen vuoden kasvajana Kauppalehden Kasvajat -tilaisuudessa. Framery toimittaa korkean tason akustisia puhelinkoppeja ja hiljaisia tiloja avokonttoreihin ja julkisiin tiloihin.Yritys syntyi kahden opiskelijan oivalluksesta, kun heidän silloisen työpaikkansa esimies kailotti avokonttorissa kovaan ääneen puhelimeen. Tampereen Teknillisen yliopiston opiskelijat Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki oivalsivat, että alati lisääntyvistä avokonttoreista puuttuu puhelinkopit. Oivalluksen seurauksensa syntyi vuonna 2010 Framery Oy.Yritys iski hyvään niche-markkinarakoon: perustamisen aikaan maailmalla ei ollut puhelinkoppimarkkinoita eikä ainuttakaan kilpailijaa. Kasvavana trendinä kuitenkin nähtiin monitoimitila-ajattelu.Kun perustajina oli kaksi opiskelijaa, rahoituksen saanti oli alkuvaiheessa kiven alla. Finnvera antoi yritykselle pienlainaa jo sen alkutaipaleella. Tekes myönsi Framery Oy:lle Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Rahoitus tähtää liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja sen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.Lupaavaa kasvu onkin ollut. Viime vuonna Frameryn liikevaihto oli jo 5,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kasvu on jo 20 miljoonan euron vauhdissa.Frameryn tuotteita myydään ympäri maailmaa jälleenmyyjäverkoston kautta. Valtaosa, noin 80 prosenttia tuotannosta menee vientiin, ja päämarkkinat ovat ulkomailla. Tamperelaisen yrityksen osaamiseen on uskonut muun muassa Twitter, joka otti yritykseen yhteyttä kun se oli uudistamassa toimitilojaan avokonttoreiksi. Yksi asia on kuitenkin säilynyt – Frameryn kaikki tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.Kuva: Palkinnon vastaanottivat Frameryn toinen perustaja Samu Hällfors ja toimitusjohtaja Ossi Paija.Kauppalehden Kasvajat -kiertue jatkuu ensi viikolla 24.5. Turussa. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://kasvajat.kauppalehti.fi/

Artikkelit
17.05.2016
Vaihtamalla paranee

Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marju Silander näkee taloustilanteen parantamiseen useita ratkaisuja. Keskeisiä tekijöitä ovat kasvun hakeminen kansainvälistymisen ja omistajanvaihdosten kautta.Suomessa on viime vuosina koettu työelämän ja yrittäjyysrakenteen murros. Etulinjassa rakennemuutosta on ollut seuraamassa Marju Silander, jolla on itselläänkin yrittäjätausta. Ennen siirtymistään Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajaksi Silander haki kannuksiaan muun muassa Helsingin Yrittäjissä.– Olemme siirtyneet suuryritysten Suomesta mikroyritysten Suomeen.Silanderin mukaan lainsäädännössä eletään kuitenkin vielä suuryritysten aikaa, vaikka nykyinen hallitus pyrkiikin työelämän rakenteiden uudistamiseen ja turhan sääntelyn purkamiseen.– Pienet ja mikroyritykset synnyttävät suurimman osan työpaikoista. Noudattamalla EU:n pienet ensin -periaatetta, Suomi Oy voitaisiin viedä nykypäivään, Silander pohtii.Pienyritykset uuden äärelläSilanderia huolestuttaa kansainvälisen kasvun puuttuminen. Eurooppaan kohdistuva talouskasvu ei näytä valuvan Suomeen asti.– Pienten yritysten haaste on miten tavoittaa kansainväliset kasvun markkinat. Vahva kotimaan markkina ei riitä valtion velkakierteen katkaisuun – käytännössä pyöritellään saman pöydän äärellä rahoja kukkarosta toiseen, Silander summaa.Hänen mukaansa kasvupotentiaalia löytyy etenkin teknologiavetoisilta aloilta. Kestävä kehitys ja kiertotalous, väestön ikääntyminen sekä terveys- ja hyvinvointibuumi tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen kansainvälisille markkinoille.Nuoremmilta yrittäjäsukupolvilta löytyy myös intoa lähteä maailmalle.– Ei tarvitse enää miettiä, että ensin perustetaan yritys ja sitten lähdetään kansainvälistymään, vaan ajatellaan alusta asti isommin, Silander sanoo.Yrittäjyydestä on tullut houkuttelevaa: nuoret yrittäjät tarttuvat yhä hanakammin mahdollisuuteen rakentaa itselleen juuri sellainen elämä, josta on haaveillut.– Kulttuurinmuutoksen lisäksi vuosikausien yrittäjyyskasvatustyö oppilaitoksissa ja yrittäjäjärjestöissä alkaa vihdoin näkyä, Silander iloitsee.Kotimaan työelämään vauhtia omistajanvaihdoksistaKaikille yrittäjille kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Tiettyjä paikallispalvelutoimintoja ei voi globalisoida tai digitalisoida, ja nostetta liiketoimintaan täytyy etsiä muilla keinoilla.Silanderin mukaan omistajanvaihdokset ovat Suomen taloudelle aivan keskeinen kasvun väline.– Meillä on tällä hetkellä yli 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista lähes kolmannes on ilmoittanut yrityksensä liiketoiminnan loppuvan eläköitymisen yhteydessä. Tiedetään myös, että yleensä yksi omistajavaihdos koskettaa keskimäärin noin neljää ihmistä, eli moni työpaikka on vaarassa, Silander pohtii.Tiedon puute on yksi syy omistajanvaihdosten vähäisyyteen.– Erityisesti yksinyrittäjää vaivaa usein liika vaatimattomuus oman yrityksen arvosta. Suomen Yrittäjien toimialajärjestönä me käymme yhdessä myös Finnveran kanssa vahvaa vuoropuhelua siitä, millä tavalla saisimme yrittäjät oivaltamaan yrityksensä realisoitavan arvon, ja jatkossakin mahdollisuuden tarjota työpaikkoja, Silander kertoo.Hän kertoo tapauksesta, jossa naisyrittäjä oli luopumassa yrityksensä toiminnasta kokonaan, mutta päätti lopulta kysyä neuvoa myymisen mahdollisuuksista. Lopputuloksena yrittäjä sai eläketulojensa kylkeen lähes 10 000 euron voiton pilkkomalla yrityksen varastot ja toiminnat ostettaviksi paketeiksi.– Me tavallaan haaskaamme omaisuuttamme, jos kauppoja ei tapahdu. Pitäisi luoda ylpeyttä ja hyvää virettä siitä, että yrittäjä on pystynyt luomaan jotakin, mistä on muillekin hyötyä, Silander sanoo.Oikean kumppanin löytyminen palkitseeAloittavalle yrittäjälle olemassa olevan yrityksen ostaminen on mainio keino päästä nopeasti vauhtiin. Yrittäjän ei tarvitse lähteä nollasta, vaan verkostot, toimitilat ja prosessit ovat jo valmiina. Yritysoston kautta yrittäjiksi päätyneet ovatkin keskimäärin tyytyväisempiä yrittäjyyteen ja kokevat onnistuneensa siinä.Silanderin mukaan myös ostajien tietoisuus yrityskaupoista on heikkoa.– Uusyrityskeskuksissa käy paljon henkilöitä omien ideoidensa kanssa. Jos idea ei kanna, voitaisiin ehdottaa, että haettaisiinkin kehittäjäkumppania olemassa olevasta yrityksestä, Silander miettii.Yhdistämällä oman idean valmiin yrityksen toimintaan, voi syntyä jotakin täysin uutta. Oman idean rahaksi tekemiseen ei mene niin paljon aikaa, ja toisaalta ideakin saattaa jalostua prosessissa.Omistajanvaihdokset ovat myös erinomainen tapa kasvattaa olemassa olevaa liiketoimintaa.– Laittamalla kaksi yritystä yhteen, voi lopputulos joskus olla enemmän kuin kaksi. Olisi todella arvokasta saattaa ihmiset yhteen jo varhaisemmassa vaiheessa, eikä odottaa siihen asti, että yritys on kärsinyt vuosien kehittämisvajeesta, Silander summaa.Silander vertaa yrityksen myymistä asuntokauppoihin: yleensä jokainen asuntoaan myyvä huolehtii siitä, että myyntihetkellä siitä saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Tämän filosofian hän soisi olevan yrittäjän mielessä yrityksen jokaisessa kehitysvaiheessa. Sanottua”Suomi on niin pieni maa, että yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Emme voi haaskata aikaa siihen, että kinaamme toisiamme vastaan, vaan meidän pitää olla yhtenä Suomena Kiinaa, Saksaa tai Ruotsia vastaan.””Jos kylän ainoa putkiliike lopettaa, myös kaupunkien ja kuntien intressissä pitäisi olla uuden yrittäjän etsiminen paikkakunnalta ennemminkin kuin toiminnan loppuminen ja kuntalaisten peruspalveluiden heikentyminen.”” Yrityksen kehittämiskartoitus, joka on maksuton julkinen palvelu, on erinomainen keino pysyä kärryillä yrityksen kehittämispotentiaalista ja arvosta. Olisi hyvä, että jokaiselle yritykselle tulisi tavallaan ”vuosikatsastus” yrityksen tietyissä elinkaaren vaiheissa.”Teksti: Noora Puro Kuva: Heidi StrengellKirjoitus on julkaistu Finnvera Info -lehdessä 2/2016

Artikkelit
12.05.2016
Kasvuyrityksille vinkki: rahaa kuluu ulkomailla aina tuplat

Myynnin suunniteltua hitaampi kehitys tulee usein yllätyksenä. Yrittäjä opastaa etsimään paikallisia partnereita.Ulkomaan markkinoille lähtevät kasvuyritykset arvioivat rahoitustarpeensa pahasti alakanttiin.Syitä tähän on monia.Yleisimpänä syynä on se, että yritysten tekemät liiketoiminnan avaukset ulkomailla ovat todellisuudessa huomattavasti kalliimpia ja ne kestävät pidempään kuin alun perin on suunniteltu.Suunnitelmien ja todellisuuden välistä ristiriitaa selittävät muun muassa odottamattomat tilanteet ja tuotteen tai palvelun hitaampi myynnin kehitys kohdemarkkinoilla.– Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Yritysten budjetointi lähtee lievästä ylioptimismista. Kuluttajamarkkinoilla pitää saada kuitenkin näkyvyyttä ihan älyttömästi. Yritysten välisessä liiketoiminnassa uskottavuuden saavuttaminen vie aikaa, sanoo Finnveran pk-yritysten rahoituksesta vastaava johtaja Titta Mantila.Hän vetää Finnverassa kasvu- ja kansainvälistysmisrahoituksen tiimiä.Mantilan mukaan suomalaisyrityksille korostetaan aina myyntiosaamista, mutta rahoitus- ja talousosaamista ei pidä aliarvioida.Oman pääoman osuus pitäisi olla lähellä kolmasosaa kokonaisrahoituksen tarpeesta. Lisäksi olisi hyvä miettiä, mitä yritykselle tapahtuu, jos kaikki meneekin ulkomailla pieleen. Eli riskinsietokykyä.– Myöskään kohdemaiden ja niiden kauppatapojen tuntemus ei ole pahasta, Mantila jatkaa.Kasvuyritysten ja hitaamman kasvun yritysten välillä ei ole isoja eroja rahoitustarpeista. Käyttöpääoma on yleisin syy ulkoisen rahoituksen hakemiseen.Kasvajilla kaikki on vain paljon isompaa. Finnveran kasvuyritykselle myöntämä rahoitus on keskimäärin noin 400 000 euroa.– Sadalla tuhannella ei kukaan pystytä kansainvälistä bisnestä. Meiltä haetaan rahoitusta oman organisaation kasvattamiseen, rekrytointeihin, myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisten markkinoiden lanseeraukseen, Mantila luettelee.Hänen mukaansa esimerkiksi Finnveralta löytyy käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla useita eri rahoitusratkaisuja.Etsi partnereita Picote Oy:n markkinointijohtaja ja Picoten kansainvälisten yhtiöiden toimitusjohtaja Katja Lindy-Wilkinson myöntää, että ikuinen resurssipula on hidastanut myös porvoolaisyrityksen kasvua.Viemäriputkien remontoija ja sukituslaitteita kehittävä sekä valmistava yritys on edennyt ulkomailla sitä vauhtia, kun rahaa on riittänyt.– Laitemyynti alkoi ulkomailla vuonna 2012. Saksalainen kumppanimme halusi ryhtyä jälleenmyyjäksi, joten se antoi meille hyvän alun, Lindy-Wilkinson muistelee.Nykyisin Picoten laitemyynnistä ulkomaiden osuus on 88 prosenttia. Yli kuusi miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevällä yrityksellä on 19 jälleenmyyjää eri puolilla maailmaa.Vuosikausia Yhdysvalloissa asuneen Lindy-Wilkinsonin mukaan jälleenmyyjiä tuetaan menestymään monin eri tavoin. Jälleenmyyjien tuoma lisäarvo on puolestaan paikallisten markkinoiden tunteminen.– Menestymisen mahdollisuudet ovat paljon paremmat, jos löydät paikallisia partnereita. Lisäksi kannattaa muistaa, että maailmalla asuu paljon suomalaisia ekspatteja. Mekin palkkasimme USA:ssa suomalaisen konsultin. Hän oli meille erinomainen tuki, Lindy-Wilkinson sanoo.FAKTA: Jarruttaako rahan saaminen kasvua? Yritysten mukaan suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Finnvera myönsi alkuvuonna rahoitusta yrityksille yli 300 miljoonalla eurolla. Kasvuyritysten osuus oli 49 prosenttia. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen. Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 30 prosenttia. Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
04.05.2016
Kasvulainalla vauhtia kasvuun ja kansainvälistymiseen

Huhtikuun alussa Finnveran rahoituspalveluvalikoima kasvoi uudella lainatuotteella, kasvulainalla.Ohjelmapäällikkö Kalle Åström Finnveran pk-yritykset-yksiköstä, minkälaisiin hankkeisiin kasvulaina on suunnattu?– Kasvulaina on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden tai yritysjärjestelyjen rahoitukseen. Ajatuksena on, että lainan avulla saataisiin markkinaehtoisia rahoittajia mukaan sellaisiin hankkeisiin, joissa riskit ovat korkeat, mutta joiden kannattavuus ja vaikuttavuus arvioidaan hyväksi.Kuka kasvulainaa voi hakea?– Finnveran kasvulainaa voidaan myöntää yli kolme vuotta toiminnassa olleille pk- ja midcap-yrityksille. Aivan yritystoiminnan alkuvaiheeseen tai pieniin hankkeisiin laina ei sovi. Tällöin ratkaisuna voivat olla muut rahoitustuotteemme, esimerkiksi Finnveran alkutakaus, jota pankki hakee meiltä asiakkaansa puolesta.Kasvulaina on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote, jossa yhdistyy piirteitä sekä oman että vieraan pääoman rahoituksesta. Yrityksen omarahoitusosuuden on oltava aina vähintään 20 prosenttia, ja Finnveran lisäksi rahoituskokonaisuuteen osallistuvien muiden rahoittajien osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia kokonaishankkeesta.Kasvulaina myönnetään hankekohtaisesti, ja kunkin hankkeen kannattavuus ja rahoituskelpoisuus arvioidaan yhdessä muiden rahoittajien kanssa.Lue lisää: Kasvulaina

Uutiset
02.05.2016
Vienninrahoitus on tärkeä osa Suomen kilpailukykyä

Finnveran yhtenä keskeisenä tehtävänä on edesauttaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia käydä vientikauppaa. Samalla edistämme koko Suomen kilpailukykyä.Finnvera on tällä hetkellä takaamassa 17 miljardin euron arvosta suomalaisten viejien kauppojen rahoitusta yli 60 maassa.Finnveran suuryritystoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta vastaa yleisimpiin vientitakuutoimintaa koskeviin kysymyksiin.Mikä on Finnveran rooli Suomen viennissä?Finnvera tarjoaa vientiyrityksille ja vientiä rahoittaville pankeille kansainvälisesti kilpailukykyisiä palveluja, jotta suomalaisyritykset voisivat myyntitilanteissa lähteä samalta viivalta kilpailijoidensa kanssa. On erittäin tärkeää, että yrityksillä on tarjota ostaja-asiakkaille myös rahoitusratkaisuja. Kannustaisinkin nykyistä useampaa yritystä pohtimaan asiakasrahoituksen merkitystä omassa liiketoiminnassaan.Suomen kilpailijamaissa on käytössä vastaavat vientitakuujärjestelmät – siksi Finnveraa tarvitaan. Finnvera on 100-prosenttisesti Suomen valtion omistuksessa.Miksi Finnvera ottaa kantaakseen vientikauppoihin liittyviä riskejä?Se on meille laissa annettu tehtävä. Sama systeemi on käytössä useissa muissa maissa. Otamme kantaaksemme osittain niitä rahoitusriskejä, joita vientikauppoihin aina väistämättä liittyy, ja joita muut rahoituslaitokset kuten pankit eivät välttämättä halua yksin kantaa. Riskit voivat olla kaupallisia tai poliittisia. Ja edellytyksenä takuiden tai rahoituksen myöntämiselle on, että rahoitettavista kaupoista on hyötyä Suomen kansantaloudelle. Lisäksi lainan ottajan on oltava luottokelpoinen.Mitä Suomen viennille tapahtuisi ilman Finnveraa?Koska vientikauppoihin kuten muuhunkin liiketoimintaan aina väistämättä liittyy epävarmuuksia, ilman Finnveraa moni kauppa jäisi syntymättä. Pankit ja muut rahoituslaitokset eivät nimittäin läheskään aina olisi valmiita kantamaan kaupallisia riskejä kokonaan. Finnvera tulee mukaan jakamaan vientihankkeisiin liittyviä riskejä. Ja useinhan kauppojen vaikutus ulottuu vientiyritystä laajemmalle alihankkijoihin ja myös uusina investointeina Suomessa.Suomen valtio takaa Finnveran ottamat riskit. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?Se tarkoittaa, että viime kädessä valtio on vastuussa vientitakuutoiminnan riskeistä. Finnveran vientitakuutoiminta on koko 17 vuoden olemassaolonsa ajan ollut itsekannattavaa.On myös hyvä muistaa, että toimimme valtion myöntämien valtuuksien rajoissa – näistä rajoista on eduskunta päättänyt. Luonnollisesti huolehdimme hankkeidemme riskienhallinnasta tekemällä laajoja etukäteisselvityksiä ennen kuin päätämme lähtemisestä mukaan hankkeisiin. Finnveralla on myös mittavat omat puskurirahastot, joista mahdolliset tappiot ensikädessä katetaan.Mitä merkitystä on sillä, että vienninrahoitus on keskittynyt tietyille toimialoille?On totta, että vienninrahoituksen toiminta on keskittynyt harvoille toimialoille – tämä on tietysti seurasta siitä, että Suomen viennin rakenne on ylipäätään keskittynyt tietyille toimialoille kuten telakkateollisuuteen. Samankaltainen ilmiö on tyypillistä eri maiden vientitakuulaitoksissa (esim. Tanskassa tuuli, Norjassa öljy).Arvioimme aina hankekohtaisesti ja huolellisesti vientikauppoihin liittyvät riskit ennen kuin teemme päätöksiä. Lisäksi hyödynnämme tilastollisia malleja arvioidessamme tilannetta.Miksi takausvastuut ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti?Taustalla on se, että suomalaiset vientiyritykset ovat onnistuneet tekemään suuria vientikauppoja, joiden rahoitus on hyvin pitkäaikaista. Ja koska Finnvera ja viime kädessä Suomen valtio näitä kauppoja takaa, niin toki vastuiden määräkin kasvaa.Kaiken kaikkiaan on tietenkin myönteistä Suomen kansantalouden kannalta, että suomalaiset vientiyritykset ovat pystyneet ja pystyvät jatkossakin tekemään kauppaa ulkomaille. Tähänhän nimenomaan pyritään. Finnveran roolina on toimia kauppojen takaajana ja sitä kautta edistää Suomen vientiä. Mitä enemmän kauppoja suomalaiset vientiyritykset saavat, sitä enemmän meillä on työpaikkoja ja sitä paremmin koko Suomi voi.

Uutiset
29.04.2016
Yksi joukko korostuu: kasvuyritykset hakevat ahkerasti rahoitusta

Rahoittajakin näkee kasvun lasikatot ja toivoo yrittäjiltä vielä enemmän suunnitelmallisuutta.Kasvuyritykset ovat nousseet alkuvuonna merkittävään rooliin ainakin Finnveran lainatiskillä. Tammikuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana Finnvera myönsi yrityksille rahoitusta yli 300 miljoonalla eurolla, josta kasvuyritysten osuus on 49 prosenttia eli lähes puolet.Myönnetyllä rahoituksella tarkoitetaan takauksia ja lainoja. Vientitakuut eivät ole luvuissa mukana.Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen sanoo, että rahoituslaitoksen raportointikäytännöt ovat muuttuneet vuoden alussa, joten vertailua edellisiin vuosiin on hankala tehdä. Hän pitää nykyistä kehitystä kuitenkin hyvänä ja positiivisena uutisena.– Rahoituskohteet voivat vaihdella vuoden aikana. Rahoitamme myös omistajanvaihdoksia ja aloittavia sekä vakiintuneempia yrityksiä. Yksi tavoitteistamme on kuitenkin kohdistaa rahoitusta kasvuyrityksille, Tuominen sanoo.Kasvuyritykset käyttävät euronsa lähes samalla tavalla kuin muutkin yritykset. Rahaa tarvitaan käyttöpääomaksi, ei niinkään investointeja varten.Rohkeus vastaan suunnitelmallisuusKauppalehden perinteinen Kasvajat-kiertue alkaa toukokuussa. Kohti kasvajia –sarjassaan lehti kysyi kasvuyrityksiltä syitä lasikattoihin eli siihen, mitkä syyt estävät yrityksiä kasvamasta.Syitä olivat muun muassa myynti- ja markkinointiosaaminen sekä osaavan henkilökunnan saatavuus. Myös rahoituksen hankkiminen nousi kärkikolmikkoon.Ensimmäisen kerran lasikatto tulee vastaan, kun yrityksen liikevaihto on lähellä miljoonaa euroa. Toisen kerran lasikatto jarruttaa kasvua viiden miljoonan kohdalla.Finnveran Tuominen allekirjoittaa näkemyksen, vaikka liikevaihtorajat eivät olekaan kiveen hakatut.Hänen mukaansa tietyt perusasiat korostuvat aina rahoittajan näkökulmasta. Ne liittyvät itse yrittäjään, organisaatioon ja tarvittaviin resursseihin.– Tiimi on keskiössä, mitä isommaksi yritys kasvaa. Miten resursseja osataan täydentää. Tiimin monipuolisuus on tärkeää, Tuominen sanoo.Hän pitää kasvuyrittäjien osaamistasoa suhteellisen hyvänä. Erityisesti uuden sukupolven vahvuuksina ovat rohkeus ja uskallus ottaa riskiä.Joitakin puutteitakin löytyy, varsinkin suunnitelmallisuudessa.– Omat asiat pitää opetella todella hyvin. Ydinviesti, miksi yrityksen palvelu tai tuote on parempi kuin muilla ja miten on tarkoitus mennä markkinoille. Tarvitsemme samanlaista hissipuhetta kuin sijoittajatkin. Rahoitusta on myös hyvä hakea riittävästi, ettei se lopu kesken, Tuominen opastaa.FAKTA: Keinot, joilla lasikatto murretaan Joka viidennellä yrityksellä on tullut kasvussa lasikatto vastaan. Suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Kasvuyrittäjien mielestä lasikaton voi rikkoa, jos johdolla tai omistajilla on riittävä riskinottokyky. Se on merkittävin yksittäinen keino. Muita tärkeitä ovat tuote- ja palveluinnovaatiot, myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus ja asiakaskysyntä. Tiedot perustuvat Kauppalehden Kasvuyrityskyselyyn, joka lähetettiin 715 yrittäjälle. Näistä 92 vastasi kyselyyn. Käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla löytyy useita eri rahoitusratkaisuja. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
27.04.2016
Nuoret entistä yrittäjähenkisempiä

Vastaajana järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen YrittäjistäErityisesti korkeakouluopiskelijat ovat ottaneet yrittäjyyden omakseen, todetaan Suomen Yrittäjien selvityksessä. Opiskelijoista viidennes pitää yrittäjyyttä todennäköisenä urasuuntana.Miten kiinnostus yrittäjyyteen on kehittynyt nuorten keskuudessa?JOONAS MIKKILÄ: Käynnissä on merkittävä asenteiden sukupolvimurros, jonka tuloksena työmarkkinoille on tulossa entistä yrittäjähenkisempiä nuoria. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan vuonna 2015 peräti 20 prosenttia 18–24-vuotiaista arvioi perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuosituhannen alussa näin ajatteli vain muutama prosentti ikäryhmästä.Kuinka aktiivisesti suomalaiset nuoret perustavat yrityksiä muiden maiden nuoriin verrattuna?JM: Melko aktiivisesti. Noin viisi prosenttia alle 30-vuotiaista työssäkäyvistä toimii yrittäjänä Suomessa. Muissa Pohjoismaissa nuorten yrittäjyysaste on 2–4 prosenttia. EU:n keskiarvo on noin seitsemän prosenttia.Miten Suomessa innostetaan nuoria yrittäjyyteen ja millaista mentorointia on tarjolla?JM: Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on panostettu 90-luvulta lähtien yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen perusopetuksessa ja toisella asteella. Tulokset alkavat selvästi näkyä. Korkeakoulutkin ovat vähitellen havahtuneet yrittäjyysopetuksen tärkeyteen nuorten työelämävalmiuksien vahvistajana. Korkea-asteen opiskelijat ovat myös itse perustaneet kampuksille kasvuyrittäjyyskulttuuria edistäviä yhteisöjä.Mentorointia nuorille yrittäjille tarjoaa Suomen Yrityskummit ry. Uusyrityskeskukset taas antavat laadukasta yritysneuvontaa liiketoiminnan käynnistämistä suunnitteleville. Korkeakoulujen ja seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteydessä toimii yrityskiihdyttämöitä nopeampaa kasvua tavoitteleville. Nuorten Yrittäjien toimintamme pyrkii tarjoamaan aloittaville yrittäjille vertaistukea ja valmiit verkostot.  Mitkä ovat nuoren yrittäjän suurimmat haasteet?JM: Rahoituksen lisäksi työllistämisen riskit arveluttavat monia nuoria yrittäjiä, jotka pyrkivät kasvattamaan toimintaansa. Yksinyrittäjien määrän merkittävä kasvu 2000-luvulla kielii osaltaan työllistämisen korkeasta kynnyksestä ja työmarkkinoidemme jäykkyydestä. Tietyillä toimialoilla myös sääntelyn ja hallintokommervenkkien määrä aiheuttaa harmaita hiuksia. Miten rahoitus järjestyy?JM: Pankkirahoituksen saaminen on tällä hetkellä aloittavalle, vähän omaa pääomaa omaavalle yrittäjälle haastavaa. Finnveran ja Tekesin täydentävä rahoitus on kuitenkin tuonut tilanteeseen helpotusta. Myös uusien joukkorahoitusmuotojen suosio on selvästi kasvamassa.Miten nuoret saataisiin kiinnostumaan jo olemassa olevien yritysten ostamisesta?JM: Yrittäjyyskasvatusta ja -neuvontaa tekevien on viestittävä nuorille, että olemassa olevien yritysten jatkaminen on erinomainen väylä yrittäjyyteen. Yrittäjien ikääntyessä näitä mahdollisuuksia on lähivuosina tarjolla entistä enemmän.Lisätietoja:www.yrityssuomi.fiwww.uusyrityskeskukset.fiwww.yrittajat.fiwww.nuoretyrittajat.fiwww.yrityskummit.fiwww.nuoriyrittajyys.fiwww.yes-keskus.fiKuva: Jaakko Översti

Artikkelit
22.04.2016
Haluatko yrityksesi kaupaksi? Ajattele kuin ostaja

Yrityksen myyntikunnon kehittäminen vie vuosia. Yrittäjä Mari Laaksonen hämmästelee, miten kaikki yrittäjät eivät tiedä yrityksensä arvoa.Suuri osa yrittäjistä elää epärealistisessa toivemaailmassa yritystensä arvosta ja myyntikunnosta.Näin sanoo omistajanvaihdoksiin erikoistunut Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi. Hän viittaa viime tiistaina julkaistun kyselyn tuloksiin, joiden mukaan yrittäjät seuraavat yritystensä arvoa laiskasti. Puolella yrityksistä ei ole myöskään minkäänlaisia suunnitelmia omistajanvaihdoksen varalta.– Myyjän pitää ajatella ensisijaisesti ostajan toiveita. Miksi hän haluaisi ostaa ja mitä, Koivuniemi tiivistää.Hän ei osaa arvioida, paljonko yrityskauppoja jää toteutumatta heikon valmistautumisen takia. Joka tapauksessa arvonmääritykseen liittyvät erimielisyydet ovat merkittävä syy yrityskauppojen kariutumiseen.– Viimeistään rahoittaja tuo arvonmääritykseen realismia. Vaarana on myös se, että liian myöhään tapahtuvan omistajanvaihdoksen takia yrityksen toiminta alkaa hiipua tai polkee vain paikallaan, ja samalla arvo laskee, Koivuniemi sanoo.Nyrkkisääntönä ostajan pitäisi pystyä maksamaan kauppasumma lainoineen tulevalla kassavirralla 3-5 vuodessa.Koivuniemen mukaan jokaisen yrittäjän kannattaa miettiä tarkasti, onko yrityksessä jotain myytävää. Jopa yksinyrittäjien. Tuhannet yksinyrittäjät ovat laittamassa vain lapun luukulle.– Jotain hyväähän on ollut yrityksessä, joka on toiminut vuosikausia.Johtamisen työkaluYrityksen myyntikunto ja arvon kehittymisen seuraaminen eivät liity pelkästään yrityskauppoihin. Yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tarvitaan tunnuslukuja, myös yrityksen arvoon liittyviä.Koivuniemi kertoo, että hyvä yritys on kannattava, sillä on motivoitunut sekä osaava henkilökunta ja se näyttää hyvältä asiakkaiden silmissä. Ja tietenkin ostajien.Pelkästään hyvän kannattavuustason saavuttaminen voi viedä vuosia.– Taseessa ei kannata pitää yritystoimintaan kuulumatonta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi auto tai sijoitusvarallisuus. Myös hallit tai vastaavat voivat olla erillisessä yhtiössä. Rahoittajan tai ostajan näkökulmasta tase ei saa olla liian raskas, Koivuniemi luettelee.Yrittäjä itse voi muodostua myös riskiksi. Näin käy, jos iso osa liiketoiminnasta henkilöityy pelkästään yrittäjäpersoonaan.– Lisäksi kaikki dokumentaatio on hyvä pitää jatkuvasti kunnossa: toimitussopimukset, asiakasrekisterit, kriittiset tiedot tuotannosta jne.Älä rakastu yritykseenHelsinkiläisen puhtauspalveluja tarjoavan CleanMarinin omistaja Mari Laaksonen hämmästelee, miksi kaikki yrittäjät eivät tiedä oman yrityksensä arvoa.– Sillä on ihan järjetön merkitys, että tietää missä kunnossa yritys on ja miten sitä pystyy kehittämään. Me olemme tehneet jokaisena vuonna hyvää tulosta ja kasvu on ollut tasaista, Laaksonen sanoo.CleanMarinin liikevaihto on vähän yli miljoona euroa ja yhtiö työllistää 19 työntekijää. Yt-laki pitää työntekijämäärän myös jatkossa alle 20 hengessä.Perinteisten talouslukujen lisäksi Laaksonen haluaa kiinnittää huomiota motivoituneeseen henkilökuntaansa ja pitkiin asiakassuhteisiin. Niillä on iso merkitys ostajalle.– Ajatuksena on myydä yritys eteenpäin, kun olen yli 50-vuotias, Laaksonen sanoo.Hän on perustanut CleanMarinin yli kymmenen vuotta sitten. Tunneside on vahva, mutta yrittäjä tietää realiteetit kauppasumman muodostumisesta.– En koe, että tunnearvoa on liikaa. Se on kuitenkin vain yritys, Laaksonen sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Esimerkiksi Finnvera oli viime vuonna rahoittamassa 120 miljoonalla eurolla lähes tuhannen pk-yrityksen omistusjärjestelyjä. FAKTA: Näin pidät yrityksesi myyntikunnossaTalous Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa Finnveran laskurilla, millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos Yrittäjä Yritys ei saa henkilöityä liikaa yrittäjään. Delegoi, jaa vastuuta. Dokumentoi. Tilaus- ja vuokrasopimukset, asiakasrekisterit, -sopimukset, työsopimukset, kriittiset tiedot tuotannosta… Henkilöstö Selkeä ja toimiva organisaatio. Työtehtävät ja vastuut määritelty. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
20.04.2016
Muutakin kuin tunnearvo

Viime vuonna Finnvera oli mukana rahoittamassa 120 miljoonalla eurolla liki tuhannen suomalaisen pk-yrityksen omistusjärjestelyjä. Nopeasti arvioiden määrä voi vaikuttaa suurelta, mutta silti tuhansia omistajanvaihdoksia jää vuosittain toteutumatta.Tutkimusten mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kymmenet tuhannet yritykset Suomessa vaihtavat omistajaa tai lopettavat toimintansa. Joka puolella puhutaan nyt startupeista, mutta niiden varjoon jäävät omistajanvaihdokset ovat merkittävä tekijä maamme talouskasvun kannalta. Jokainen yritysjärjestely ja omistajanvaihdos on uuden kasvun mahdollisuus. Omistajanvaihdosta voikin verrata omakotitalon ostoon, sillä usein uusi omistaja lähtee tarmolla remontoimaan ja tekemään kodista oman näköistä. Lähes puolessa tapauksista yritystoiminnan myymistä ei kuitenkaan edes mietitä. Tai jos mietitäänkin, se aloitetaan liian myöhään.Omistajanvaihdoksen pohtiminen liittyy usein niihin hetkiin, jolloin tehdään suunnitelmia golf-osakkeen hankinnasta Malagasta tai mietitään, miten pian lisääntyvän vapaa-ajan parhaiten käyttäisi. Tarjotakseen jatkajalle mahdollisimman elinvoimaisen ja arvokkaan yrityksen, tulisi omistajanvaihdoksen ainakin vilahtaa mielessä jokaisena päivänä. Sen pitäisi näkyä yritystoiminnan pitkän tähtäimen suunnitelmissa ja investoinneissa niin, että yrityksellä on muutakin arvoa kuin tunnearvo siinä vaiheessa, kun sille aletaan etsiä jatkajaa. Asia on ajankohtainen aina.Omistajanvaihdos edellyttää usein ulkopuolista rahoitusta. Kannattaviin hankkeisiin löytyy rahoitusta, ja meidän tehtävämme onkin rahoituksen keinoin varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus myös omistajan vaihtuessa. Kun yritys on hyvässä kunnossa, pullat ovat hyvin uunissa niin rahoituksen kuin uuden omistajan löytymisen suhteen.Parhaimmillaan oma yritys on investointi, joka antaa sinulle paljon vielä senkin jälkeen, kun luovut itse sen luotsaamisesta.Kirjoittaja on Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Lue lisää omistajanvaihdoksista ja laske yrityksesi arvo

Tiedotteet
19.04.2016
Kysely: Vain puolet pk-yrityksistä seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä

Puolet yrityspäättäjistä seuraa yrityksensä arvon kehittymistä. Vähän alle puolet pk-yrityksistä on varautunut omistajanvaihdoksiin. Tiedot käyvät ilmi pk-yrittäjille tehdystä kyselystä.Vuosittain tuhannet yritykset tulevat elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että omistajanvaihdos on ajankohtainen. Yli puolessa (56 %) pk-yrityksistä ei kuitenkaan ole tehty suunnitelmia omistajanvaihdoksesta. Liikevaihdoltaan ja henkilömääriltään pienimmissä yrityksissä arvonkehitystä seurataan kaikkein passiivisimmin.‒ Herättelyä asian suhteen kaivataan. Omasta yrityksestä kannattaa ehdottomasti pitää huolta myös sen arvon osalta, ja yritystä tulee kehittää koko elinkaaren ajan. Näin varmistetaan, että kun omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi, on yritys valmiiksi hyvässä kunnossa, Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi sanoo.Finnvera, Suomen Yrittäjät ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tänä vuonna osana kyselyä kysyttiin erikseen omistajanvaihdoksia. Nyt julkistettavat omistajanvaihdoksiin liittyvät tulokset perustuvat kevään 2016 barometriin osallistuneiden noin 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Yrityskauppa hyvä keino kasvuun – apua tarjollaYrityskauppa voi olla hyvä keino kasvattaa liiketoimintaa. 80 prosenttia kyselyyn osallistuneista pk-yrityksistä kuitenkin ilmoitti, ettei ole kiinnostunut ostamaan yritystä tai liiketoimintaa. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset näkevät kuitenkin enemmän mahdollisuuksia, ja niistä noin 40 prosenttia pitääkin yrityksen tai liiketoiminnan ostoa kiinnostavana.‒ Kasvun näkökulmasta olemassa olevan yrityksen ostaminen tuo uusia mahdollisuuksia ja voi olla taloudellisestikin fiksumpaa kuin orgaaninen kasvu. Myös aloittavalle yrittäjälle yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto, sillä silloin uusi yrittäjä saa valmiina jo hyväksi testatun idean, jota viedä eteenpäin, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä kertoo.Apua yrityskauppoihin on tarjolla. Suomen Yrittäjien Yrityspörssi on maan suurin pienten yritysten kauppapaikka. Sen ilmoituksia seuraa lähes 25 000 yrityskaupoista kiinnostunutta joka kuukausi. Yrityspörssiin on uutuutena kerätty perustietoja arvonmääritykseen, kauppatapoihin, rahoitukseen ja verotukseen liittyen. Valtakunnallisen Yrityspörssin lisäksi jo kymmenellä alueella toimii oma, alueellinen Yrityspörssi.Omistajanvaihdokset, pk-yritysbarometri, kevät 2016 (PDF)Lue lisää omistajanvaihdoksista ja laske yrityksesi arvoLisätietoja: liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, puh. 029 460 2888 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, puh. 0400 567 925Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi https://www.finnvera.fi/Finnvera/Medialle/Medialle Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi. www.yritysporssi.fi

Uutiset
15.04.2016
Kriisitietoisuus heräsi – yritykset suojautuvat Venäjä-riskeiltä

Suomen vienti Venäjälle putosi kolmanneksen, mutta Finnveraan takuukyselyjä tulee tasaisena virtana.Öljyn halpeneminen, heikko rupla ja Ukrainan kriisiä seuranneet pakotteet ovat jarruttaneet suomalaisyritysten vientiä Venäjälle.Tullin tilastojen mukaan vienti Venäjälle romahti viime vuonna 32 prosenttia 3,2 miljardiin euroon. Alkuvuosi ei ole muuttanut suuntaa.Edellisen kerran alle neljässä miljardissa oltiin vuonna 2003. Samalla Venäjä on pudonnut viidenneksi tärkeimpien vientimaiden listalla.Ikävien uutisten vastapainona yritykset ovat onneksi heränneet tilanteeseen.Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan yritykset ovat entistä kriisitietoisempia ja hakevat aktiivisemmin suojausta saatavilleen.- Haluamme edistää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia käydä vientikauppaa. Näin ollen jatkamme takuiden myöntämistä Venäjälle, mutta tarkkailemme etenkin suurempien kauppojen vaikutusta kokonaisvastuiden tasoon, Haarasilta kertoo.Vastuukanta on pysynyt tasaisesti 1,5 miljardin molemmin puolin. Se on vajaat kymmenen prosenttia koko vastuukannasta.- Meillä on nytkin useita kymmeniä asiakkaita, jotka vievät Venäjälle. Kyselyjä takuista tulee jatkuvasti. Heti sanktioiden jälkeen moni yritys kiirehti takuita, mutta kaikki hankkeet eivät ole menneet eteenpäin, Haarasilta sanoo.Kumppanin taustat selvilleSuurin osa Finnveran takuuvastuista koostuu suuryritysten viennistä. Kaikkiaan Venäjän vientiä säännöllisesti harjoittavia yrityksiä on Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin mukaan satoja.- Myönnämme lyhyen maksuajan luottovakuutuksia hyville ostajille, mutta kriisin puhkeamisen jälkeen maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Olemme tarkkoja ostajan luottokelpoisuudesta. Isoissa luototusta kaipaavissa hankkeissa taustalla on usein venäläisen ostajan pankki, jonka kautta vientiluottorahoitus kanavoidaan, Haarasilta sanoo.Hän antaa yrityksille neuvon selvittää kauppakumppanin taustat.- Kuka on ostaja ja ostajayrityksen todellinen omistaja. Myyjä voi lähteä liian helposti viemään asiaa eteenpäin, vaikka taustoja ei ole selvitetty.Venäjän talouden alamäki jatkuu myös tänä vuonna. IMF:n ennuste bruttokansantuotteen kehityksestä on -1,8 prosenttia. Sanktioiden aiheuttama tilanne lisää talouden epävarmuutta.- Heikko taloustilanne on supistanut tuontia. Se tarkoittaa, että monia tärkeitä investointeja tai ylläpitoon tarvittavia tarvikkeita tarvitaan kipeästi, mikä saattaa vähitellen näkyä tuontikysynnässä joillakin sektoreilla, Haarasilta uskoo.Finnveralla on useita rahoituksen ja takauksen välineitä, joita yritykset voivat käyttää viennissä. Eri keinoista löytyy lisää tietoa verkkosivujen kohdasta Vienti.Teksti: Kimmo Koivikko

Tiedotteet
11.04.2016
Brasilia tarjoaa edelleen vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Brasilialla arvioidaan olevan jatkossakin suuri merkitys Suomen viennille. Huolimatta Brasilian tämänhetkisistä talousvaikeuksista maan uskotaan tarjoavan tulevina vuosina liiketoimintamahdollisuuksia usealla suomalaisen vientiteollisuuden vahvalla toimialalla.Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasillan mukaan Brasilia on suomalaisyritysten näkökulmasta tärkeä ja ennen kaikkea kasvava markkina.- Brasilian heikentynyt valuutta real kiihdyttää kysyntää vientiin suuntautuvalla puunjalostus- ja selluteollisuuden alalla. Lisäksi suuri potentiaali maan bioenergia- ja cleantech-aloilla on vihdoin realisoitumassa, ja Suomessahan on valtavasti näiden alojen huippuosaamista, Haarasilta sanoo.- Lisäksi Brasiliassa on tehty runsaasti investointeja telekommunikaatioon, mistä suomalaisyrityksetkin ovat päässeet hyötymään.Haarasillan mukaan Brasilian 200 miljoonan asukkaan taloudessa olisi suurta kysyntää myös kuluttajatuotteille.- Kuluttajamarkkinat kasvavat tulevaisuudessa varmasti vielä voimakkaasti. Suomen Brasilian-vienti on kuitenkin toistaiseksi painottunut investointituotteille, eli Suomi ei ole päässyt ainakaan vielä hyödyntämään kasvavan keskiluokan kulutuspotentiaalia.Talouden taantuman toivotaan jäävän lyhyeksiJussi Haarasilta arvioi, että Brasilian talousongelmat ja sisäpoliittinen kriisi heijastuvat vääjäämättä ainakin jonkin verran myös ulkomaisten yritysten liiketoimintaedellytyksiin Brasiliassa.- On selvää, että tällä hetkellä kannattaa noudattaa normaalia suurempaa varovaisuutta ja harkintaa, kun suunnittelee kauppoja Brasiliaan. Korostan kuitenkin, että tämänhetkisistä ongelmista huolimatta Brasiliassa on paljon hyviä yrityksiä ja toimialoja, joiden kanssa käydä kauppaa, hän sanoo. - Pidemmällä aikajänteellä Brasilia yhä erittäin potentiaalinen vientimaa Suomelle, ja sinne voisi myydä paljon nykyistä enemmänkin. Toivomme tietenkin, että Brasilian talouden taantuma jää mahdollisimman lyhytkestoiseksi.Haarasillan mukaan Finnvera on mielellään mukana tukemassa suomalaisyritysten vientiponnisteluja myös Brasiliaan, mutta seuraa Brasilian taloustilanteen kehittymistä tarkkaan.- Mitä enemmän kauppoja suomalaiset vientiyritykset saavat, sitä paremmin koko Suomi voi.Finnveralla on kaikista maista kolmanneksi eniten takausvastuita juuri Brasiliaan. Tämä johtuu paitsi suomalaisyritysten aktiivisuudesta Brasilian suuntaan, myös siitä, että yksittäiset Brasilian-kaupat ovat euromääräisesti usein hyvin suuria.Lisätietoja:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, p. 050 346 95 37

Tiedotteet
08.04.2016
Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia korotettiin

Finnvera-konsernin vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä on korotettu. Finnvera-konsernilla on mahdollisuus jatkossakin tarjota suomalaisille vientiyrityksille kansainvälisesti kilpailukykyisiä vientikauppoihin liittyviä rahoitusjärjestelyjä. Lakimuutokset tulevat voimaan 15.4.2016.Vientiluottojen rahoitusvaltuus nousee 7 miljardista 13 miljardiin euroon ja vientitakuuvaltuus 17 miljardista 19 miljardiin euroon. Myös korontasausvaltuutta korotetaan 7 miljardista 13 miljardiin euroon. Korotusten tarkoituksena on edistää suomalaisten, pääomatavaravientiä harjoittavien yritysten kilpailukykyä ja parantaa mahdollisuuksia saada vientikauppoja.– Pitkäaikaisen rahoituksen merkitys on suuri vientiin liittyvissä kauppasopimusneuvotteluissa. Pankkisääntely on vaikuttanut pankkien mahdollisuuksiin rahoittaa pitkiä laina-aikoja, minkä vuoksi Suomen Vientiluottoa tarvitaan suurissa rahoituskokonaisuuksissa. Yksittäiset suuret vientikaupat ovat kasvattaneet vastuukantojamme lähelle enimmäismääriä. Valtuuskorotukset mahdollistavat sen, että Finnvera voi jatkossakin olla mukana suomalaisyritysten vientikauppojen ja ulkomaisten ostajien rahoitusjärjestelyissä, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.Emoyhtiö Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat joulukuun 2015 lopussa 17,4 miljardia euroa ja lain enimmäisvaltuuden mukaiset vientitakuuvastuut 14,2 miljardia euroa. Tytäryhtiö Suomen Vientiluoton vienti- ja alusluottokanta oli 4,2 miljardia euroa. Vienti- ja alusluottojen myöntäminen edellyttää vientitakuun myöntämistä, ja hankkeeseen liittyvät riskit katetaan näin ollen vientitakuulla. Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite eli yhtiön toiminnan menot pitää pystyä kattamaan pitkällä aikavälillä yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Viennin rahoituksen itsekannattavuus on toteutunut Finnveran 17 toimintavuoden aikana, eikä toiminnasta ole aiheutunut valtiolle kustannuksia.Finnvera hankkii luottoihin tarvitsemansa varat markkinoilta laskemalla liikkeelle valtion takaamia joukkovelkakirjalainoja. Valtion takaamien lainojen enimmäismäärä nostettiin 9 miljardista 15 miljardiin euroon.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta, puh. 029 460 2601

Uutiset
24.03.2016
Finnvera tukee ja työllistää nuoria

Finnvera on mukana Suomen Mentorien Tehdään työtä -kampanjassa, jonka tarkoituksena on tukea nuorten korkeakoulutettujen työllistymistä.Kampanjaan liittyen Finnvera tarjoaa 6 kuukauden harjoittelupaikan. Helsingin-toimipisteessä aloitti maaliskuun alussa rahoitusneuvojana kauppatieteiden opiskelija Petteri Lahtinen. Hänen työnkuvaansa kuuluu rahoitusta hakevien yritysten taloudellisen tilan ja menestymisen mahdollisuuksien analysointi sekä asiakastapaamiset. Muutaman viikon kokemuksen perusteella Petteri on todella tyytyväinen harjoittelupaikkaansa Finnverassa. ”Työssä pääsen konkreettisesti soveltamaan yliopistossa opittua teoriaa. Jo kolmen viikon jälkeen huomaan oppineeni todella paljon esimerkiksi tilinpäätösten tulkitsemista. Työyhteisö on mukava ja ottanut minut hyvin vastaan.”Finnverasta mentoreina ohjelmassa ovat mukana aluejohtaja Markus Laakkonen, asiakkuuspäällikkö Matti Reijonen ja HRD-päällikkö Pauliina Teppo. Mentorina toimiminen tarkoittaa oman asiantuntijuuden jakamista ja nuoren tukemista työnhaussa. Mentori ja aktori tapaavat noin kahdeksan kertaa vuodessa ja tapaamisen teema määritellään tilanteen ja tarpeen mukaan.”Oma aktorini on gradua tekevä nuori nainen, joka hakee aktiivisesti oman alan työkokemusta. Viime viikolla hän sai ensimmäisen kutsun työhaastatteluun ja yhdessä pohdimme hyviä vastauksia kiperimpiin työhaastattelukysymyksiin. On todella palkitsevaa olla mukana mentoreiden toiminnassa ja sitä kautta tukea tärkeää asiaa. Suurin palkinto olisi nähdä oman aktorin työllistyvän oman alan töihin", kertoo Pauliina.Mukaan mentoritoimintaan voi ilmoittautua Suomen Mentoreiden sivuilta.Finnvera tukee nuorten työllistymistä myös palkkaamalla joka kesä useita kesätyöntekijöitä. Tulevana kesänä Finnverassa työskentelee yhteensä 21 kesätyöntekijää.

Tiedotteet
23.03.2016
Finnveran yhtiökokous: hallintoneuvostoon uusia jäseniä – hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla

Finnveran yhtiökokous valitsi 23.3.2016 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon. Hallituskokoonpanoon ei tullut muutoksia.Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat kansanedustajat Laura Huhtasaari, Timo Kalli, Krista Kiuru, Kari Kulmala, Ville Niinistö ja Eero Suutari sekä toimitusjohtaja Kari Luoto, toimitusjohtaja Carita Orlando ja II puheenjohtaja Christel Tjeder.Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Krista Kiuru. Jäseninä jatkavat kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, tietoturvapäällikkö Mika Harjunen, kansanedustaja Lasse Hautala, pääekonomisti Olli Koski, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, johtava asiantuntija Tommi Toivola ja kansanedustaja Sofia Vikman.Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa ekonomi Markku Pohjola, I varapuheenjohtajana ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Marianna Uotinen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen, ekonomi Harri Sailas ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2015 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Uutiset
18.03.2016
Suomi ja Kuuba sopivat velkajärjestelystä

Valtiontakuurahaston 37,8 miljoonan euron saatavaan liittyvä kahdenvälinen sopimus allekirjoitettiin Havannassa 17.3.2016. Saatava liittyy 30 vuotta vanhoista vientitakuista syntyneeseen velkaan.Sopimuksen allekirjoittivat alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläinen ja Kuuban ministerineuvoston varapresidentti Ricardo Cabrisas Ruiz. Kahdenvälinen sopimus täydentää Pariisissa 10.–12.12.2015 sovittua velkajärjestelyä. Sopimuksen mukaan Kuuba lyhentää 7,7 miljoonan euron pääoman ja sopimuskorot 18 vuodessa. Kertyneet viivästyskorot annetaan anteeksi. Viivästyskoron anteeksianto edellyttää kuitenkin, että Kuuba hoitaa pääomasaatavan korkoineen sovitusti. Kuuba maksoi kesällä 2015 vanhat, kaupan rahoitukseen liittyvät lyhytaikaiset velkarästinsä. Nyt solmittu sopimus on jatkoa tälle suotuisalle kehitykselle.Tärkeä askel Suomen ja Kuuban väliselle kaupalleNyt allekirjoitettu sopimus on tärkeä askel Suomen ja Kuuban välisen kaupan edistämisessä. – Finnvera on jo avannut takuumahdollisuudet pienten vientikauppojen takaamiselle Kuubaan ja seuraa tarkasti maan kehitystä potentiaalisena kauppakumppanina, sanoo aluepäällikkö Mika Relander.Valtiontakuurahasto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen rahasto, jonka saatavat liittyvät Finnveran edeltäjien vientitakuusataviin. Finnvera hoitaa rahaston puolesta sen saatavakantaa.Lisätietoja:Aluepäällikkö Mika Relander, puh. 029 460 2725

Tiedotteet
26.02.2016
Finnvera-konsernin Q4 ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2015

Vaihteleva ja ennätyksellinen vuosiVuonna 2015 maailmantalous sai edelliseen vuoteen verrattuna hieman vauhtia. Talouskehitys ei kuitenkaan ollut yhtenäistä, vaan tilanteet ja erisuuntaiset arviot vaihtelivat pitkin vuotta. Vaisut vientinäkymät ja kotimarkkinoiden alakulo pitivät pk-yritysten rahoituksen kysynnän investointeihin vaimeana. Sen sijaan käyttöpääomarahoitusta ja omistusvaihdoksiin tarvittavia luottoja kysyttiin vilkkaasti. Laivatilaukset olivat puolestaan suurin yksittäinen kysyntää kasvattanut tekijä viennin rahoituksessa. Myös muissa isoissa vientihankkeissa tarvittiin Finnveran mukanaoloa.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera antoi vuonna 2015 vientitakuutarjouksia 28 prosenttia ja vientiluottojen rahoitustarjouksia 46 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pk-yrityksille ja EU:n pk-määritelmää suuremmille yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä kasvoi vuotta aiemmasta 19 prosenttia. Finnvera-konserni     1.1.-31.12.2015  1.1.-31.12.2014  Muutos % Rahoituspäätökset           Lainat ja takaukset 906 Me 763 Me 19 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  6 760 Me 5 274 Me 28 %     Vientiluotot 4 131 Me 2 829 Me 46 %   31.12.2015 31.12.2014 Muutos Vastuut       Lainat ja takaukset 2 285 Me 2 378 Me -4 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  17 436 Me 12 600 Me 38 %     Vientiluotot 4 240 Me 3 330 Me 27 %   1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto)  197 Me 189 Me 4 % Liikevoitto 114 Me 101 Me 13 % Tulos  111 Me 100 Me 11 %   31.12.2015 31.12.2014 Muutos %-yks. Omavaraisuus  13,3 % 15,2 % -1,9 % Vakavaraisuus, Tier 2  19,6 % 18,6 % 1 % Kulu-tuotto-suhde 28,3 % 25,9 % 2,4 % Vuoden 2015 viimeisen neljänneksen tulos oli 5 miljoonaa euroa. Tulos oli 46 miljoonaa euroa edellisen neljänneksen   tulosta (51) heikompi. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävimmin edellistä neljännestä 33 miljoonaa euroa suuremmat saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kasvuun neljännesten välillä vaikuttivat edellisellä neljänneksellä tehdyt arvonalentumisten ja tappiovarausten purkamiset ja pienentämiset.Konsernin vuoden 2015 tulos oli 111 miljoonaa euroa (100). Tulos parani edellisvuodesta 11 prosenttia. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin 57 prosenttia ja 19 miljoonaa euroa pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot. Lisäksi tulosta paransivat 8 prosenttia korkeampi korkokate sekä 3 prosenttia suurempi palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2015 tulos oli 95 miljoonaa euroa (92). Tulos kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia. Liike- toiminnoittain tarkasteltuna emoyhtiön tulos oli seuraava: viennin rahoituksen tulos oli 82 miljoonaa euroa (96) ja pk-rahoituksen tulos 38miljoonaa euroa (6). Emoyhtiön tulokseen vaikutti lisäksi sijoitusvastuista tehdyt arvonalentumiskirjaukset 25 miljoonaa euroa (9). Finnvera-konserni Q4/2015 Q3/2015 Muutos Q4/2014 Muutos *2015 *2014 Muutos Tulos Me Me % Me % Me Me % Korkokate 13 15 -12 10 35 56 52 8 Palkkiotuotot ja -kulut (netto) 34 34 -1 35 -4 141 137 3 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -13 -2 - 4 - -21 -10 108 Liiketoiminnan muut tuotot 2 0 - 0 - 2 2 43 Hallintokulut -12 -9 32 -11 9 -44 -41 8 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot -17 16 201 -9 84 -15 -34 -57     Luotoista ja takauksista -21 6 444 -26 -22 -87 -105 -18     Luottotappiokorvaus valtiolta 13 9 42 18 -28 83 64 30     Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta -9 1 927 -1 - -10 8 232 Liikevoitto 5 53 -90 27 -81 114 101 13 Tilikauden voitto 5 51 -90 25 -80 111 100 11 Rahoituksen näkymätTalouskasvu ja investoinnit pysynevät vuonna 2016 alhaisella tasolla, ja käyttöpääomarahoitus on edelleen pk-rahoituksen keskiössä. Lisääntyneiden omistajanvaihdosten sekä suuryritysten julkistettujen investointien odotetaan kuitenkin vaikuttavan pk-yritysten rahoituskysyntään myönteisesti. Lisäksi Finnveran uudet mandaatit ja rahoitustuotteet tukevat rahoitusvolyymikehitystä pk-yritykset-liiketoiminnassa.Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat edelleen keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan hieman laskevan edellisvuodesta, jos yksittäisiä suuria tilauksia ei ajoitu vuodelle 2016. Kysynnän alus, tele ja metsäteollisuus toimialoille odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä.Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2016 tulos toteutunee vuoden 2015 tulosta heikompana. Talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät vaikeuttavat tuloskehityksen arviointia, ja ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi heikentää tilannetta arvioidusta olennaisesti.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Vuotta vauhdittivat ja rahoituskysyntää lisäsivät saamamme uudet tehtävät. Myönsimme pk-yrityksille selvästi edellisvuotta enemmän rahoitusta. Kasvuun vaikuttivat ennen kaikkea uudet mandaattimme sekä ilahduttavasti lisääntyneet omistajanvaihdokset. Investoinnit eivät kuitenkaan vielä käynnistyneet, vaan pk-rahoitusta tarvittiin edelleen enimmäkseen käyttöpääomatarpeisiin.Vientikauppoihin liittyvien tarjousten määrä oli ennätyksellisen korkea. Vuoden valopilkku oli ehdottomasti teollisuushistoriallisesti merkittävää Turun telakan omistusjärjestelyä seuranneet laivatilaukset, jotka näkyivät viennin rahoituksessamme. Käytännössä isoihin laivakauppoihin tarvitaan lähes aina ostajan rahoittamiseksi vientitakuita tai mahdollisesti valmistusaikaista rahoitusta. Tämän vuoksi alusrahoituksen osuus tulee olemaan poikkeuksellisen suuri, noin kolmannes voimassa olevista vastuistamme. Telakka on merkittävä työllistäjä Turun seudulla, ja sillä on myös useita satoja alihankkijoita, joissa työskentelee kymmeniä tuhansia henkilöitä.”Tilinpäätös 2015 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 (PDF)Lisätietoja: toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400 talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Jakelu NASDAQ OMX Helsinki Oy London Stock Exchange Keskeiset tiedotusvälineet www.finnvera.fiFinnvera julkaisee 2015 vuosikertomuksen verkkojulkaisuna internet-sivuillaan viikolla 10 suomeksi ja englanniksi. Myös yritysvastuuraportti on yhdistetty osaksi vuosikertomusta. Yhtiön puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016 julkaistaan 11.8.2016.

Tiedotteet
25.02.2016
Finnvera tukee suomalaisia viejiä Iranin-kaupoissa

Finnvera on muuttanut Iranin maapolitiikkaansa sen jälkeen, kun EU:n talouspakotteet tammikuussa purettiin. Tämä tarkoittaa, että Finnvera voi alkaa myöntää vientitakuita Suomesta Iraniin suuntautuville vientikaupoille. Vientitakuita ei ole pakotteiden vuoksi myönnetty lähes kymmeneen vuoteen.Talouspakotteiden purkamisen jälkeen suomalaiset yritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta Iranin-markkinoita kohtaan.‒ Olemme valmiita ottamaan vastaan takuuhakemuksia vientikaupoille. Tehtävänämme on tukea suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia saada kauppoja Iranista, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Haarasillan mukaan uusille markkinoille mentäessä rahoitus avautuu tyypillisesti valtioiden tai pankkien välillä, ja kokemusten kartuttua myös yritysten rahoittaminen yleistyy.Iran on vauras maa ja sitä kautta suuri markkina-alue, mikä luo ison potentiaalin viennille. Haarasilta arvioi, että esimerkiksi Iranin perusinfrastruktuurin kohentaminen voi tuoda mahdollisuuksia suomalaisviejille.‒ On tietenkin muistettava, että kilpailu kaupoista tulee olemaan kiivasta. Moni muukin maa havittelee Iranin markkinoita, ja useiden valtioiden vientitakuulaitokset ovat niin ikään höllentäneet Iran-linjauksiaan pakotteiden purkamisen jälkeen.Haastava liiketoimintaympäristöJussi Haarasilta korostaa, että vaikka kaupanteko Iraniin pakotteiden keskeydyttyä helpottuu, hankkeet on syytä valmistella huolellisesti etukäteen.‒ Liiketoimintaympäristö on kaiken kaikkiaan haastava, mutta kannustan yrityksiä tutkimaan bisnesmahdollisuuksia.Haarasilta muistuttaa, että osa ydinohjelman vastaisista pakotteista on edelleen voimassa. Myös ihmisoikeuspakotteet ovat edelleen voimassa.Hän myös painottaa, että jokainen vientihanke arvioidaan Finnverassa aina tapauskohtaisesti.Iran on maailman 18. suurin talous. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut maalle noin neljän prosentin talouskasvua tuleville vuosille. Lisätietoja: Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, p. 029 460 2601, jussi.haarasilta (at) finnvera.fiLue lisää Finnveran vientitakuutoiminnasta ja maapolitiikasta.

Artikkelit
23.02.2016
”Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista kasvupolitiikkaa”

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ottaa tavoitteet kasvusta ja kilpailukyvyn kasvattamisesta vakavasti. Toimintaympäristön muutosta on turha jäädä odottelemaan – muutos on luotava itse.Suomen hallitus on vaikean tehtävän edessä. Talouskasvu laahaa ja ennusteet ovat synkät, mutta tavoitteena on luoda lähivuosina 110 000 uutta työpaikkaa. Millä keinoilla?Hallituksen kilpailukykypaketti on puhuttanut läpi syksyn. Niin sanotuilla pakkolaeilla tavoitellaan viiden prosentin kilpailukykyloikkaa, mutta tämä ei yksinään riitä.– Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisempaa kasvupolitiikkaa. Sitä yritetään valjastaa muun muassa yritysten kasvuohjelmien kautta, joihin on kärkihankerahoituksen myötä ohjattu 25 miljoonaaeuroa, Gustafsson kertoo.Tämän lisäksi Team Finlandille myönnettiin 9 miljoonan euron lisärahoitus, joka on suunnattu ulkomaan verkoston vahvistamiseen.Sitten pitäisi saada yritykset lähtemään maailmalle.– Maailmassa on joka päivä enemmän rahaa kuin edeltävänä päivänä. Kysyntä kasvaa, mahdollisuudet kasvavat. Mikään ei estä meitä tarttumasta näihin mahdollisuuksiin.Innovaatioissa yksityinen raha ratkaiseeMahdollisuudet nousevat etenkin megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen ja digitalisaation kautta. Cleantech puhuttaa yhä kiivaammin Pariisin COP21-neuvottelusopimuksen jälkeen, ja diginä voidaan viedä sellaistakin osaamista maailmalle, joka on ennen ollut yksinomaan julkisen sektorin käsissä.Maaperä on hedelmällinen – Suomen koulutusjärjestelmä on maailman huipputasoa, rahoitusta on tarjolla ja Suomen maine innovaatiotoimijana on hyvä. Mistä siis kiikastaa?Gustafssonin mukaan Suomeen olisi luotava sellainen toimintaympäristö, joka houkuttelee innovaatiotoimijoita. Hän on kuitenkin huolissaan rahoituksesta.– Parhaimmillaan tutkimus & kehitys -toimintojen osuus oli Nokian huippuvuosien aikaan, jolloin päästiin noin neljään prosenttiin jokaista suomalaista kohti.Nyt luku on tippunut kolmeen, ja tästä julkisen rahoituksen osuus on jopa kolmannes.– Julkista rahoitusta lisäämällä emme pääse lähellekään tavoitetasoa. Yksityisen rahoituksen osuudella on ratkaiseva merkitys: se on todellinen mittari sille, löytyykö Suomessakorkeatasoista innovaatiotoimintaa, Gustafsson linjaa.Team Finlandista apua ensiaskeliinMonissa kansainvälisissä innovaatiovertailuissa Suomi sijoittuu kärkikastiin. Kyky ja halu kansainvälistymiseen onkin toinen juttu – tässä Suomi jää ikävä kyllä jälkeen vertailumaistaan.– Tarvitsemme lisää pk-yrityksiä avoimille kansainvälisille markkinoille, ja kykyä riskinottoon pyrimme lisäämään julkisilla kasvuohjelmilla. Halun lisääminen onkin monimutkaisempi asia.Gustafsson myöntää, että tämä ei ole pieni haaste.– Suomessa pitäisi olla kasvava määrä yrityksiä, jotka ajattelevat alusta asti kansainvälisesti. Meidän pitäisi saada kansainvälistymispalvelut sinne, missä niitä tarvitsevat yritykset sijaitsevat, Gustafsson pohtii.Tämä on Team Finlandin yksi tärkeimmistä tavoitteista. Verkoston avulla suomalaisyrityksiä kannustetaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tekemällä siitä mahdollisimman helppoa.– Haluamme tuoda palvelut lähemmäksi asiakasta: Finnveran lisäksi samalta luukulta saa kansainvälistymispalvelut sekä tutkimus & kehitys -palveluita tarjoavat virastot ja laitokset.TEM:n yrityspalvelujen uudistuksen myötä toimintojen integrointia pyritään yhä parantamaan.– Yritämme löytää toimintamallin, jonka kaikki asiakkaat kokevat omakseen. Mikä tahansa, mikä liittyy kansainvälistymiseen, pitäisi olla Team Finlandin alla, Gustafsson sanoo. Sanottua”Meillä on Suomessa 300 000 yritystä, joista vain harva haluaa kasvaa. Meidän pitää rakentaa sellainen paketti kansainvälistymis- ja kasvuyrityspalveluja, että kykyä ja halua kasvaa syntyy lisää.””Alihankintaketjut ovat nykyään yhä kansainvälisempiä. Tulevaisuuden liiketoimintamalli pk-yrityksille tulisikin kytkeytyä erilaisiin kansainvälisiin verkostoihin.”“On innostavaa, että meillä on syntymässä aidosti kansainvälinen sukupolvi, joka suhtautuu kasvuun aggressiivisesti ja riskinottoon uudella, pelottomalla tavalla.“Kirjoitus on julkaistu Finnvera Info -lehdessä 1/2016

Tiedotteet
16.02.2016
Kansainvälistyminen avain kasvuun – pk-yritysten odotukset viennin kehityksestä korkealla

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat kohentuneet. Kasvuhalukkuus on edelleen vahva, ja viennin määrän odotetaan nousevan voimakkaasti.Pk-yritykset näkevät lähitulevaisuudessa pitkästä aikaa hieman valoa. Positiiviset odotukset heijastuvat kasvuhalukkuuteen, ja aiempaa useampi yritys tavoitteleekin kasvua: 9 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen ja 36 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.Pk-yritykset hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, ja tutkimuksen mukaan viennin määrän ennakoidaankin nousevan seuraavan vuoden aikana nykyistä suuremmaksi. Positiivinen merkki kaikilla toimialoilla ovat lisääntyneet suunnitelmat kansainvälistymisrahoituksen hakemiseksi.Ulkopuolista rahoitusta haetaan kuitenkin edelleen lähinnä käyttöpääomaksi, joskin investointien osuus on voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä jo hienoisessa kasvussa. Rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutoksia viime syksyn tuloksiin verrattuna. Merkkejä rahoitusehtojen helpottumisesta on kuitenkin näkyvissä, sillä yli 80 prosenttia rahoitusta hakeneista pk-yrityksistä kertoo, ettei rahoituksen saatavuus ollut esteenä hankkeen toteutumiselle.- Euroalueen taloustilanteen kohentuminen näkyy aiempaa selkeästi vahvempina odotuksina vientituotteiden kysynnän suhteen. Suomalaisten pk-yritysten osuus viennistä jää tällä hetkellä alle EU:n keskiarvon, joten on erittäin tärkeää löytää se kansainvälistymispotentiaali, joka barometrin tulosten takana on, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2016 barometri perustuu 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjien sivuillaLisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Uutiset
12.02.2016
Uusista markkina-alueista vetoapua Suomen viennille

Suomen viennin arvo laski viime vuonna Tullin ennakkotietojen mukaan neljä prosenttia. Vienti perinteisille markkinoille, kuten Venäjälle, kärsii muun muassa Venäjän talouden vaikeuksista, heikosta öljyn hinnasta sekä ruplan kurssin jyrkästä heikkenemisestä. Finnveran tutkimuspäällikkö Raija Rissanen uskoo, että vetoapua Suomen vaisuun vientiin voisi lähivuosina löytyä uusien markkina-alueiden avautumisesta.Suomalaisyritykset ovat juuri tällä hetkellä kiinnostuneita vientimahdollisuuksista etenkin pakotteista vapautuvaan Iraniin.‒ Olemme viime aikoina selvitelleet tiiviisti Iranin liiketoimintaympäristöä viennin näkökulmasta. Useat suomalaisyritykset ovat olleet kiinnostuneita kaupankäynnistä siellä. Iran on valtavan iso markkina, ja suomalaisilla on perinteisesti ollut sinne hyvät kauppasuhteet sekä erinomainen maine kauppakumppanina, tutkimuspäällikkö Raija Rissanen sanoo.Iranissa on laajoja vientimahdollisuuksia etenkin infrahankkeissa. Myös cleantechille tulee todennäköisesti olemaan kysyntää maan saasteongelmien takia.‒ On hyvinkin mahdollista, että ensimmäiset Finnveran takaamat vientikaupat Suomesta Iraniin toteutuisivat jo tänä vuonna. On kuitenkin muistettava, että moni muukin maa pyrkii tosissaan Iranin avautuville markkinoille, eli kilpailu on kovaa, Rissanen arvioi.Finnvera on alkanut tutkia myös Iranin rahoituslaitosten tilannetta ja ryhtynyt kartoittamaan, minkä pankkien kanssa se voisi tehdä yhteistyötä vientitakuutoiminnan osalta ‒ ja sitä kautta edistää suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia.‒ On tärkeää varmistaa, että suomalaisyritykset pärjäävät kilpailussa myös rahoitusmahdollisuuksien osalta. Tässä Finnveralla on vientitakuulaitoksena luonnollisesti keskeinen rooli, Rissanen sanoo.Finnveran hallitus päättää Iranin uudesta maapolitiikasta helmikuun lopussa. Maapolitiikka määrittelee, minkälaisia vientitakuita Iraniin voidaan myöntää ja mitkä ovat hyväksyttävät luottoajat.Myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa uusia markkinoitaPotentiaalisia vientimarkkinoita on avautumassa myös muualla maailmassa. Esimerkiksi yli 40 miljoonan asukkaan Argentiinassa joulukuussa virkaan astunut presidentti Mauricio Macri on vaalilupaustensa mukaisesti lähtenyt ripeästi purkamaan ulkomaankaupan esteitä. Macri pyrkii palauttamaan Argentiinan jälleen osaksi kansainvälisiä rahoitusvirtoja ja kauppaa. Maan johdon suunnanmuutos merkitsee uusia kaupankäyntimahdollisuuksia lähitulevaisuudessa myös suomalaisyrityksille.‒ Uskomme, että koska investoinnit maan infrastruktuuriin ovat olleet rahoitusongelmien vuoksi vuoden 2001 jälkeen lähes jäissä, niin kysyntää tyypillisille suomalaisille vientialoille kuten kaivos-, metsä- ja telealoille voisi Argentiinassa hyvinkin olla. Tämä tosin edellyttää sitä, että talouden orastava positiivinen kehitys pääsee käyntiin. Suomalaisyrityksillä tuntuu myös olevan kovasti kiinnostusta mennä Argentiinan markkinoille, Raija Rissanen sanoo.Rissanen kuitenkin muistuttaa, että kaupankäynnissä on edelleen haasteita.‒ Vaikka Argentiina nyt poliittisesti näyttääkin olevan menossa liiketoimintaystävällisempään suuntaan, kestää vielä tovin, ennen kuin selviää, kuinka maan talous toipuu 15 vuoden eristyksestä ja kuinka nopeasti rahoittajien luottamus maahan palautuu.Brasilian kärsiessä talouden taantumasta Meksiko on ottanut paikkansa mielenkiintoisena markkinana Latinalaisessa Amerikassa.‒ Myös pienissä Keski-Amerikan maissa kuten Panama, El Salvador ja Honduras, on kasvavaa kysyntää suomalaisille vientituotteille. Nämä olisivat uusia vientitakuumaita myös Finnveralle.Tutkimuspäällikkö Raija Rissasen mukaan myös Afrikassa on monia suomalaisyrityksiä kiinnostavia markkina-alueita.‒ Monissa Saharan eteläpuolisissa maissa kuten Sambiassa, Ruandassa, Keniassa, Etiopiassa ja Tansaniassa kehitys on myönteistä. Suomalaisilla on pitkän kehitysyhteistyöhistorian ansiosta Afrikassa myös hyvä maine, mikä voi osaltaan edistää suomalaisyritysten vientihankkeita. Toisaalta on myös muistettava, että sikäläisessä toimintaympäristössä on monenlaisia haasteita, jotka saattavat sitten vaikeuttaa hankkeiden käytännön toteutumista.Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Raija Rissanen puh.  029 460 2726Lue lisää Finnveran vientitakuutoiminnasta ja maapolitiikasta.

Artikkelit
10.02.2016
Team Finland -verkosto Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon alueella toimiva Team Finland -tiimi on profiloitumassa hyvää vauhtia kansainvälistymisen asiantuntijaksi.Pohjois-Savon alueella toimivat kaikki julkiset Team Finland -toimijat: Finnvera, Tekes, Finpro ja ELY-keskus. Alueen organisaatioilla on ollut yhteistyötä jo pitkään, ja se on tiivistynyt entisestään viime vuosina.Julkisten toimijoiden alueelliseen kumppaniverkostoon kuuluvat myös kauppakamari, yrittäjäjärjestöt, kehittämisyhtiöt, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto sekä Kuopio Innovation.Vuoden 2016 aikana koko verkosto järjestää yhdessä ensimmäistä kertaa Suomessa näin suurella kokoonpanolla kaikki Kuopion alueen kansainvälistymistapahtumat. Ensimmäinen iso tapahtuma on 22.2.2016 Technopoliksella, aiheena Markkinainfo: Puola ja Saksa. Tapahtuman pääosassa ovat alueen vientiyritykset, jotka kertovat omat tarinansa matkasta menestyksekkääksi vientiyritykseksi. Lisäksi paikalle tulee Olszyn yliopiston liiketalouden professori sekä muita markkina-alueen konkareita.Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto sisällyttävät kaikki tulevan vuoden Team Finland -markkinainfot liiketalouden opiskelijoiden opinto-ohjelmiin. Tapahtumien yhteydessä toteutettavat rekrytreffit auttavat yrityksiä saamaan osaajia omiin tiimeihin ja opiskelijoita löytämään töitä Pohjois-Savon alueen vientiyrityksistä.  Team Finland on tuonut Kuopiossa yritykset ja yritysten ystävät samaan veneeseen. Vientimarkkinoille suunnataan maajoukkuehengessä!Savon Team Finland tähyää yhä aktiivisemmin vientimarkkinoille, ja tämä toiminta on myös Finnveran strategian yksi painopiste vuonna 2016.Asiantuntijana rahoituspäällikköHeidi NousiainenFinnveran Savo-Karjalan alueTeam Finland -verkosto Järjestää yhdessä kaikki alueen kansainvälistymistapahtumat Tuonut Kuopiossa yritykset ja yritysten ystävät samaan veneeseen Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Sakari Piippo

Artikkelit
03.02.2016
Kasvua lähialueen markkinoilta

Kaukomaiden lisäksi Finnvera kannustaa yrityksiä hakemaan viennin mahdollisuuksia myös lähialueiden markkinoilta. Yksi näistä on Norja, jossa Suomea pidetään alhaisen kustannustason maana. Eri maiden liiketoimintakäytäntöihin on hyvä tutustua tarkasti ennen kaupanteon aloittamista.Teknologiateollisuudelle järjestelmä- ja komponenttiratkaisuja toimittava Tampereen Konepajat Oy otti ensi askeleensa Norjan viennissä vuonna 2007, kun yritys pääsi toimittamaan poraputkenhallintajärjestelmän öljynporauslauttaan. Yritys on sittemmin toimittanut liki 30 eri versioita järjestelmästä norjalaisen asiakasyrityksen telakoille eri puolille maailmaa.– Suomalaisten maine Norjassa on hyvä, mutta into Norjan markkinoille on yllättävän vähäistä läheiseen sijaintiimme ja korkeaan osaamiseemme nähden, Tampereen Konepajojen toimitusjohtaja Juhani Lehti kertoo.Lehti arvelee, että yksi syy suomalaisten toimijoiden passiivisuuteen on erityisesti Norjan offshore-teollisuuden, eli merellä tapahtuvan teollisen ja kaupallisen toiminnan, tiukat määräykset. Norjassa vaaditaan Suomea enemmän dokumentaatiota työvaiheista sekä yksityiskohtaista standardien noudattamista tuotteiden valmistuksessa.– Tästä syystä työmäärä moninkertaistuu ja projektit vaatisivat enemmän työvoimaa kuin suomalaisissa yrityksissä on totuttu. Siksi kaupat menevät usein esimerkiksi Puolaan, jossa yrityksissä on Suomea enemmän henkilöstöresursseja, Lehti selventää.Askelmerkit ajoissa valmiiksiFinnveran rahoitusjohtaja Titta Mantilan mukaan uusien markkinoiden erilaiset käytännöt aiheuttavat usein haasteita vientiin.– Etenkin alussa on viisasta keskittyä rajatusti tiettyihin kohdemaihin, jotta maan käytännöt tulevat tutuiksi. Vientikauppojen suurimmat riskit liittyvät usein puutteellisiin tietoihin toimintaympäristöstä.Mantilan mukaan Venäjän vienti on viime aikoina laskenut merkittävästi, joten kasvua kannustetaan hakemaan muilta lähialueiden markkinoilta.Tampereen Konepajat on rahoittanut vientiä sekä käyttöpääomalla että asiakkailta laskutettavilla ennakkomaksuilla. Suurempiin toimituksiin on käytetty Finnveran ja pankin kanssa järjestettyä valmistuksenaikaista rahoitusta.Lehti kuvailee Finnveran viennin rahoituksen hakuprosessin olleen kauppojen synnyttyä nopea ja helppo.– Tärkeintä on sopia askelmerkit rahoittajien kanssa ajoissa valmiiksi, jolloin kaupan varmistuttua ei tarvitse aloittaa alusta. Kun neuvottelee vaihtoehdoista etukäteen, voi käydä kauppaa täysipainoisesti ja liikkumavara on tiedossa.Myös Mantila toteaa viennin rahoitusjärjestelyjen edellyttävän lähes aina erillistä räätälöintiä, joten neuvottelut rahoituksesta on syytä aloittaa pankin ja Finnveran kanssa hyvissä ajoin.Mantila korostaa, kuinka suomalaisyritykset voivat parhaassa tapauksessa rahoitusratkaisujen avulla parantaa kilpailukykyään vientimarkkinoilla.– Samalla viejä voi suojautua ulkomaisen ostajan sekä kohdemaan luottoriskeiltä. Rahoitusta voidaan myöntää myös ulkomaiselle ostajalle, jolloin viejä ei kanna kaupasta riskiä omassa taseessaan.Leppoisan pinnan alla kovat vaatimuksetJuhani Lehti kertoo Tampereen Konepajojen oppineen kokemuksen kautta vastaamaan norjalaisen asiakkaan vaatimuksiin. Suurimpia onnistumisia on ollut organisaation kannustaminen totuttujen laatustandardien ylittämiseen sekä prosessien kehittyminen.– Norjalainen kulttuuri on rento ja välitön, mutta leppoisan pinnan alla on kovat vaatimukset. Norjassa ollaan tarkkoja, että prosessi on alusta loppuun moitteeton.Myös Norjan taloudellinen tilanne on ollut suomalaisviejien kannalta erinomainen.– Norjalaiset ovat valmiita maksamaan tekemisestä suhteellisen hyvin, kunhan toiminnan laatu on korkealla. He pitävät Suomen kustannustasoa jopa edullisena, Lehti toteaa.Tulevaisuudessa Tampereen Konepajojen tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa niin Norjassa kuin muuallakin.– Haemme vahvempaa jalansijaa kapeissa niche-markkinaraoissa, joissa asiakas hinnan sijaan hakee tuotteelta mahdollisimman korkeaa suorituskykyä. Tähän olemme saaneet hyvää oppia Norjan viennistä.Finnvera viennin rahoittajana: Finnvera voi osallistua suomalaisyritysten vientikauppojen rahoitukseen rahoittamalla suomalaista viejäyritystä, osallistumalla sen ulkomaisen ostajan rahoittamiseen ja vakuuttamalla ulkomaisia saatavia. Rahoitusta myönnettäessä tarkastellaan yrityksen taloudellista tilannetta sekä kyseessä olevaa kauppaa ja sen ehtoja. Ostajaan liittyvissä rahoitusjärjestelyissä arvioidaan ostajan maksukyky ja ostajan maahan liittyvät riskit. Yhdessä pankin kanssa Finnvera tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja vientikauppojen rahoitukseen järjestämällä maksutonta Vientikaupan rahoitus -ohjelmaa suomalaisille pk-yrityksille. Viennin rahoituksen hakemisen voi käynnistää verkkosivujen rahoitushakemuksella tai henkilökohtaisella tapaamisella, jossa kauppa käydään läpi maksuehtoineen ja tarvittavine rahoitusjärjestelyineen. Tampereen Konepajat Oy: Koostuu kolmesta tytäryhtiöstä; Lehti Group Oy, Riikonen Group Oy ja Peatmax Oy. Liikevaihto noin 25 M€ Työntekijöitä hieman alle 200 Liikevaihdosta puolet alihankintaa ja puolet omia tuotteita eri urakointisektoreille.

Tiedotteet
01.02.2016
Finnveran vuotta 2015 vauhdittivat vientiluottojen kysyntä, uudet mandaatit ja omistusjärjestelyt

Taloustilanne toi haasteita sekä kotimarkkinoilla toimiville yrityksille että vientiyrityksille. Epävarmana pysytellyt maailmantalouden tilanne heikensi edellisvuoden tapaan yritysten investointihalukkuutta, kasvusuunnitelmia ja riskinottoa.Yritysten omistusjärjestelyt kääntyivät kuitenkin ilahduttavasti kasvuun ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen, ja Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa. Rahoituksen kohdentumisessa ei muutoin tapahtunut pk-yritysten parantuneista investointiodotuksista huolimatta käännettä. Investointien osuus pk-yrityksille tarjotusta rahoituksesta oli käyttöpääomaa suurempi viimeksi neljä vuotta sitten.Vientiin liittyvissä kauppasopimusneuvotteluissa pitkäaikaisen rahoituksen merkitys oli suuri. Pankit olivat edelleen varovaisia rahoittaessaan pitkiä laina-aikoja vaativia kauppoja, minkä vuoksi erityisesti Suomen Vientiluoton rooli korostui. Institutionaaliset sijoittajat osallistuivat lainamarkkinoilla lainajärjestelyihin jonkin verran aiempaa enemmän, mutta sijoittajien tuotto-odotusten vuoksi kysyntä ja tarjonta eivät vientiluottojen osalta kohdanneet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on toimivat rahoitusmarkkinat, ja hyvät hankkeet saavat pankkirahoitusta. Määritelmä hyvistä hankkeista on kuitenkin aiempaa vaativampi. – Yrityksillä täytyy olla uskottavat suunnitelmat, hyvä taserakenne ja riittävät vakuudet. Erityisesti yritystoimintaa aloitettaessa ja erilaisissa muutostilanteissa Finnveraa tarvitaan hankkeen osarahoittajaksi. Kansainvälisesti pankkisääntelyn vaikutus näkyy voimakkaimmin Finnveran viennin rahoituksen kysynnässä, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.Omistusjärjestelyjen määrä kasvoi ilahduttavastiFinnvera rahoitti vuonna 2015 pk-yrityksiä ja EU:n pk-määritelmää suurempia yrityksiä yhteensä 1 116 miljoonalla eurolla. Myönnetystä rahoituksesta yli 50 prosenttia oli käyttöpääoman rahoittamista. Rahoituksesta lainojen ja takausten osuus oli 906 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvuun vaikuttivat osaltaan vuoden 2015 alusta saatu mandaatti rahoittaa pk-yrityksiä suurempia yrityksiä, lisääntyneet omistusvaihdokset ja aiemmin myönnettyjen rahoitusten uudelleenjärjestelyt. Vientiin liittyviä takuita myönnettiin pk-yrityksille 210 miljoonaa, joka oli 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2015 yhteensä noin 950 yritystä sai rahoitusta omistusvaihdokseen kaikkiaan 116 miljoonaa euroa.Pk-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2015 lopussa 2,7 miljardia euroa.Vientitakuutarjousten määrä kasvoiTarjottujen vientitakuiden ja erityistakausten arvo nousi 30 prosenttia, yhteensä 6 550 miljoonaan euroon. Länsimaiset pankit harkitsevat tarkkaan luottojen myöntämistä pitkillä, etenkin yli viiden vuoden takaisinmaksuajoilla, mikä korostaa Finnvera-konsernin rahoituksen merkitystä. Vientiluottojen rahoitukseen liittyviä tarjouksia annettiin 4 131 miljoonaa euroa, missä oli kasvua lähes 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tarjottujen vientiluottojen määrä oli vuositasolla Finnveran historian suurin.Tarjotuista vientitakuista 88 prosenttia koski Suomen pääomatavaraviennin perinteisiä toimialoja, kuten laivanrakennusteollisuutta, telekommunikaatiota ja metsäteollisuutta.Viennin rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2015 lopussa 17,0 miljardia euroa.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400Finnvera julkaisee 1.1.–31.12.2015 tilinpäätöksen 26.2.2016 ja vuosikertomuksen viikolla 10.

Uutiset
01.02.2016
Muutoksia Finnveran maaluokkiin: Algeria, Kazakstan, Oman

Kolmen öljyntuottajamaan maaluokkaa on heikennetty talousvaikeuksien lisäännyttyä.Algerian maaluokka heikkeni luokkaan 4. Algerian ongelmana on talouden yksipuolisuus ja suuri riippuvuus öljystä. Valtion taloudellinen tilanne heikkenee eikä käännettä parempaan ole näkyvissä. Myös poliittisessa tilanteessa on epävarmuuksia. Finnveran vastuut Algeriassa ovat EUR 11,4 milj.Kazakstanin maaluokka heikkeni luokkaan 6.  Kazakstan on merkittävä öljyn ja kaasun viejä. Maassa on myös runsaasti muita luonnonvaroja.  Maan velkaantuneisuus on kasvanut samalla kun öljyn hinnan romahdus heikentää tulovirtaa.   Maan valuutta päästettiin kellumaan elokuussa 2015, sen arvo on pudonnut huomattavasti. Poliittinen tilanne on tällä erää suhteellisen vakaa. Finnveran vastuut Kazakstanissa ovat EUR 10 milj. Omanin maaluokka heikkeni luokkaan 3.  Oman on Algerian tavoin kärsinyt paljon laskeneesta öljyn hinnasta. Budjettivaje on suuri ja todetut öljyvarannot alueen pienimmät. Poliittinen tilanne on suhteellisen vakaa, mutta alueellinen tilanne on hyvin epävarma.  Finnveran vastuut Omanissa ovat EUR 8,8 milj.Lisätietoja IVY-alueen vientitakuumahdollisuuksista antaa Outi Homanen, puh. 2722 ja Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan takuumahdollisuuksista Jarkko Haapiainen, puh. 2850.Finnvera tekee maariskiluokkien arvioinnissa yhteistyötä OECD:n maariskityöryhmän kanssa. Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.

Artikkelit
27.01.2016
Vientikauppojen rahoitukseen löytyy välineitä

Yrityksen vientikaupan riskit johtuvat useimmiten ostajan maksukyvyttömyydestä tai viennin kohdemaasta. Jos kiinnostavan kaupan toteutuminen on kiinni esimerkiksi pitemmän maksuajan myöntämisestä, Finnvera voi vakuuttaa ja rahoittaa kaupan luottotappioiden varalta yhdessä pankin kanssa.Vastaajana Trade Finance -toiminnoista vastaava johtaja Juha-Pekka Leinonen Danske BankistaMitä hyötyä yritykselle on vientikauppojen rahoituksesta ja suojaamisesta?Juha-Pekka Leinonen: Toimivat rahoitusratkaisut parantavat kaupan toteutumisen mahdollisuuksia ulkomaisen ostajan kanssa. Vastapuoliriskin suojaaminen on erityisen tärkeää silloin, jos kyseessä on uusi kauppakumppani tai vientimaa on taloudellisesti tai poliittisesti epävakaa. Yrityksen vientikaupan kate voi supistua merkittävästi, jos yksikin suoritus jää saamatta. Rahan kotiuttaminen ja kauppojen varmistaminen on koko liiketoiminnan perusta.Mitkä ovat mielestäsi pahimmat pullonkaulat yrityksen pyrkiessä kasvattamaan vientiään? J-PL: Yrityksen tulee olla perillä riskienhallinnan ja rahoituksen eri vaihtoehdoista, jotta pystytään löytämään juuri kyseiselle liiketoiminnalle ja yksittäiselle kaupalle sopivat instrumentit. Kokemuksemme mukaan tieto viennin rahoituksesta ja riskien suojaamisesta ei ole aina levinnyt yrityksessä riittävän laajalle. Siksi järjestämme Finnveran kanssa asiakastilaisuuksia, joissa jaamme tietoa ulkomaankaupan parissa työskenteleville henkilöille. Miten vientiyrityksen kannattaa toimia – keneen ottaa yhteyttä?J-PL: Yhteyttä voi ottaa omaan pankkiin tai Finnveraan. Myös pankki voi olla asiakkaan puolesta yhteydessä Finnveraan, jos näin sovitaan. On tärkeää ottaa yhteyttä hyvissä ajoin, jotta ehditään arvioida riskejä ja miettiä, miten mahdollinen rahoitus olisi toteuttavissa. Näin toimien ratkaisu pystytään huomioimaan myös kauppasopimusneuvotteluissa.Mitä vaatimuksia yrityksille on vientikaupan rahoituksen saamiseksi?J-PL: Yrityksellä on hyvä olla kirjattu riskienhallintapolitiikka siitä, mitä riskejä yritys ottaa itse ja mitä pitää suojata. Nykyisessä liiketoimintaympäristössä korostuu lisäksi se, että yrityksen, kuten pankinkin, tulee tuntea asiakkaansa. Asiakkaan tunteminen on perusedellytys liiketoiminnalle.Miten yritykset saavat tietoa vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksista? J-PL: Tärkeintä on olla yhteydessä omaan pankkiin tai Finnveraan. Kun asiantuntija on mukana keskusteluissa mahdollisimman aikaisin, saadaan paras lopputulos. Syyskaudella järjestimme yhdessä Finnveran kanssa Kansainvälisellä Kaupalla Kasvua -asiakastilaisuuksia ympäri Suomea. Palautteen mukaan kiertue tarjosi suurelle osalle yrityksistä uutta tietoa ja poiki paljon jatkokeskusteluja. Kantavana teemanamme oli esitellä, kuinka pankin ja Finnveran tuotteita voidaan käyttää yhdessä. Myös Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma on pyörinyt menestyksekkäästi jo vuosia.Lisätietoja:Vientikaupan rahoitus -ohjelmaKuva: Danske Bank

Uutiset
18.01.2016
Venäjän tuonninkorvausohjelma avaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Tuonnin korvaaminen on Venäjän hallituksen kärkihanke, jolla maa pyrkii vähentämään tuontia kehittämällä ja tukemalla kotimaista tuotantoa. Suomalaisille yrityksille ohjelma ja tuotannon lokalisointi Venäjällä voi luoda uusia mahdollisuuksia laite- ja teknologiatoimituksissa.Venäjä odottaa tuonnin korvaamisesta ratkaisua myös taloutensa rakenteiden uudistamiseen ja teollisuustuotannon monipuolistamiseen. Lisäksi se haluaa löytää uudistuksilla öljyn ja raaka-aineiden rinnalle uusia vientituotteita.Team Finland Future Watch selvitti näkemyksiä avautuvista mahdollisuuksista sekä olennaisimmat säädökset. Team Finland Future Watch -palvelussa hyödynnetään tietoa, jota Tekes, ulkoministeriö ja Finpro kokoavat ja hankkivat maailmalta. Tekes koordinoi palvelun toteuttamista.Selvitystä varten Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK haastatteli venäläisiä ja suomalasia yrityksiä, joilta kysyttiin muun muassa arvioita tuonninkorvausohjelman toteutumismahdollisuuksista ja sen vaikutuksista yrityksen toimintaan.Venäjän teollisuuden modernisointi tarvitsee länsimaista teknologiaaSelvityksen mukaan Venäjän teollisuuden modernisointi ja tuotannon lokalisointi vaativat tulevaisuudessakin länsimaista teknologiaa. Haastatellut suomalaisyritykset näkevätkin tuonninkorvausohjelmassa haasteita, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.Asiantuntijat arvioivat, että tuonninkorvausohjelma keskittyy lähivuosina kansalaisten perustarpeiden tyydyttämiseen, kuten elintarvikkeiden saatavuuteen, budjetin tuloihin vaikuttaviin öljy-, kaasu-, kaivosteollisuuteen sekä tietoturvallisuuteen. Laite- ja teknologiatoimitukset sekä suunnittelu ja koulutus näillä aloilla avaavat mahdollisuuksia suomalasille yrityksille. Suomalaisten yritysten on otettava huomioon EU:n asettamat sanktiot ja niiden yrityksille tuomat velvollisuudet. Pakotteiden soveltamista arvioi ulkoasiainministeriön pakotetiimi.Julkinen ja yksityinen rahoitus, teknologian saatavuus, puutteet teknillisissä kompetensseissa, heikot talousnäkymät ja epävarmuus ovat tuonninkorvausohjelman suurimpia haasteita. Näkyvissä on merkkejä, että sääntely ja hallinnolliset esteet, kuten tiukemmat standardit tai toisaalta sertifiointihelpotukset tietyille tuoteryhmille, lisääntyvät.Näkökulmia tuonninkorvausohjelmasta Tuonninkorvausohjelma suosii venäläisiä tuotteita julkisissa hankinnoissa. Ulkomaisten tuotteiden ostamiselle on selviä rajoituksia julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi ICT- ja lääketeollisuudessa. Valtion takuut, avustukset, korkotuki, teollisuuskehitysrahaston erikoislainat ja muut tuet. Teollisuuskehitysrahastossa oli varattu Tuonninkorvausprojektien rahoittamiseen 20 miljardia RUB (noin 250 miljoonaa euroa) vuodelle 2015. Kysyntä ylitti tarjonnan yli 20-kertaisesti. Tieto tukitoimenpiteistä on hajanaista ja vain harva yritys on saanut rahoitusta tai muuta tukea ohjelmasta. Yritykset ovat skeptisiä tuonninkorvausohjelman hyödyistä. Yritykset kokevat, että kilpailun keinotekoinen rajoittaminen ei edistä venäläisten tuotteiden kilpailukykyä ja johtaa hintojen nousuun. Valtionyritysten rooli kansantaloudessa on selvästi kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Bisnespiireissä pelätään, että ohjelman vaikutuksesta byrokratia ja sääntely lisääntyvät. Tutkimusten mukaan elintarvikepakotteita tukee edelleen yli 70 % venäläisistä kuluttajista. Tuki on vahvaa, vaikka keskuspankin mukaan naudanlihan tarjonta on supistunut 40 %, tuoreen kalan ja hedelmien tarjonta 15 % ja hedelmien hinnat ovat nousseet 30 %. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyllä 2015 teettämän barometrin mukaan vain 18 % kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityksistä on ottanut tuonninkorvauspolitiikan huomioon omassa toiminnassaan. Suomalaiset yritykset pitävät tuotannon lokalisointia Venäjälle kiinnostavana vaihtoehtona ruplan devalvaation, laskeneiden työvoimakustannusten ja omien tuotteiden paikallistamisen tuomien kilpailuetujen vuoksi. Team Finland Future Watch -selvitykseen haastatellut yritykset näkevät tuonninkorvausohjelmassa uusia bisnesmahdollisuuksia. Tuotannon lokalisointia jarruttavat kuitenkin teknisen osaamisen puutteet Venäjällä, paikallisen toimitusketjun rakentamisen haasteet ja laadukkaiden raaka-aineiden saatavuus. Venäjän tuonninkorvausohjelma – uhka vai mahdollisuus (slideshare)LisätietojaLaura NurmiTekesp. 050 5577 623laura.nurmi (at) tekes.fiMaria HartikainenSuomalais-Venäläinen kauppakamari – SVKKp. 010 439 1163 ja 050 555 2983maria.hartikainen (at) svkk.fi

Uutiset
18.12.2015
Hiilivoimaloiden rahoitus uudistuu OECD:n jäsenmaissa

OECD:n vientiluottosopimukseen sovittiin marraskuussa hiilivoimaloiden tukea koskevat uudet säännöt.Jatkossa ei tehottomia subcritical- tai supercritical-teknologioilla toimivien voimalaitoksien rahoitusta tueta vientiluotoilla poikkeuksena pienet kehitysmaihin toimitettavat laitokset. Parasta teknologiaa edustavia ns. ultrasupercritical-hiilivoimaloita voidaan rahoittaa kaikissa maissa. ”Kahden vuoden intensiivisten neuvotteluiden jälkeen sopimus on ensimmäinen tärkeä askel kohti tavoitetta, jolla pyritään vientiluottosopimuksella rajoittamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia päästöjä”, OECD-neuvotteluja vetänyt Finnveran Pekka Karkovirta toteaa. Yksityisen sektorin odotetaan osallistuvan sopimukseen, jonka nojalla päästöjä leikataan.Pariisissa käydyissä YK:n alaisissa vuoden 2015 ilmastosopimusneuvotteluissa 196 maata ja osapuolta sitoutuivat kansallisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi korkeintaan 2 asteeseen vieläpä niin, että lämpenemisen tavoitetasoksi asetetaan 1,5 astetta. Asiantuntijat ovat todenneet Suomen hyötyvän näistä päätöksistä ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi myös taloudellisesti. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet erilaisia teknologisia ratkaisuja päästöjen hillitsemiseksi. Cleantech-klusterin tuotteille on jatkossa maailmanmarkkinoilla kysyntää.Finnvera mukana uuden teknologian viennin rahoituksessaOECD:n hiilivoimaloita koskevan sopimuksen ja tuoreen ilmastosopimuksen odotetaan parantavan suomalaisten yritysten kilpailukykyä korkean teknologian alalla. Finnvera osallistuu ilmastotalkoisiin rahoittamalla yhdessä pankkien kanssa suomalaisen teknologian vientiä maailmalle. Cleantech-sektorilla toimivat yritykset voivat saada rahoitusta ilmastonmuutosta hillitseviin tai vesihuoltoa tukeviin vientiprojekteihin jopa 18 vuoden takaisinmaksuajalla.

Uutiset
17.12.2015
Finnvera tarkisti maaluokituksiaan

Finnvera seuraa 140 poliittisen riskin maata ja luokittelee ne riskin mukaan maariskiluokkiin 0-7, jossa 0-luokka on alhaisimman riskin maa. Maaluokkia tarkastellaan alueittain kerran vuodessa yhteistyössä muiden OECD-maiden kanssa. Vuosittaisessa päivitysvuorossa olivat Latinalaisen Amerikan, Karibian sekä Länsi- ja Keski-Afrikan maat. Arvioinnissa kahden maan luokkaa päätettiin parantaa ja kolmen heikentää.Globaalin talouskasvun hidastumisesta huolimatta, monissa nyt tarkasteltujen alueiden maissa talous on jatkanut kasvuaan, mutta vastakkaistakin kehitystä on tapahtunut. Varsinkin öljyn ja muiden raaka-aineiden viennistä riippuvaisissa maissa talouskehitys on vientitulojen supistuessa kääntynyt negatiiviseksi. Synkentyneistä talousnäkymistä huolimatta poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus on valtaosin jatkunut myönteisenä.Brasilian maaluokka heikkeni luokasta 3 luokkaan 4Brasilian jo neljättä vuotta peräkkäin hiipuva talouskasvu ja korruptioskandaalin myötä paisunut poliittinen kriisi ovat kääntäneet Etelä-Amerikan johtavan talouden näkymät selvästi aiempaa heikommiksi. Poliittisen pattitilanteen pitkittyminen, kotimaisen kysynnän hyytyminen, maan viennille tärkeiden raaka-ainehintojen lasku sekä kyvyttömyys tehdä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia talouskasvun aikaansaamiseksi pitävät huolen, että maan näkymät pysyvät negatiivisina vielä lähivuodet. Pitemmällä tähtäimellä Brasilia on kuitenkin iso, vahva ja monipuolinen talous, jolla on edelleen kaikki edellytykset nousta taantumasta ja menestyä. Brasilia on maavastuissa mitattuna Finnveran kolmanneksi suurin yli 1,8 miljardin euron vastuilla.Ghanan maaluokka luokasta 5 luokkaan 6Ghanan taloudellisesta tilanteesta on oltu huolissaan jo pitkään. Maan julkinen velka on kasvanut, talouskasvu takeltelee ja valuutan arvo heittelehtii. Taloutta rasittavat myös raaka-aineiden matalat hinnat. Ghanan rahoituskulut ovat suuret ja valuuttavarannot matalat. Poliittinen tilanne on kuitenkin rauhallinen, ja IMF sekä Maailmanpankki ovat vahvasti läsnä Ghanassa. Kansainvälisten rahoituslaitosten tuki luo edellytyksiä tilanteen parantamiselle tulevaisuudessa.Beninin ja Norsunluurannikon maaluokat paranivat luokasta 7 luokkaan 6Benin on poliittisesti rauhallinen maa, jonka talouden odotetaan kasvavan lähivuosina. Valtion velka on verrattain alhainen, ja lähivuosina painopiste tulee olemaan tärkeiden rakenteellisten muutosten tekemisessä ja liiketoimintaympäristön parantamisessa. Beninin tärkein kauppakumppani on Nigeria, jonka ongelmat heijastuvat Beniniinkin.Norsunluurannikon talouskasvu on hyvin vahvaa, jopa 7 prosenttia vuodessa. Lähitulevaisuuden näkymät ovat valoisat, infrastruktuuria parannetaan jatkuvasti ja liiketoimintaympäristöä yritetään saada paremmaksi. Poliittinen tilanne on rauhallinen ja se luo pohjan pitkäkestoiselle kehitykselle.El Salvadorin maaluokka luokasta 4 luokkaan 5Maan talouskehitys on tasaisesti heikennyt samalla kun sisäpoliittiset erimielisyydet vaikeuttavat tarvittavien rakenteellisten uudistusten tekemistä. El Salvadorin liiketoimintaympäristö on kuitenkin edelleen kohtuullisella tasolla, ja Yhdysvaltojen talouden piristyminen lupaa parempia aikoja myös El Salvadorin talousnäkymiin.Vientitakuiden myöntämistä Kuubaan avataan vähitellenFinnvera ei ole useaan vuoteen myöntänyt Kuubaan vientitakuita. Kuuba maksoi Finnveralle lyhyen maksuajan velkansa, jonka seurauksena Finnvera avasi syyskuussa Kuuban lyhyen maksuajan rembursseille. Maan myönteistä kehitystä on edesauttanut Kuuban ja Yhdysvaltojen suhteiden paraneminen. Keskipitkän maksuajan takuiden avaaminen edellyttää, että Kuuba sopii velkojiensa kanssa monenkeskisestä velkojen uudelleen järjestelystä. Myös Suomella on saatavia Kuubasta.Iranin tilannetta seurataan tarkastiYdinohjelmaneuvotteluissa saavutettiin sopu kesällä. Tästä alkoi prosessi, joka onnistuessaan toisi Iranin osaksi globaalia taloutta. Talouspakotteet ovat vielä voimassa, ja Iranilta vaaditaan sopimuksen tarkkaa noudattamista atomienergiajärjestö IAEA:n valvonnassa. Pakotteiden ollessa voimassa Finnvera ei voi myöntää vientitakuita Iraniin. Mikäli tilanne muuttuu, mahdollisuuksia maan avaamiselle vientitakuille arvioidaan uudestaan. IAEA vahvistaa sopimuksen täyttämisen, jonka seurauksena pakotteita aletaan purkaa.

Uutiset
19.11.2015
OECD hyväksyi uuden hiilivoimaloiden vientiluottoja koskevan sopimuksen

OECD:n vientiluottoryhmä on sopinut uusista säännöistä, miten hiilivoimaloita voidaan jatkossa tukea julkisin varoin. Päätös sisältää rajoituksia julkisten vientiluottojen käyttöön tehottomissa hiilivoimalahankkeissa.”Kahden vuoden intensiivisten neuvotteluiden jälkeen sopimus on ensimmäinen tärkeä askel kohti tavoitetta, jolla pyritään vientiluottosopimuksella rajoittamaan ilmastonmuutoksen aiheuttavia päästöjä”, sanoo Finnveran kansainvälisistä suhteista vastaava ja OECD:n vientiluottoryhmän puheenjohtaja Pekka Karkovirta.Uusi vientiluottosopimuksen sektorisopimus ei salli suurten subcritical- tai supercritical-teknologioilla toimivien voimalaitosten rahoitusta vientiluotoilla. Kehitysmaihin toimitettavia, pienempiä subcritical- ja supercritical-teknologiaa käyttäviä voimalaitoksia voidaan edelleen rahoittaa vientiluotoilla.Yksityisen sektorin oletetaan katsovan esimerkkiä tästä sopimuksesta, jolloin sen merkitys kasvaa.”Sopimuksesta ei muodostune haittaa suomalaiselle vientiteollisuudelle, vaan se johtanee pikemminkin korkeamman teknologian hiilivoimaloiden kilpailuaseman parantumiseen, mikä on vientiteollisuutemme etu”, Pekka Karkovirta sanoo.Uusi sopimus tulee voimaan 1.1.2017 alkaen.OECD:n vientiluottotyöryhmän jäseniä ovat: Australia, Euroopan Unioni, Japani, Kanada, Korea, Norja, Sveitsi, Uusi Seelanti ja Yhdysvallat.Lisätiedot:Pekka Karkovirta, Vice President, International Relations, puh. 029 460 2768Uutinen OECD:n sivuilla: http://www.oecd.org/newsroom/statement-from-participants-to-the-arrangement-on-officially-supported-export-credits.htm

Uutiset
19.11.2015
Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot Slushille, Vahterukselle ja Serrekselle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt tämänvuotiset kansainvälistymispalkinnot kasvuyritystapahtuma Slushille, sairaaloiden imujärjestelmiin erikoistuneelle Serrekselle ja teollisuuden lämmönsiirtimiin keskittyneelle Vahterukselle.– Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on tunnustus suomalaisille kansainvälisesti menestyville yrityksille ja yhteisöille sekä niiden henkilöstölle. Palkittujen menestyksen taustalta löytyy huippuluokan osaamista, kykyä tarttua muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksiin ja valmiutta riskinottoon. Ennen kaikkea jokaista palkittua yhdistää voimakas kasvunnälkä, sanoo Team Finland -johtoryhmän puheenjohtaja Jorma Korhonen valtioneuvoston kansliasta.Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on vuosittain myönnettävä tunnustus suomalaisille,  kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille. Presidentti myöntää palkinnon Team Finland -johtoryhmän esityksestä.– Koko Suomen hyvinvointi nojaa yhä vahvemmin pk-yritysten kykyyn kasvaa kansainvälisesti ja luoda uutta työtä. Vientimme nojaa edelleen vahvasti 20 suuren suomalaisyrityksen harteille ja siksi panostamme voimakkaasti lupaavien pienten ja keskisuurten yritysten kansainväliseen kasvuun. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät valtaosin näihin yrityksiin, sanoo Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.Suomalaista kasvuyrittäjyyttä maailmankartalleSlushista on tullut muutamassa vuodessa yksi Euroopan johtavista ja tunnetuimmista kasvuyritystapahtumista. Slush on kerännyt vuodesta 2008 lähtien marraskuiseen Helsinkiin vaikuttavan joukon kasvuyrityksiä, kansainvälisiä sijoittajia ja julkisia toimijoita.– Slush on yhteisön tekemä ilmiö. Tämän vuoden Helsingin tapahtumaa on ollut rakentamassa 1 500 vapaaehtoista 50 maasta. Pelkästään tämä tekijäjoukko on yksi Suomen historian kansainvälisimpiä, puhumattakaan kävijöistä, joita oli tasan sadasta maasta. On mahtavaa saada olla mukana viemässä suomalaista ilmiötä ja yrittäjyyttä maailmalle tällä porukalla, sanoo Slushin toimitusjohtaja Riku Mäkelä.Kuluvana vuonna Slush laajeni Aasiaan. Keväällä järjestetty Slush Tokio oli Mäkelän mukaan menestys. Myös lokakuussa Pekingissä järjestetty Slush China oli loppuunmyyty.Sairaalateknologiayritys tarttui valmistavan teollisuuden vaikeaan yhtälöönKauhajoelta ponnistava Serres on kasvanut kannattavasti oman kapean erikoisalansa globaaliksi markkinakakkoseksi. Yritys on erikoistunut sairaaloiden leikkaussalien imujärjestelmiin, jotka yhdistävät kustannustehokkuuden, potilasturvallisuuden ja hygienian. Tämän lisäksi yritys on Pohjoismaiden johtavia lattiakaivojärjestelmien valmistajia.– Olemme tarttuneet valmistavan teollisuuden vaikeimpaan ongelmaan eli miten valmistaa huippulaatua kohtuullisin kustannuksin. Menestyksemme osoittaa meidän onnistuneen tässä, koska pystymme valmistamaan Suomessa kertakäyttöisiä imupusseja sairaalakäyttöön ja myymään niitä erittäin kilpailluilla Kiinan markkinoilla. Samalla tuotteella pystymme täyttämään vaativimpienkin asiakkaiden tarpeet kaikkialla maailmassa, sanoo Serres Oy:n toimitusjohtaja Mika  Hagberg.Hagbergin mukaan Serres panostaa erittäin paljon asiakkaidensa kuunteluun. Yrityksellä on vahvat verkostot sairaaloissa, jolloin palaute ja kehitysideat kantautuvat takaisin Suomeen. Kansainvälisen kasvun myötä yrityksen liikevaihto on lähes kuusinkertaistunut 2000-luvun aikana 28 miljoonaan euroon.Idearikas konepaja kehittää jatkuvasti uuttaUudessakaupungissa toimiva kalantilainen perheyritys Vahterus on erikoistunut raskaan teollisuuden lämmönsiirtimien valmistukseen. Vahteruksen tuotteet menevät laajalti erilaisiin jäähdytyssovelluksiin, prosessi- ja kemianteollisuuteen, voimalaitoksiin sekä öljy- ja kaasutuotantoon, joiden markkinat ovat globaalisti jatkuvassa kasvussa.– Meille paikallisuus ja omien juurien korostaminen on kaiken lähtökohta. Liiketoimintamme perustuu itse kehittämiimme ja patentoituihin hitsattuihin levylämmönsiirtimiin. Ne ovat alansa teknologista kärkeä, mutta kärjessä pysyminen vaatii kovaa työtä. Kaikki 230 työntekijäämme ovat vahvasti mukana ja mahdollistaneet menestyksemme. Lisäksi olemme yksi Suomen aktiivisimpia konepajoja uusien aloitteiden ja jatkuvan parantamisen eli JP-toiminnan saralla, kertoo Vahteruksen toimitusjohtaja Mauri Kontu.Vuonna 1990 perustettu perheyritys on kasvanut vauhdilla. Viimeisen viiden vuoden aikana yritys on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa 38 miljoonaan euroon säilyttäen silti hyvän kannattavuutensa. Yrityksen liikevaihdosta noin 95 prosenttia tulee viennistä.Lisätietoja:Mika Hagberg  toimitusjohtaja, Serres  040 745 7008mika.hagberg(a)serres.fiMauri Kontu  toimitusjohtaja, Vahterus  044 742 7010  mauri.kontu(a)vahterus.comRiku Mäkelä  CEO, Slush  0400 848 789  riku.makela(a)slush.org

Uutiset
17.11.2015
Luoko tuontia korvaava tuotanto bisnesrakoja suomalaisyrityksille Venäjällä?

Tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla merkitsee valtavia kone- ja laiteinvestointeja Venäjällä. Tätä varten Team Finland -toimijat ovat käynnistäneet selvityksen Import substitution and business in Russia in the shade of sanctions. Työssä ovat mukana Tekes, ulkoasiainministeriö, Finpro, Finnvera, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK, joka tekee selvityksen."Päätimme käynnistää tämän selvityksen, jotta saamme kuvan Venäjän tuonninkorvauspolitiikan vaikutuksista suomalaisyrityksiin. Erityisesti meitä kiinnostavat näkymät yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista", kehitysjohtaja Eero Silvennoinen Tekesistä sanoo."Suomalaisia yrityksiä kiinnostaa erityisesti, minkä tuotannon tukemiseen Venäjä nyt investoi ja mihin jää suomalaisyritysten tuotteille ja bisnekselle sopivia rakoja", Outi Homanen Finnveralta arvioi."Tuonnin korvaaminen on yksi Venäjän talouspolitiikan keskeisimmistä tavoitteista. Sisäänpäin kääntynyt talouspolitiikka ja lisääntynyt valtion sääntely uusine lakeineen ja tuontirajoituksineen muuttaa liiketoimintaympäristöä nopeasti", Helena Lähteenmäki Finpron Moskovan toimistosta valottaa tilannetta."Kun ovia sulkeutuu, aukeaa yleensä aina joku uusi ikkuna. Sen vuoksi on tärkeää perehtyä asiaan paremmin, jotta ymmärrämme mihin suuntaan yritysten kannattaa toimintaansa kehittää ja suunnata", Lähteenmäki muistuttaa."Tuonninkorvauspolitiikka ohjaa erityisesti valtion omistamien yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Yksityiseen sektoriin se ei vaikuta samalla tavalla. Venäjä on jatkossakin yksi tärkeimmistä lähimarkkinoista suomalaisille yrityksille", Maria Hartikainen Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista arvioi."Kokosimme selvitystä varten sparrausryhmän, jotta selvitys kohdistuu juuri niihin asioihin, jotka hyödyttävät parhaiten suomalaisia pk-yrityksiä", Eero Silvennoinen kertoo.Kaikki toivovat yhteen ääneen, että selvityksestä syntyy käytännönläheinen opas yrityksille.Selvityksen tulokset julkaistaan joulukuussa Team Finland Future Watch -sivustolla. Aiheesta järjestetään tammikuussa 2016 avoin tilaisuus.LisätietojaMaria HartikainenSVKKp. 050 555 2983maria.hartikainen (at) svkk.fiLaura NurmiTekesp. 050 5577 623laura.nurmi (at) tekes.fi

Tiedotteet
29.10.2015
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2015

Omistusjärjestelyjen rahoitus kääntyi kasvuunFinnvera on syyskuun loppuun mennessä rahoittanut yritysostoja huomattavasti enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Katsauskaudella yhtiö oli mukana yli 700 omistusvaihdoksessa yhteensä 106 miljoonalla eurolla. Euromäärä kasvoi 80 prosenttia edellisvuoden vastaavaan verrattuna. Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa. Omistusjärjestelyjen määrät kääntyivät katsauskaudella ensimmäistä kertaa kasvuun vuoden 2010 jälkeen.Syksyn Pk-yritysbarometrin mukaan investointiodotukset ovat kevään jälkeen parantuneet. Finnveran rahoituksessa ei kuitenkaan vielä ollut havaittavissa käännettä, sillä pk-rahoitusta tarvittiin edelleen käyttöpääomatarpeisiin huomattavasti enemmän kuin investointeihin. Investointien osuus pk-yrityksille tarjotusta rahoituksesta oli käyttöpääomaa suurempi viimeksi yli kolme vuotta sitten.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera antoi katsauskaudella vientitakuutarjouksia 52 prosenttia ja vientiluottojen rahoitustarjouksia yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Pk-yrityksille ja EU:n pk-määritelmää suuremmille yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä kasvoi vuotta aiemmasta 31 prosenttia. Finnvera-konserni 1.1.-30.9.2015 1.1.-30.9.2014 Rahoituspäätökset         Lainat ja takaukset 694 Me 530 Me     Vientitakuut ja erityistakaukset  5 733 Me 3 767 Me     Vientiluotot   3 601 Me 1 516 Me         30.9.2015 31.12.2014 Vastuut         Lainat ja takaukset 2 338 Me 2 378 Me     Vientitakuut ja erityistakaukset  16 628 Me 12 600 Me     Vientiluotot 4 263 Me 3 319 Me         1.1.-30.9.2015 1.1.-30.9.2014 Liikevoitto 108 Me 75 Me Tulos  106 Me 76 Me         30.9.2015 31.12.2014 Omavaraisuus  13,2 % 14,4 % Vakavaraisuus, Tier 2  17,9 % 18,6 % Kulu-tuotto-suhde 25,5 % 25,7 % Finnvera-konsernin vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tulos oli 51 miljoonaa euroa eli 23 miljoonaa euroa toisen neljänneksen tulosta parempi (28). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin toista neljännestä 19 miljoonaa euroa pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot, 5 miljoonaa euroa alemmat tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä sekä miljoona euroa alemmat hallintokulut.Konsernin tammi-syyskuun tulos oli 106 miljoonaa euroa (76), joka oli 30 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi. Kuluneen yhdeksän kuukauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin 27 miljoonaa euroa pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n palkkiotuottojen kasvu 5 prosentilla yhteensä 5 miljoonaa euroa sekä käypään arvoon arvostettujen erien tappioiden pieneneminen 6 miljoonaa euroa.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos tammi-syyskuulta oli 108 miljoonaa euroa (84). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli -2 miljoonaa euroa (-9). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -8 miljoonaa euroa (-9) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 6 miljoonaa euroa (0,5).Liiketoiminnoittain tarkasteltuna sekä emoyhtiön viennin rahoituksen että pk-rahoituksen tulokset olivat tammi-syyskuussa voitolliset: vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 68 miljoonaa euroa (79) ja pk-rahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 40 miljoonaa euroa (4). Finnvera-konserni Q3/2015 Q2/2015 Muutos Q3/2014 Muutos 1-9/2015 1-9/2014 Muutos Tulos Me Me % Me % Me Me % Korkokate 15 15 0 14 3 43 42 2 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 34 36 -5 33 5 107 103 5 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -2 -7 -77 -6 -74 -8 -14 -44 Hallintokulut -9 -11 -14 -8 12 -32 -29 8 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot 16 -3 -719 10 63 2 -25 -58     Luotoista ja takauksista 6 -7 -186 -38 -116 -66 -79 76     Luottotappiokorvaus valtiolta 9 5 101 23 -59 69 45 162     Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 1 0 -410 25 -96 -1 9 -86 Liikevoitto 53 28 86 41 27 108 75 45 Tilikauden voitto 51 28 81 42 22 106 76 40 Rahoituksen näkymätPk-rahoituksen euromääräinen kysyntä oli noin kolmanneksen edellisvuoden vastaavaa korkeampi. Kasvuun vaikuttivat ennen kaikkea Finnveran laajentuneet mandaatit kuten mahdollisuus rahoittaa pk-yrityksiä suurempia yrityksiä ja merkitä joukkovelkakirjalainoja. Pk-rahoitusvolyymin odotetaan pysyvän korkealla tasolla myös vuoden viimeisellä neljänneksellä.Vientitakuiden kysyntä jatkui vahvana myös vuoden kolmannella neljänneksellä, ja sen odotetaan pysyvän yhtä vilkkaana myös loppuvuonna. Takuupäätöksissä tehdään arviot aina myös maariskeistä, ja tällä hetkellä seurataan tarkasti muun muassa Venäjän sekä Brasilian taloustilanteen kehittymistä.  Vientitakuuvastuista näiden maiden osuus on yhteensä hiukan vajaa neljännes.Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2015 tulos toteutunee vuoden 2014 tulosta parempana, koska uusia arvonalentumiskirjauksia ja tappiovarauksia on tehty odotettua vähemmän. Alkuvuodesta 2015 annetussa vastaavassa arviossa tuloksen oletettiin jäävän edellisvuotta heikommaksi. Talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät vaikeuttavat tuloskehityksen arviointia, ja ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi heikentää tilannetta arvioidusta.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Yritysten määrä vähenee väistämättä, ellei ikääntyvien yrittäjien työlle ole jatkajia. Niin kilpailukykyisten kotimarkkinayritysten kuin myös vientiä harjoittavien yritysten pitäisi pystyä jatkamaan toimintaansa omistusvaihdosten avulla. Toiminnassa olevan yrityksen ostaminen onkin varteenotettava vaihtoehto uuden yrityksen perustamiselle. Olemme omalta osaltamme vahvasti mukana erilaisten yritysjärjestelyjen rahoituksessa. Suunnittelemme yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa uutta omistuksenvaihdoksen rahoitusohjelmaa. Valmistelemme myös välirahoitusinstrumentin käyttöönottoa. Tarkoitus on saada uudet rahoitusmuodot käyttöön alkuvuoden 2016 aikana.Katsauskaudella teimme tähän mennessä suurimman varainhankintamme, miljardi euroa. Hallinnoimme suurta likviditeettireserviä voidaksemme rahoittaa muun muassa tulevat aluskaupat. Vientiluottojen rahoitusvaltuutemme on pitkälti jo käytössä, ja sen korottamisesta neuvottelemme parhaillaan.”Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2015 (PDF)

Uutiset
29.10.2015
Finnveran Jyväskylän-toimipiste on voittanut Suomen paras kesätyönantaja –kilpailun

Suomen paras kesätyönantaja 2015 on Finnveran Jyväskylän-toimipiste. Toimipisteen kilpailuun ilmoitti kauppatieteiden yo. Eerika Västi, joka työskenteli Finnverassa lähes neljä kuukautta kesällä 2015. Hänen esimiehenään toimi kesän ajan asiakkuuspäällikkö Heli Liinanki.Västin mukaan parasta kesässä oli hyvä perehdytys ja mukava työyhteisö, jossa välittäminen korostui. Esimiehet kysyivät säännöllisesti kuulumisia ja olivat aidosti kiinnostuneita kehittämisehdotuksista. Finnveran Tampereen-toimipisteen kanssa yhdessä toteutettu perehdytys auttoi tutustumaan myös alueen toiseen kesätyöntekijään ja jakamaan kokemuksia. Tärkeänä Västi piti myös sitä, että hän sai lisää vastuuta oppimisen myötä.”Tuntuu suurenmoiselta tietää, että olemme voineet antaa nuorille hyvän ja kannustavan kokemuksen työstä. Näin se menee, kun rekrytoidun odotukset ja mielekäs työ kohtaavat. Kesätyöntekijä saa onnistumisia ja tilaisuuden kehittyä”, iloitsee Finnveran HR-asiantuntija Tiina Hiltunen.Valintaraati painotti Finnveran innostavaa ja kehitysmyönteistä ilmapiiriä sekä nuorten työntekijöiden kannustamista, motivointia ja ohjausta. Nuorten arvostaminen näkyi erityisesti hyvässä esimiestyössä ja kesätyöntekijän perehdytyksessä. ”Yksi strategiamme kulmakivistä on joukkuepeli. Tämä on hyvä osoitus siitä, että joukkueen eri osat ovat yhdessä onnistuneet”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun järjestää vuosittain Akavan opiskelijat. Kilpailussa pyritään kiinnittämään huomiota kesätyön hyviin käytäntöihin. Palkinto jaettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Sekä korkeakouluopiskelijat että työnantajat voivat ehdottaa Suomen paras kesätyönantaja -tunnustuksen saajaa.Palkinnon Finnveralle luovutti 28.10.2015 kilpailun suojelija ja raadin puheenjohtaja, TEM:n ylijohtaja Tuija Oivo.

Uutiset
16.10.2015
Onko omistajanvaihdos ajankohtainen?

Finnveran yhtenä tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistusvaihdoksia. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana olemme olleet rahoittamassa lähes 550 yrityksen omistuksenvaihdosta.Yrityksen ostaminen on vaihtoehto myös uuden yrityksen perustamista miettiville.  Pienten yritysten kauppahinta voidaan yleensä rahoittaa pelkästään ostajalle myönnettävällä rahoituksella.  Yrityskoon kasvaessa myös kauppahinnat nousevat ja edellyttävät usein erillisen, ostoon tarkoitetun apuyhtiön käyttöä.Mitä ostetaan? Yritysosto on useimmiten ostajille ainutkertainen tapahtuma, eivätkä  myöskään tiedot yrityskauppoihin liittyvistä yksityiskohdista ole aina riittäviä. Yksi peruskysymyksistä on, ostetaanko toimivan yhtiön osakkeet vai pelkkä liiketoiminta.Paljonko rahaa tarvitaan? Kauppahinnan lisäksi on otettava huomioon myös ostettavan yrityksen tarvitsema rahoitus – esimerkiksi kasvun vaatima käyttöpääoma tai myyjien antamien vakuuksien vapauttaminen.Mistä rahoitusta? Kokonaisrahoituksen järjestäminen on usein ostoprosessin haastavin vaihe. Tämän vuoksi mahdollisiin rahoittajiin kannattaa ottaa yhteyttä jo hankkeen alkuvaiheessa. Finnveran rahoituksen edellytyksenä on aina kanssarahoittaja sekä riittävä oman pääoman ehtoinen rahoitus.Yrityskauppoihin liittyy paljon selvitettäviä asioita. Apua tarjoavat sekä yksityiset että julkiset toimijat, mutta niiden löytäminen voi olla joskus työlästä. Finnvera on kokoamassa erityistä omistuksenvaihdoksen rahoitusohjelmaa osana yritysten omistusvaihdosten edistämistä.Asiantuntijana muutosjohtajaKari VillikkaFinnveraKirjoitus on julkaistu syyskuun Finnvera Info -lehdessä (PDF)

Uutiset
16.10.2015
Team Finland jälleen mukana Slushissa

Team Finland osallistuu kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slushiin. Helsingissä 11.–12. marraskuuta järjestettävä tapahtuma on kasvanut yhdeksi maailman merkittävimmistä kasvuyritystapahtumista.Team Finland on viime vuoden tavoin mukana Slushissa kumppanina ja omalla messuosastollaan, jolla asiantuntijat esittelevät verkoston tarjoamia kansainvälistymispalveluita sekä investointimahdollisuuksia Suomessa. Mukana osastolla ovat Finnfund, Finnpartnership, Finnvera, Finpro (Export Finland, Invest in Finland, Enterprise Europe Network), Patentti- ja rekisterihallitus, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Tekes, Teollisuussijoitus ja ulkoministeriö.Helsingin Messukeskuksessa 11.–12. marraskuuta järjestettävä Slush on vuosittainen, kaksipäiväinen teknologia- ja kasvutapahtuma, joka tuo Helsinkiin Euroopan ja Aasian kasvuyrityskentän sekä kansainväliset sijoittajat, suuryritykset ja kansainvälistä mediaa. Voittoa tavoittelemattoman tapahtuman järjestää yrittäjistä, sijoittajista, opiskelijoista ja tapahtumajärjestäjistä koostuva yhteisö. Viime vuonna Slushiin osallistui 14 000 kävijää ja 3 500 yritystä. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan 15 000 kävijää.Team Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset palvelut ja organisaatiot, jotka tukevat suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien houkuttelemista Suomeen. Verkosto tarjoaa yrityksille muun muassa tietoa eri markkinoiden mahdollisuuksista, neuvontaa kansainvälistymisen eri vaiheisiin, rahoitusta sekä tukea verkostojen, yhteiskuntasuhteiden ja näkyvyyden luomiseen. Team Finlandin messuosasto sijaitsee Messukeskuksen hallissa 6-7.Tutustu Team Finlandiin ja sen palveluihin tarkemmin osoitteessa: team.finland.fi ja Slushiin osoitteessa www.slush.org

Uutiset
02.10.2015
Finnvera Info: Automaation avulla lisää tehokkuutta ja toimintavarmuutta yrityksiin

Robottijärjestelmiä kehittävä Jarobo Solutions Oy haluaa tehostaa suomalaista yritystoimintaa sekä parantaa työhyvinvointia ja -turvallisuutta.Yritystoiminnassa etsitään kuumeisesti tapoja lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta. Robottijärjestelmiä kehittävän Jarobo Solutions Oy:n toimitusjohtaja Joona Riekkisen mukaan robottijärjestelmät toisivat työtiimeihin luotettavan ja ketterän lisän erityisesti mekaanisissa ja toistuvissa tehtävissä.– Näin ihmisten työpanos vapautuisi enemmän ajattelua vaativiin tehtäviin. Vastoin yleisiä käsityksiä robottijärjestelmiä käyttävät yritykset ovat joutuneet jopa palkkaamaan lisää henkilöitä, kun tuottavuus on lisääntynyt, Riekkinen kertoo. Jarobo Solutions kehittää muunneltavia robottijärjestelmiä valmistavalle teollisuudelle, konepajoille sekä kokoonpano- ja elintarviketeollisuudelle. Yritys on aloittanut toimintansa tänä keväänä.Yrityksen taustalla on vahva ohjelmointi- ja suunnittelukokemus. Riekkinen on toiminut erilaisissa automaatioprojekteissa, järjestelmätoimittajien palveluksessa ja yrittäjänä eri puolilla maailmaa.Riekkinen on urallaan nähnyt lukuisia työvaiheita, joissa automaation mahdollisuuksia ei hyödynnetä tarpeeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi työergonomialle ja -turvallisuudelle haitalliset prosessit.– Ihmiset tekevät liikaa mekaanisia ja kuormittavia töitä sekä altistavat itsensä työtapaturmille. Robotin sormi on aina helpompi korvata kuin ihmisen sormi, Riekkinen sanoo.Alkutakaus takaa hyvien ideoiden toteutumisenJarobo Solutions on saanut tuotekehitykseen ja markkinointiin rahoitusta pankista ja takauksen Finnverasta. Alkutakaus järjestyi Riekkisen mukaan ripeästi.– Pankki hoiti käytännössä koko prosessin, mutta tein itse hyvän pohjatyön. Kasvu Open -kilpailuun osallistumiseni vuoksi liikeideani ja kasvutavoitteeni olivat jo Finnverassa tiedossa. Alkutakauksen tavoitteena on helpottaa aloittavien pk-yritysten pankkilainan saamista esimerkiksi investointeihin tai toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Jos vakuudet eivät riitä, pankki voi hakea Finnveran alkutakausta luoton osittaiseksi vakuudeksi.– Alkutakauksessa Finnveran osuus voi olla jopa 80 prosenttia myönnettävän luoton määrästä. Reilu takausosuus varmistaa hyvien ideoiden toteutumisen silloinkin, kun vakuudet eivät muuten riittäisi, Finnveran rahoitusneuvoja Mirjam Montonen kertoo.Pankki kertoo asiakkaalle alkutakauksen hyödyistä ja ehdoista. Alkutakauksen edellytyksenä on, että yrityksen kaupparekisteriin merkitsemisestä on enintään kolme vuotta.– Pankki tekee takaushakemuksen, joten prosessi on asiakkaalle helppo. Ennen takauksen hakemista yrityksen kannattaa tehdä liiketoimintasuunnitelma ja kassavirtalaskelma. Uusyrityskeskuksista saa hyvää apua ja sparrausta, pankkineuvoja Ulla Hohti Nordeasta opastaa.Syksy tuo yritystoimintaan uuden vaiheenJarobo Solutionsin tavoite on kasvaa tunnetuksi ja luotettavaksi järjestelmätoimittajaksi ja partneriksi erityisesti pakkaus- ja metalliteollisuuden toimijoille. – Tähän asti yrityksen toiminta on ollut tuotekehitystä ja markkinoinnin sekä myynnin suunnittelua, mutta syksyn myötä yritystoiminta siirtyy uuteen vaiheeseen, Riekkinen kertoo.Syksyllä yritys pääsee testaamaan tuotekehitystä sekä luomaan asiakaskuntaa, kun yritys lanseeraa ensimmäisen tuotteensa lokakuussa Teknologia 15 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Kyseessä on erilaisiin työtehtäviin soveltuva robottijärjestelmä, joka voi työskennellä samassa tilassa ihmisten kanssa. – Alkuun tuotteita myydään kotimaahan, mutta parin vuoden päästä tarkoituksena on laajentua ulkomaille. Erityisesti Baltian maissa on paljon kysyntää automaatioteollisuudelle. Unelmanani on robotisoida Suomi maailmankartalle tuomalla alalle uusia innovaatioita.Näin haet alkutakausta Yritys tekee rahoitushakemuksen pankille. Pankki arvioi yrityksen toimintaedellytykset ja luottokelpoisuuden ennen lainan myöntämistä. Pankki hakee yrityksen puolesta alkutakauksen sähköisesti Finnverasta.  Finnvera lupaa rahoituspäätöksen alkutakaushakemukseen kolmen pankkipäivän kuluessa. Jarobo Solutions Oy Toimittaa robottijärjestelmiä valmistavalle teollisuudelle, konepajoille sekä kokoonpano- ja elintarviketeollisuudelle. Henkilöstöä on tällä hetkellä yksi työntekijä, mutta loppuvuodesta ja ensi vuonna palkataan lisää. Liikevaihtoa ei vielä ole, sillä yritys on perustettu toukokuussa 2015. Ensi vuoden tavoite on 500 000 euroa. www.jarobo.fi Kuva: Johanna KinnariFinnvera info, syyskuu 2015 (PDF)

Uutiset
25.09.2015
KPA Unicon avasi vienti-ikkunan Afrikkaan

Pieksämäkeläinen KPA Unicon avasi vienti-ikkunan Etelä-Afrikkaan noin kymmenen miljoonan euron arvoisella kattilatoimituksellaan. Rahoitusjärjestelyt olivat erittäin tärkeä osa vientihankkeen onnistumisessa.KPA Unicon on erikoistunut räätälöityjen ja moduulirakenteisten kattilalaitosprojektien avaimet käteen -toimituksiin. ArcelorMittal on maailman johtava teräs- ja kaivosyhtiö, jonka eteläafrikkalaiselle tytäryhtiölle KPA Unicon toimittaa vastikään solmitulla kaupalla kattilalaitoksen. Kokemusta vientitoiminnasta yrityksellä on jo parinkymmenen vuoden ajalta. Kun Venäjän-kauppa hiipui, tilalle oli löydettävä uusia markkinoita.– Onnistuimme, koska tuotteemme on kunnossa ja meillä on referenssinä vastaavanlainen, samalle globaalille toimijalle tekemämme laitos, kertoo KPA Uniconin rahoitusjohtaja Mikko Marttala.Marttalan mukaan tämä kauppa tuo jatkoa ajatellen suunnattomasti uskottavuutta. Hän korostaa, että kehittyvälle markkinalle mentäessä kannattaa palkata agentti, joka tuntee paikalliset toimijat. Paikallisten suurin pelko on, että sinne tullaan toimimaan länsimaisella tavalla.– Uudelle markkinalle meno vaatii yritykseltä suunnitelmallisuutta ja määrätietoista kehittämistyötä. Ihan ensimmäiseksi kannattaa mennä messuille, josta löytyy uusia kontakteja. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä jokaista onnistunutta kauppaa kohti on varmaan kaksikymmentä epäonnistumista. Myös paikanpäällä pitää olla ahkerasti, koska Suomesta käsin ei saa yhtään kauppaa tehtyä.Asiakasrahoitus avaa oviaLaitemyynti on insinöörien keskustelua ruuveista ja laitteen ominaisuuksista. Marttala on havainnut, että kun myyntitilanteessa keskustellaan ostajan kanssa myös rahoituksesta, päästään samaan pöytään niiden henkilöiden kanssa, jotka päättävät kaupoista. – Myyntiin yhdistetty rahoitustarjous avaa ovia ja on todella merkittävä asia. Samalla oppii ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa paremmin.Uusien potentiaalisten asiakkaiden kohdalla kannattaa heti kartoittaa rahoittajien kanssa, millaiset rahoitusjärjestelyt olisivat mahdollisia. – Toimimme näin ja samalla mekin katsomme asiakasriskejä tarkemmin. Kuka tahansa oppii viennin rahoitusta, enemmän on ehkä kyse siitä, että on aikaa paneutua siihen.KPA Unicon on muutaman vuoden ajan tarjonnut myynnin ohessa asiakkailleen pankkien ja Finnveran kanssa tehtyjä rahoitusratkaisuja. – Tänä päivänä rahoitus alkaa olla jo edellytys, että päästään tarjouskilpailuun ylipäätään mukaan. Usein kuulee valitettavan, etteivät suomalaiset yritykset pärjää esimerkiksi saksalaisille. Kyllä pärjäämme, meidän täytyy vain nähdä hiukan vaivaa ja opetella tämäkin vientikaupan osa-alue.Finnverassa on viime vuosina kiinnitetty huomiota erityisesti pk-yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvään rahoitusosaamiseen.– Järjestämme jo kolmatta vuotta Vientikaupan rahoitus -ohjelmaa, jossa tarjoamme yrityksille tietoa vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksista yhdessä pankkien kanssa. Tavoite on, että yritys saa konkreettisia ratkaisuja, joita se voi hyödyntää tehdessään tarjouksia ulkomaisille asiakkailleen. Viejän kannattaa olla rahoitusasioissa ajoissa liikkeellä ja keskustella pankkien ja Finnveran kanssa. Teemme ennen päätöstämme hankkeeseen liittyviä taustaselvityksiä muun muassa maariskeistä ja ostajan luottokelpoisuudesta, neuvoo rahoituspäällikkö Otto Lindstedt Finnverasta.Vienti olemassaolon edellytyksenäViennin osuus KPA Uniconin liikevaihdosta on laskenut muutaman vuoden takaisesta 99 prosentista. Yrityksessä uskotaan Venäjän ja muiden IVY-maiden palaavan vielä tärkeiksi kohdemaiksi.– Nyt olemme riskien kannalta terveemmässä tilanteessa, kun oli pakko ruveta etsimään uusia markkinoita. Kun päätös on tehty, kyllä tuloksiakin rupeaa näkymään. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa liikevaihdostamme kolmannes tulisi kotimaasta, kolmannes IVY-maista ja kolmannes muilta vientimarkkinoilta. Olemassaolomme edellytys on, että meillä on vientiä, Marttala kiteyttää.Marttala kannustaa viejiä luopumaan minä myyn sinä ostat -ajattelusta ja miettimään, mitä voisi asiakkaan kanssa tehdä yhdessä. – Mitä enemmän päästään kumppanuusajatteluun, sen parempi.Lue lisää Vientikaupan rahoitus -ohjelmasta

Uutiset
23.09.2015
Finnvera Info -lehti: Ministeri Rehnin mukaan yrittäjyyden tulee olla houkuttelevaa

– Yrittäjyys pitää saada entistä houkuttelevammaksi rakenteita purkamalla ja uudistumisella, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn uusimmassa Info-julkaisussa. Yritysten rohkeus hakea mahdollisuuksia maailmalta on hänen mukaansa menestyksen edellytys. Kun kasvua on näkyvissä, julkisen vallan on helpompi tulla yrittäjän avuksi.Kiertotalouden uranuurtaja CrisolteQ Oy jalostaa hyödyntämättömät teollisuuden raaka-aineet jatkokäyttöön. – Olisi hienoa, jos Suomessa ymmärrettäisiin kiertotalouden tarpeellisuus. Vaikka peliteollisuus on hieno ala, Suomi ei menesty pelkästään sillä, sanoo yrityksen perustaja Kenneth Ekman. – Finnverassa on ymmärretty hyvin alan tulevaisuuden näkymät ja laajat vaikutukset. Ilman Finnveraa emme pystyisi investoimaan tai kasvattamaan tuotantokapasiteettia tätä tahtia, toteaa Ekman. Mielenkiintoiseen tarinaan voit tutustua myös oheisella videolla.Yritystoiminnassa etsitään kuumeisesti tapoja lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta. Robottijärjestelmiä kehittävän Jarobo Solutions Oy:n toimitusjohtaja Joona Riekkisen mukaan robottijärjestelmät toisivat työtiimeihin luotettavan ja ketterän lisän erityisesti mekaanisissa ja toistuvissa tehtävissä. Tuotekehitykseen ja markkinointiin yritys on saanut rahoitusta pankista ja alkutakauksen Finnverasta. – Pankki hoiti käytännössä koko prosessin, mutta tein itse hyvän pohjatyön, toteaa Riekkinen.Mikä on Team Finland, ketkä sen toimijoita, mitä hyötyä yrittäjälle, mihin yrittäjä voi ottaa yhteyttä? Muun muassa näihin kysymyksiä ylijohtaja Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä vastaa Info-lehdessä.Finnvera Info, syyskuu 2015 (PDF)

Tiedotteet
07.09.2015
Positiivista virettä – pk-yritykset edelleen kasvuhaluisia

Pk-yritykset näkevät tulevaisuuden hieman aiempaa valoisampana, eikä pitkään jatkunut talouden epävarmuus ole vähentänyt yritysten kasvuhalukkuutta. Ulkopuolista rahoitusta haetaan käyttöpääoman lisäksi nyt myös yritysten kehittämiseen.Viime kevään Pk-yritysbarometrin tuloksiin verrattuna yritysten suhdanneodotuksissa on tapahtunut käänne positiivisempaan suuntaan. Lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden paranevan tulevan 12 kuukauden aikana. Myös investointien osalta odotukset ovat hieman aiempaa paremmat, joskin trendi säilyi edelleen negatiivisena.Pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymishalukkuus on epävakaasta taloustilanteesta huolimatta edelleen kohtalainen: 8 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen ja 34 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.Ulkopuolisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutosta ja pk-yritykset aikovat hakea sitä hieman aiempaa enemmän. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten kiinnostus ulkopuolista rahoitusta kohtaan on korkea. Vaikka investointihalukkuuden osalta tilanne on vaisu, on merkkejä positiivisemmasta kehityksestä olemassa. Rahoitusta haetaan lähinnä käyttöpääomaksi, ja yksi merkittävä syy ulkopuolisen rahoituksen hakemiselle on yrityksen toiminnan kehittäminen.- Syksyn Pk-yritysbarometrin mukaan kiinnostus kansainvälistymisrahoituksen hakemiseen on laskenut kaikilla toimialoilla, mutta toisaalta vahvasti kasvuhakuisilta yrityksiltä löytyy selkeää halukkuutta kasvaa juuri kansainvälistymällä. Nyt on tärkeintä saada tarpeet ja tarjonta kohtaamaan ja varmistaa se, ettei yksikään kannattava hanke jää meidän Team Finland -toimijoiden muodostaman palveluverkoston ulkopuolelle, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2015 barometri perustuu yli 6 500 pk-yrityksen vastauksiin.Pk-yritysbarometri kokonaisuudessaan Suomen Yrittäjien sivuillaLisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Uutiset
27.08.2015
Team Finland parantaa yrittäjien palvelua

Ohjausryhmän varapuheenjohtajaksi Risto SiilasmaaTeam Finland -verkosto kehittää kotimaan palveluaan. Tavoitteena on yksinkertaistaa yritysten pääsyä verkoston palvelujen piiriin ja parantaa palvelun sujuvuutta. Pääministeri Juha Sipilä on tänään nimittänyt verkostolle uuden ohjausryhmän, jonka varapuheenjohtajana toimii Risto Siilasmaa.Team Finland -verkosto kehittää kotimaan palvelujaan. Uuden palvelumallin avulla verkostoon kuuluvat organisaatiot palvelevat yrityksiä yhtenäisesti ilman siirtelyä organisaatiolta toiselle. Ensimmäiset yrityksille näkyvät muutokset ovat yhteinen palvelunumero ja yhteydenottolomake, jotka otetaan käyttöön tänään torstaina 27.8.- Nyt käyttöön otettavan Team Finlandin uuden kotimaan palvelumallin idea on yksinkertainen: yritys saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. Toisin sanoen yrityksen ei tarvitse opetella julkisten organisaatioiden työnjakoa saadakseen niiltä palvelua. Hallintohimmeleiden pyörittelyn sijaan katse on suunnattava uusien markkinoiden valloittamiseen ja uuden kasvun eväiden rakentamiseen. Siinä tarvitaan suomalaista joukkuehenkeä, josta Team Finlandissa juuri on kyse, elinkeinoministeri Olli Rehn toteaa.Palvelua parannetaan keskittämällä asiakaspalvelua ja tiivistämällä organisaatioiden yhteistyötä asiakkuuksien hoitamisessa. Yritykselle kootaan sen tarpeita parhaiten palveleva tiimi eri organisaatioiden asiantuntemusta yhdistellen. Tiimi suunnittelee asiakkaalle palveluehdotuksen ja huolehtii asiakkaan muuttuvista tarpeista. Alueellisessa toiminnassa tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden, kauppakamareiden ja Suomen Yrittäjien kanssa. Mallin myötä yrittäjän ei tarvitse itse tuntea yksityiskohtaisesti eri organisaatioiden palveluja.- Suomalaiselle osaamiselle on maailmalla kysyntää. Valtion tehtävä on huolehtia, että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Näihin kuuluvat olennaisena osana myös toimivat kansainvälistymispalvelut, korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.Pääministeri Juha Sipilä on nimittänyt Team Finlandin uuden ohjausryhmän varapuheenjohtajaksi Nokia Oyj:n ja F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan. Pääministeri Sipilä toimii itse ohjausryhmän puheenjohtajana. Ohjausryhmän jäseniksi nimettiin Inventure Oy:n partneri Ilkka Kivimäki, Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopola, Oilon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo, Teknos Group Oy:n konsernijohtaja Paula Salastie, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Paula Lehtomäki, ulkoasianministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö (1.10.2015 alkaen) Jari Gustafsson ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.- Jatkamme Team Finland -verkoston kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti. Haluamme auttaa yhä uusia kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä maailman markkinoille. Samalla ohjaamme kansainvälistymispalveluita tarjoavia organisaatioita yhä tiiviimpään yhteistyöhön, toteaa pääministeri Juha Sipilä.Hallituskaudeksi nimitettävä ohjausryhmä vastaa verkoston strategisesta ohjauksesta ja tavoitteiden asettamisesta. Kokoonpanolla taataan vuorovaikutus yritysmaailman ja valtionhallinnon välillä.Team Finland -verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut. Verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat kansainvälistymispalveluja tarjoavat organisaatiot.Team Finlandin palvelunumero on 0295 020 510. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://www.tekes.fi/team-finland-yhteydenotto/Lisätietoa: pääministerin erityisavustaja (kansainväliset asiat) Anna-Kaisa Heikkinen, p. 040 7483 867, valtioneuvoston kanslia, elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, p. 029 504 7165, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin diplomaattiavustaja Marja Koskela p. 0295 350 633, ulkoasiainministeriö.Team Finlandin ohjausryhmän varapuheenjohtaja Risto Siilasmaan haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Mari-Kaisa Brander, p. 040 131 3388, valtioneuvoston kanslia.

Tiedotteet
13.08.2015
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2015

Finnveralla vilkas alkuvuosiFinnveran mandaatit ja tehtävät ovat laajentuneet useaan otteeseen viime ja kuluvan vuoden aikana. Katsauskaudella Finnvera sai mahdollisuuden taata pankin myöntämän vientiluoton jälleenrahoitusta. Järjestelyllä edistetään viennin rahoitukseen liittyvää varainhankintaa.Huhtikuussa otettiin käyttöön aloittavien yritysten rahoitukseen uusi, enintään kolme vuotta toimineille yrityksille tarkoitettu alkutakaus. Pankin myöntämälle lainalle annettavan takauksen kysyntä oli vilkasta. Kolmen kuukauden aikana niitä myönnettiin yli neljällesadalle yritykselle lähes 20 miljoonaa euroa. Parannuksia rahoitustarjontaan on voitu toteuttaa kaikissa yrityskokoluokissa. Vuoden alusta kasvuyritys on voinut tiettyjen ehtojen täyttyessä saada kasvun rahoitukseen enintään kaksi miljoonaa euroa vakuudetonta lainaa Finnverasta.Hallitusohjelman perusteella julkisille toimijoille annetaan edelleen tehtäväksi paikata kaupallisilla markkinoilla esiintyviä yritysrahoituksen markkinapuutteita. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Finnvera valmistelee kesän ja alkusyksyn aikana uusia toimenpiteitä, joilla toteutetaan hallitusohjelmaa.Liiketoiminta ja tuloskehitysezembedAlkuvuonna Finnvera antoi vientitakuutarjouksia yli neljä kertaa ja vientiluottojen rahoitustarjouksia lähes kolme kertaa enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Pk-yrityksille ja EU:n pk-määritelmää suuremmille yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä kasvoi vuotta aiemmasta 34 prosenttia.Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli 55 miljoonaa euroa (34). Tulos oli 20 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta parempi. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot sekä emoyhtiö Finnvera Oyj:n palkkiotuottojen kasvu.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli 56 miljoonaa euroa (40). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli miljoona euroa negatiivinen (-5). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -6 miljoonaa euroa (-7) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 5 miljoonaa euroa (1).Sekä emoyhtiön viennin rahoituksen että pk-rahoituksen tulokset olivat voitolliset: vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 46 miljoonaa euroa (31) ja pk-rahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 10 miljoonaa euroa (4).Finnvera-konsernin tilinpäätökseen tammi-kesäkuu 2015 on tehty aikaisempia tilikausia koskeva oikaisu IAS 8 -standardin mukaisesti. Järjestelmävirheestä johtuen vientitakuutuottoja ja jälleenvakuutuskuluja oli jaksotettu tulosvaikutteisesti aikaisempina tilikausina liian vähän sekä vastaavasti esitetty takuumaksu- ja jälleenvakuutusmaksuennakoina taseessa liian suuri määrä. Oikaisun vaikutus vuoden 2014 ja katsauskauden lopun emoyhtiölle kuuluvaan taseen omaan pääomaan oli 53 miljoonaa euroa sekä vertailukauden 1.1.–30.6.2014 palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärään 43 tuhatta euroa (liitetieto 1).ezembedRahoituskysynnän näkymätFinnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna huomattavasti vilkkaampaa kuin se oli vuotta aiemmin. Euromääräinen hakemusten määrä kasvoi 44 prosenttia. Kasvuun vaikuttivat ennen kaikkea Finnveran aiempaa laajemmat mandaatit kuten mahdollisuus rahoittaa pk-yrityksiä suurempia yrityksiä ja merkitä joukkovelkakirjalainoja. Pk-rahoitusvolyymin odotetaan pysyvän korkealla tasolla myös loppuvuonna.Yksittäiset isot hankkeet kasvattivat viennin rahoituksen kysyntää, joka oli katsauskaudella yli kolminkertainen edellisvuoden vastaavaan verrattuna. Vientitakuiden kysynnän odotetaan Suomessa pysyvän vilkkaana. Maailmanlaajuisesti takuiden kysynnässä on kuitenkin ollut havaittavissa useissa maissa laskua, koska pankit ovat palanneet enenevässä määrin rahoittamaan suuria vientikauppoja ja toisaalta, koska investoinnit ovat etenkin energiasektorilla olleet laskussa.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Alkuvuotemme oli vilkas sekä rahoituksemme kysynnän että myöntämisen osalta. Olimme mukana useissa rahoitusjärjestelyissä, joihin pystyimme osallistumaan laajentuneiden rahoitusmahdollisuuksiemme ansiosta. Teimme katsauskaudella muun muassa ensimmäisen joukkovelkakirjalainamerkintämme. Ankkurisijoituksemme varmisti rahoituksen järjestymisen Kotkamillsin kokonaisuudessaan yli 100 miljoonan euron investointiin. Olemme mukana myös Metsä Groupin Äänekoskelle rakennettavan biotuotetehtaan rahoitusjärjestelyssä. Takaamme suomalaisiin laitehankintoihin liittyen hankkeen vieraasta pääomasta noin puolet, 400 miljoonaa euroa. Finnveran lisäksi järjestelyssä on mukana kuusi kaupallista pankkia, Ruotsin vientitakuulaitos EKN sekä Euroopan investointipankki.”Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2015 (PDF)

Uutiset
17.06.2015
Yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto nuorelle

Korkea koulutus ei enää takaa automaattisesti töitä etenkään pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Oman yrityksen perustaminen on monelle tapa työllistyä ja päästä tekemään itseä kiinnostavia asioita. Finnvera rahoittaa nuoria yrittäjiä lainoin ja takauksin.Kun Reetta Karppinen, 34, valmistui äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, olivat uranäkymät heikot Karppisen kotiseudulla Keski-Suomessa, jossa hän halusi pysyä.Huonojen työllistymisnäkymien vuoksi Karppinen teki rohkean päätöksen yritystoiminnan aloittamisesta ja perusti kesäkahvila-ravintolan Jyväskylän seudulle tänä keväänä.- Minulla on opettajankoulutuksen lisäksi myös palvelualan koulutus ja lähes kymmenen vuoden kokemus alalta, joten yrittäjäksi ryhtyminen tuntui luontevalta. Oman toiminimen kautta saan toteuttaa työtäni parhaaksi katsomallani tavalla.Yritystoiminnan alussa Karppinen joutui perustelemaan monelle ratkaisuaan. Hän ei juurikaan kuullut kannustusta siihen, että oli työllistämässä itseään ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita.- Monet näkevät kesäkahvila-ravintolan pyörittämisen usein pienenä puuhasteluna, jolla ei ole mitään suurempaa merkitystä. En pyrikään saamaan liiketoiminnastani uutta Suomen vientituotetta, vaan minulle riittää se, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja tulevat uudelleen.Samat kysymykset askarruttavat kaikenikäisiä yrittäjiäYrityksen rahoitukseen Karppinen sijoitti hieman omaa rahaa, ja loppu onnistui Finnveran kautta. Yhdellä puhelinsoitolla Karppinen sai ohjeet, miten toimia.- Kun lopulta asioin paikan päällä, niin homma oli sillä selvä. Finnverassa asiat selitettiin niin hyvin, että jopa tällainen humanistitaustainen henkilö ymmärsi.Finnvera tarjoaa nuorille yrittäjille rahoitusta lainoin ja takauksin ja voi yksin rahoittaa pienyrityksiä viidestä tuhannesta viiteenkymmeneentuhanteen. Hakeminen käy kätevästi Finnveran sähköisen asioinnin kautta.- Yrittäjiä mietityttävät samanlaiset kysymykset oli kyseessä sitten nuori tai vanhempi yrittäjä. Yleensä kysytään, mitä rahoituksen saamiseen vaaditaan ja mitä rahoitusta myönnettäessä kysytään. Nuorilla on hyvä asenne yrittäjyyteen, ja yrityksen perustaminen nähdään kiinnostavana uravaihtoehtona, Finnveran rahoitusneuvoja Marika Ronkainen kertoo.Rahoitusta myönnettäessä arvioidaan erityisesti yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Lisäksi katsotaan yrittäjän koulutusta ja kokemusta sekä toimialamarkkinoiden ja paikallisen kilpailun tilannetta.Keväällä 2015 Finnvera otti käyttöön alkutakauksen, jolla voidaan rahoittaa alle kolme vuotta toimineita yrityksiä. Finnveran takausosuus pankin lainalle voi olla enintään 80 prosenttia tai yhteensä 80 000 euroa. Alkutakaus auttaa saamaan rahoitusta pankeista erilaisiin investointeihin ja käyttöpääomatarpeisiin. Yritys esittää rahoitushakemuksen pankille, joka hakee takausta Finnverasta.Huolella suunniteltu toiminta auttaa alkuunKarppisen mukaan kesäkahvila-ravintolan tulevaisuus näyttää valoisalta haastavasta taloustilanteesta huolimatta.- Pienten paikkojen palveluille on kysyntää. Ainoa haaste on apukäsien palkkaaminen, sillä se on todella kallista. Täytyy itse olla valmis venymään todella pitkiin päiviin.Karppisen mielestä yrittäjyys ei ole ikäkysymys vaan enemmänkin persoonakysymys. Hän rohkaisee erityisesti nuoria aloittelevia yrittäjiä soittamaan ja käymään kaikki mahdolliset tahot läpi ja esittämään tuhansia kysymyksiä. Hän on oppinut, että huolella suunniteltu toiminta ja laskelmat auttavat hyvin alkuun.- Vastoinkäymisiä ja valvottuja öitä tulee varmasti, mutta jos on vahva näkemys omasta yritystoiminnasta, niin kannattaa lähteä viemään sitä eteenpäin. Jos lopulta käy niin, ettei yritystoiminta kannata, niin onpahan ainakin yrittänyt!Finnveran neuvot nuorelle yrittäjälle: Kannattaa lähteä liikkeelle liiketoimintasuunnitelmasta ja laskelmista. Rahoitushakemuksen täyttö käy nopeasti, kun yrityssuunnitelma on jo selvillä. Omayrityssuomi-palvelussa on sähköisiä työkaluja suunnitelman laatimiseen ja monipuolista tietoa yrittäjyydestä, yritysmuodoista ja rahoituksesta. Uusyrityskeskuksista voi varata maksuttoman ajan yritysneuvontaan, jossa kerrotaan eri tahojen, kuten Finnveran, ELY-keskuksen, Tekesin ja pankkien, tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Aloittavan yrittäjän neuvontaa saa Yritys-Suomen puhelinpalvelusta puh. 0295 020 500 sekä www.yrityssuomi.fi-verkkosivuilta. Rahoitushakemuksen voi lähettää Finnveran sähköisen asiointipalvelun kautta. Lue lisää:Liiketoiminnan aloittaminen

Uutiset
15.06.2015
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Finnveran alkutakaus auttaa yritystä saamaan rahoitusta pankista erilaisiin investointi- ja käyttöpääomatarpeisiin. Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta.Kysymyksiin vastaa rahoituspäällikkö Tarja Lappalainen Osuuspankki Pohjois-Savosta.Mitä hyötyä alkutakauksesta on yritykselle? Entä pankille?Tarja Lappalainen: Yrityksen alkuvaiheessa vakuuksista on usein pulaa. Alkutakaus kattaa vakuustarpeesta 80 prosenttia, kuitenkin enintään 80 000 euroa. Finnveran riskinotto on lisääntynyt ja myös vakuusvaatimuksiin on tullut helpotuksia. Finnvera ottaa takauksensa vakuudeksi 25 prosentin omavelkaisen henkilötakauksen yrityksen pääomistajilta. Pankin kannalta alkutakaus on hyvä tuote, ja tulemme käyttämään sitä hankkeisiin, joihin se soveltuu.Tarvitseeko pankki muita vakuuksia?TL: Pankki tarvitsee rahoitukselle turvaavat vakuudet, joten neuvottelemme yrittäjän kanssa, mitä muuta lisävakuutta hankkeelle on käytettävissä.   Näissä tilanteissa käytämme vakuutena usein yrittäjän henkilökohtaista omaisuutta.Miten yritys saa alkutakauksen lainalle?TL: Arvoimme hankkeen ja luotonhakijan luottokelpoisuuden normaalin käytäntömme mukaisesti. Yrityksellä on hyvä olla liiketoimintasuunnitelma, jolloin yritysidea tulee tiivistettyä kirjalliseen muotoon. Yrittäjän laatimat tulosennusteet, budjetit ja kassavirtalaskelmat ovat myös rahoittajien päätöksen taustalla. Hyvin laaditun liiketoimintasuunnitelman ja mahdollisimman realististen laskelmien pohjalta vuoropuhelua hankkeesta on helppo käydä, ja asia etenee sujuvasti. Pankki hakee alkutakausta Finnveralta asiakkaan puolesta. Takauspäätöksen saa nopeasti, yleensä muutaman päivän sisällä. Allekirjoitettavat paperit tulevat pankin sähköiseen asiointipalveluun, josta ne tulostetaan, allekirjoitetaan ja palautetaan sähköisesti Finnveralle. Kun asiakirjat ovat kunnossa, Finnvera lähettää pankille alkutakauksen voimaantuloilmoituksen, minkä jälkeen luotto on nostettavissa.Edesauttaako alkutakaus uusien yritysten syntymistä?TL: Kun yrittäjällä on mielessä hyvä ja toimiva liikeidea, kannattaa tulla pankkiin keskustelemaan rahoitusvaihtoehdoista. Finnvera on pankin lisäksi luonteva rahoittajakumppani yrityksen alkutaipaleella, ja pyrimme yhdessä löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Yrityksen perustamisvaiheessa vakuudet ovat usein haaste, johon alkutakaus tuo helpotusta. Joissakin tapauksissa se voi jopa mahdollistaa hankkeen toteutumisen ja sitä kautta uuden yrityksen syntymisen.Lisätietoja:AlkutakausMistä apua yrityksen perustamiseen?Kirjoitus on julkaistu kesäkuun 2015 Finnvera Info -lehdessä.Kuva: Valokuvaamo Kuva Tuulos

Tiedotteet
08.06.2015
Finnvera mukana metsäteollisuuden suurinvestoinnissa

Finnvera osallistuu Metsä Groupin Äänekoskelle rakennettavan, maailman ensimmäisen biotuotetehtaan rahoitusjärjestelyyn. Arvoltaan 1,2 miljardin euron investointihanke on metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin Suomessa.Finnvera takaa suomalaisiin laitehankintoihin liittyen hankkeen vieraasta pääomasta noin puolet, 400 miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyissä on Finnveran lisäksi mukana kuusi kaupallista pankkia, Ruotsin vientitakuulaitos EKN sekä Euroopan investointipankki.Finnvera sai viime kesänä valtuudet tarjota vientitakuita myös kotimaahan tehtävien, vientiä luovien tai vientiä muuten hyödyttävien investointien rahoitukseen. Aiemmin vientitakuilla on voitu helpottaa ainoastaan ulkomaille suuntautuvien kauppojen rahoitusjärjestelyjä sekä viejien käyttöpääoma- ja toimitustakaustarpeita. Lakimuutoksen tarkoituksena oli myös suomalaisten laitetoimittajien asettaminen tasapainoisempaan kilpailuasemaan ulkomaisiin laitetoimittajiin verrattuna.– Metsä Groupin investointi täyttää uudelle mandaatillemme asetetut kriteerit, ja pystyimme osallistumaan vientitakuullamme hankkeen rahoitukseen. Hanke vaikuttaa myönteisesti Suomen vientiin, sillä sen on arvioitu lisäävän vientiä vuosittain 0,5 miljardia euroa. Investoinnilla on myös mittavat työllisyysvaikutukset, Finnveran viennin rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri toteaa.– Hankkeemme perustuu huolelliseen kokonaisarvioon sellutoimialan kannattavuudesta ja pitkän aikavälin markkinatilanteesta. Rahoitus on keskeinen osa hankekokonaisuutta, ja Finnveran sekä Suomen valtion osallistuminen rahoituksen riskinjakoon vähensi merkittävästi kaupallisten pankkien limiittikuormitusta. Finnveran takaama laina on merkittävä osa rahoituksen kokonaisuutta. OECD-ehtojen mukainen laina on maturiteetiltaan tarpeeksi pitkä, ja ehdot ovat yleisesti ottaen kilpailukykyiset. Finnveran rooli rahoituspaketissa on yksi tärkeitä kiinnekohtia, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan sanoo.Laitehankinnoissa pyrittiin Jordanin mukaan parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan teknologiaan, toimitusvarmuuteen ja kaupallisiin ehtoihin. On myönteistä, että selluteollisuuden johtavat teknologiatoimittajat ovat Suomessa toimivia yrityksiä. Vientitakuulain muutos mahdollisti osaltaan laitetoimitusten korkean kotimaisuusasteen.– On tärkeää, että Suomessa on kilpailukykyinen vientiä edistävä organisaatio ja toimintamalli, joka asettaa Suomessa toimivat yritykset tasavertaiseen asemaan kilpailijoiden kanssa. Tässä Finnvera tekee hyvää työtä, ja vuonna 2014 toteutettu vientitakuulain muutos Suomessa on esimerkki dynaamisesta kehityksestä viennin edellytysten turvaamiseksi, Kari Jordan toteaa.Tehtaan rakennustyöt ovat alkaneet, ja se on tarkoitus käynnistää vuoden 2017 loppuun mennessä.Lisätiedot:varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 029 460 2676Kuva: Metsä Group

Uutiset
02.06.2015
Finnvera Info -lehti: Planmecalla intoa ja ketteryyttä toteuttaa visioita

Planmecaa perustettaessa eväinä olivat usko omaan ideaan ja rohkeus lähteä heti maailmalle. Yritys toimii 40 vuotta myöhemmin suunnannäyttäjänä koko hammashoidon toimialalle, kerrotaan uusimmassa Info-julkaisussa. Suuri rooli perheyrityksen menestyksessä on ollut tuotekehitykseen panostaminen. Tuotekehitys työllistää 140 ihmistä, ja työtä tehdään yli osastorajojen. Yritys   kouluttaa myös alan asiantuntijoita Planmeca Digital Academyn kautta sekä yhteistyössä yliopistojen kanssa.–  Finnveran luottovakuutuksen avulla olemme pystyneet edistämään myyntiä ja tekemään rohkeampia siirtoja ja hyödyntämään kasvupotentiaalin, toteaa Jouko Nykänen, Vice President, Sales. Markkinaosuuksia Planmeca aikoo valloittaa etenkin Intiassa ja Kiinassa. Tavoitteena on jopa miljardin euron liikevaihto. Mielenkiintoiseen tarinaan voit tutustua myös oheisella videolla–  Ulkomaalaisten ottaminen mukaan päätöksentekoon ja asiantuntijoiksi on lähes välttämätöntä, jos toiveena on menestyä kansainvälisesti, toteaa toimitusjohtaja Marika af Enehjelm Suomen Pääomasijoitusyhdistyksestä (FVCA). Täytyisi ajatella isommin: hänen mukaansa suomalaisyritysten pitäisi lukea kotimarkkinakseen Suomen lisäksi Pohjoismaat, Baltia ja Saksa.Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja: liikevaihto 3,3 miljoonaa euroa, henkilöstöä 56 ja toimipisteitä 33. Menestynyt liiketoiminta on tuonut mukanaan lukuisia tunnustuksia ja median kiinnostusta. – Toivon oman esimerkkini antavan naisille rohkeutta ottaa riskejä ja kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti, sanoo yrityksen omistaja Katja Noponen.Info-lehdessä kerrotaan myös uudesta alkutakauksesta Osuuspankki Pohjois-Savon rahoituspäällikön Tarja Lappalaisen haastattelussa.Finnvera Info (PDF)

Uutiset
27.05.2015
Kauppalehden kasvajat kiertue tavoitti ja palkitsi kasvuyrityksiä

Team Finland oli mukana huhti-toukokuussa järjestetyllä Kauppalehden kasvajat -kiertueella, joka matkasi halki Suomen tavaten ja palkiten kasvuyrityksiä. Helsinkiin 25. toukokuuta päättynyt kiertue tavoitti viidellä paikkakunnalla satoja kasvuyrityksiä. Huolenaiheeksi nousi mistä löytää lisää kasvuyrityksiä, jotka vetäisivät Suomen talouden kasvuun.Suomen kovimmaksi valitun kasvuyrityksen Kiosked Oy:n Micke Paqvalén sekä Tero Ojanperä.Kasvajat-kiertueella palkittiin viisi lupaavaa kasvuyritystä. Keski- ja Itä-Suomen vuoden Kasvajaksi nimettiin valoa ohjaavia komponentteja valmistava joensuulainen Nanocomp. Oulussa Kasvajat-tunnustus annettiin eristyslasia valmistavalle Best Glassille Nivalasta. Tampereella palkinnon sai palautejärjestelmiä tarjoava HappyOrNot. Turussa voittaja oli Anders Innovations, joka kehittää avoimeen lähdekoodiin perustuvia verkkoliiketoiminnan kaupankäyntialustoja ja -ratkaisuja.Kiertue huipentui Helsingissä 25. toukokuuta järjestettyyn gaalaan, jossa koko Suomen kovimmaksi kasvuyritykseksi valittiin internetissä mainosverkostoa tarjoava Kiosked Oy. Espoolainen Kiosked välitti tammi-maaliskuussa yli viisi miljardia mainosta 250 miljoonalle kuluttajalle eri puolilla maailmaa.Team Finland oli mukana Kasvajat-kiertueella tuomassa eväitä ja neuvoja yritysten kasvupolulle. Suomi kaipaa kasvuyrityksiä talouden vetureiksi, mutta silti hyvin suuri osa kasvusta lepää vain muutaman yrityksen harteilla. Team Finlandin tavoitteena on pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.- Team Finlandia tarvitaan Suomessa todella paljon, ja suunta on nyt oikea, kiteytti voittaja Kiosked Oy:n toimitusjohtaja Micke Paqvalén.

Uutiset
08.05.2015
Pk-yritykset tarvitsevat lisää omaa pääomaa

Suomalaisten pk-yritysten kasvun tiellä ovat alikehittyneet pääomamarkkinat ja oman pääoman vähäisyys. Rahoitusrakennetta tulisi parantaa kasvattamalla yksityisen rahan osuutta ja sen tuomaa kansainvälisen tason osaamista.Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän mukaan pk-yritysten lainarahoituksen yleinen saatavuus pankeista on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, mutta epäselvien talousnäkymien ja kiristyvän pankkisäätelyn vuoksi pankit ovat tiukentaneet rahoituksen ehtoja.Pankkien osuus vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta on Euroopassa korkea, noin 75 prosenttia, ja Suomessa osuus nousee jopa 80 prosenttiin. Yhdysvalloissa taas yli puolet vieraasta pääomasta haetaan suoraan markkinoilta joukkovelkakirjalainoilla tai muilla instrumenteilla. Riskipääoman vähäisyys ja alikehittyneet pääomamarkkinat ovat eurooppalaisten yritysten kasvun tiellä.Heikkilä nostaa pk-yritysten rahoitusrakenteen suurimmaksi ongelmaksi oman pääoman vähäisyyden.- Tulisi löytää keinoja, miten yksityistä rahaa ja sen mukana kansainvälisen tason osaamista ja kokemusta hakeutuisi pk-yrityksiinkin nykyistä enemmän. Oman pääoman ehtoisen rahoituksen määrä on yksi keskeisiä kriteereitä, joita pankki arvioi myöntäessään lainarahoitusta, Heikkilä kertoo.Pankkikilpailu on viime vuosina vilkastunut ja monipuolistunut, mikä nähdään myönteisenä kehityksenä. Myös vaihtoehtoisten rahoituskanavien kuten joukkovelkakirjalainojen käyttö on vähitellen lisääntymässä Suomessa. Finnvera sai viime vuonna valtuudet merkitä yritysten joukkovelkakirjalainoja.Lisäpuskuria vakuudettomasta lainastaOmaa pääomaa voi kerryttää kahdella eri tavalla: voitollisella liiketoiminnalla ja jättämällä siitä suuren osan yrityksen taseeseen tai kasvattamalla omaa pääomaa nykyisten tai uusien omistajien lisäsijoituksilla. Heikkilän mukaan julkisen pääomasijoittamisen resursseista ja tehokkuudesta on syytä pitää huolta, mutta pitkäkestoista ratkaisua tulisi hakea muualta.- Rahoitusvaihtoehtoja voitaisiin monipuolistaa verotusta uudistamalla siten, että se kannustaisi sekä sijoittamaan kasvuyrityksiin että jättämään voitollisten vuosien tuloksen taseeseen. Yksi rahoitusmuoto on myös oman pääoman ja vieraan pääoman väliin sijoittuva niin sanottu välirahoitus.Välirahoituksesta esimerkki on Finnveran vakuudeton ja pankkiin nähden heikommalla etuoikeudella oleva laina. Rahoitusjärjestely otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Yrityksen on mahdollista saada kasvun rahoitukseen jopa kaksi miljoonaa euroa vakuudetonta lainaa, jos omistajan pääomituksena ja pankin lainana sijoittama rahoitusosuus on yhteensä yhtä suuri. Rahoitusmalli sopii yhtiöille, joiden talous on riittävän vakaa ja joilla on vahva pyrkimys kasvuun.- Markkinoiden ensireaktioiden perusteella tällaiselle lainajärjestelylle voi odottaa hyvää vastaanottoa esimerkiksi perheyhtiöiden piirissä. Yhtiön omistusta ei tarvitse muuttaa, mutta pankkirahoituksen saatavuus paranee oleellisesti, kun Finnveran välirahoitus toimii pankin näkökulmasta omaa pääomaa muistuttavana ”lisäpuskurina”. Kun rahoitusmallista saadaan kokemuksia, sen käyttöä voidaan laajentaa, Heikkilä suunnittelee.

Tiedotteet
29.04.2015
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Rahoituksen kysyntä piristyi epävarmuudesta huolimattaVuoden 2015 ensimmäinen neljännes oli taloudelliselta kannalta monisävytteinen. Epävakaista ja negatiivisista suhdannenäkymistä huolimatta euron heikkeneminen toi pientä valoa vientiyrityksille.Pk-rahoitusta haettiin aktiivisesti, ja Finnvera pyrki vastaamaan yritysten odotuksiin laajentuneilla rahoitusmahdollisuuksillaan. Valtaosa yrityksistä saa rahoitusta kannattaviin hankkeisiin hyvin, vaikka pankit ovat tiukentaneet lainojen reunaehtoja ja vakuusvaateita. Suurten yksittäisten hankkeiden myötä vientitakuiden euromääräinen kysyntä moninkertaistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Finnveran Venäjä-riskit ovat kasvaneet. Yhtiö myöntää edelleen vientitakuita suomalaisviejien Venäjälle suuntautuviin hankkeisiin, mutta venäläisen vastapuolen luottokelpoisuus selvitetään entistä tarkemmin. Vastuukannan kehittymistä ja takaisinmaksuaikoja seurataan. Liiketoiminta ja tuloskehitys            Tammi-maaliskuussa Finnvera antoi vientikauppoihin liittyviä tarjouksia euromääräisesti yli kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Lainoja ja takauksia myönnettiin pk-yrityksille ja vuoden 2015 alusta Finnveran saaman valtuuden mukaisesti EU:n pk-määritelmää suuremmille yrityksille yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun tulos oli 26 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi (8). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin edellisvuotta pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot sekä käypään arvoon arvostettavien erien arvonmuutokset. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli 26 miljoonaa euroa (10). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli miljoona euroa (-3). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -0,5 miljoonaa euroa (-3,3) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 1,1 miljoonaa euroa (0,7).Sekä emoyhtiön viennin rahoituksen että pk-rahoituksen tulokset olivat positiiviset: vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 24 miljoonaa euroa (5) ja pk-rahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 0,3 miljoonaa euroa (5). Emoyhtiön tulos sisälsi vientiluottojen rahoituksen ylijäämää 2 miljoonaa euroa (0,2).Konsernin tunnusluvut 31.3.2015 (31.12.2014)•    Omavaraisuus               13,9 % (14,4 %)         •    Vakavaraisuus, Tier 2     18,1 % (18,6 %)     •    Kulu-tuotto-suhde         24,1 % (25,7 %)    Rahoituskysynnän näkymätFinnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vilkkaampaa kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Rahoitushakemusten euromäärä kasvoi lähes 50 prosenttia. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen hankevirta jatkunee hyvänä, ja myös isojen yritysten alihankintaketjuissa on nähtävissä elpymisen merkkejä. Suurin osa pk-rahoituksen kysynnästä painottuu kuitenkin edelleen käyttöpääomaan, mikä enteilee myös investointitason pysymistä alhaisena. Viennin rahoituksen kysyntä on kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Alusrahoituksen kysyntä kasvaa telakkateollisuuden omistusratkaisujen myötä. Vientitakuukysynnän kasvuun vaikuttaa myös Finnveran mahdollisuus rahoittaa suuryritysten kotimaisia vientiin suuntautuvia hankkeita. Takuiden kysyntä Venäjälle suuntautuvien kauppojen rahoittamiseksi on ollut alkuvuonna erittäin vilkasta huolimatta Suomen Venäjän-viennin supistumisesta. Finnveran arvion mukaan Venäjän osuus kokonaisvastuista ei tule jatkossa kasvamaan.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Kansainvälisillä markkinoilla on vetoa, vaikka Suomessa taloustilanteen näkymät ovat epäselvät. Finnveran rahoitusmahdollisuuksia on laajennettu mahdollistamalla muun muassa joukkovelkakirjalainojen merkitseminen sekä vientiä hyödyttävien kotimaisten investointien ja aiempaa suurempien yritysten rahoitus. Tämä osaltaan näkyi siinä, että alkuvuoden rahoituskysyntä kasvoi euromääräisesti selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Ilahduttavasti näkyvissä on pitkästä aikaa myös suurehkoja investointeja, vaikka pääosin yritysten rahoituskysyntä painottuu edelleen käyttöpääomatarpeisiin. Haastavassa taloustilanteessa pankit vaativat aiempaa enemmän yrityksiltä omarahoitusosuuksia, mikä voi johtaa yrityksen rahoituksen saannin vaikeutumiseen. Tärkeää olisikin vahvistaa suomalaisten yritysten oman pääoman määrää.”Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Osavuosikatsaus Q1 2015 (PDF)

Uutiset
24.04.2015
Finnveran jälleenrahoitustakuu edistää viennin rahoitusjärjestelyjä

Finnvera on saanut mahdollisuuden taata pankin ostajalle myöntämän vientiluoton jälleenrahoitusta. Järjestelyllä edistetään viennin rahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Vientitakuulain muutos tulee voimaan 1.5.2015.Jälleenrahoitustakuussa on kyse vientikauppojen rahoituksen järjestämiseksi myönnettävästä erillisestä, ostajalle myönnetyn vientiluoton rahoittamiseen liittyvästä takuusta. Finnvera voi myöntää takuun esimerkiksi institutionaaliselle sijoittajalle, joka jälleenrahoittaa pankin myöntämän vientiluoton. Takuuta voidaan hyödyntää myös kotimaisten, vientiä hyödyttävien investointien rahoitusjärjestelyissä. Takuu liittyy useimmiten yhteen vientiluottoon, mutta sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa pankki jälleenrahoittaa useita vientiluottojaan.– Uuden takuun käyttöönotto edistää rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja yksityistä viennin rahoitusta. Sen avulla pankit voivat rahoittaa osan vienti- ja alusluotoistaan hankkimalla niihin tarvittavat varat jälleenrahoitustakuun avulla markkinoilta. Takuujärjestely vähentää myös oman varainhankintamme tarvetta, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.Takuun avulla kehitetään Suomen vienninrahoitusjärjestelmää entistä kilpailukykyisemmäksi. Vastaavanlaisia järjestelyjä on jo käytössä useissa verrokkimaissamme kuten Saksassa, Tanskassa ja Hollannissa.Lisätietoja: toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400

Uutiset
16.04.2015
Vientitakuut suojaavat suomalaisyritysten riskejä Venäjällä

Venäjän taloudellinen tilanne tuo epävarmuutta suomalaisyritysten Venäjän-viennille. Finnveran vientitakuiden kysyntä Venäjälle on alkuvuonna lisääntynyt.Venäläispankkien ja -yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta ovat vaikeutuneet, ja yritysten kyky suoriutua taloudellisista vastuista on heikentynyt. Kasvaneet luottotappioriskit hankaloittavat myös suomalaisyritysten Venäjän-vientiä. Finnveran mukaan suomalaisten vientiyritysten vientitakuiden kysyntä Venäjälle on alkuvuonna lisääntynyt.Rehuja valmistava Raisioagro Oyj on vienyt tuotteitaan Venäjälle jo 1990-luvulta alkaen ja käyttänyt Finnveran luottovakuutusta 2000-luvun alusta lähtien.Myyntijohtaja Erik Norrgårdin mukaan onnistunut kaupankäynti Venäjällä vaatii erityisesti myyjän ja ostajan keskinäistä luottamusta. Henkilökohtaisilla suhteilla on hyvin tärkeä merkitys. Pitkän kokemuksensa ansiosta Raisioagro on onnistunut löytämään Venäjältä luotettavia ja vakiintuneita kumppaneita, mutta yrityksellä on myös kokemusta tilanteesta, jossa ostaja ei maksanut sovitusti.– Ensimmäisessä tapauksessa maksut hoituivat sovitusti varsin pitkään, mutta kun tavaraa alkoi liikkua paljon, maksuliikenne pysähtyi. Sitä seurasivat pitkät selitykset ja lupaukset ja lopulta ostajayrityksen konkurssi. Toisessa tapauksessa yrityksen liiallinen kasvuvauhti tyrehdytti likviditeetin. Yritysjohto vaihtui, ja lopputulos oli sama: maksut pysähtyivät ja yhtiö ajautui konkurssiin, Norrgård kertoo.Kun ostajien maksukyvyttömyys selvisi, Finnveran vientitakuut helpottivat Raisioagron tilannetta. Takuiden perusteella yritykselle maksettiin korvaus kotiutumattomista myyntisaatavista.Venäläisyritysten luottokelpoisuus selvitetään entistä tarkemminFinnveran korvausasiantuntija Tarja Junnon mukaan korvaushakemuksia vastaanotettiin viime vuonna noin kolmekymmentä ja tämän vuoden puolella noin kymmenen. Valtaosa hakemuksista liittyy tällä hetkellä venäläisiin ostajiin.– Pääsääntöisesti korvauspyynnön syynä on ostajan maksukyvyttömyys tai -haluttomuus. Usein viejä on ilmoittanut ostajan maksamattomuuden syyksi Venäjän taloudellisen tilanteen, Junno kertoo.Finnveran viennin rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäisen mukaan ostajariskien ja ostajan maksukyvyn pohtiminen on osa ulkomaankauppaa käyvän yrityksen riskienhallintaa. Heikoille ostajille kannattaa myydä vain ennakkomaksuilla tai muuten turvatuilla maksuehdoilla.– Jos maksuaikaa myönnetään, niin luottoriskien vakuuttaminen on osa riskienhallintaa eli verrattavissa omaisuusvakuutukseen. Suojaamaton riski voi koitua kohtalokkaaksi yrityksen kassavirran ja kannattavuuden näkökulmasta, Pietikäinen varoittaa.Finnveran Venäjän-takuupolitiikkaa on tiukennettu, ja jatkossa Venäjälle suuntautuvien kauppojen vastuukannan kehittymistä ja takaisinmaksuaikoja seurataan tarkasti. Vientitakuiden myöntämistä jatketaan, mutta Finnvera tutkii perusteellisesti venäläisten ostajien luottokelpoisuuden ja kiinnittää huomiota erityisesti ostajan kykyyn sietää ruplan valuuttakurssin ja korkotason vaihtelua.Lisäksi Finnvera tarkastaa, etteivät ostajayritykset ja niiden omistajat ole EU:n pakotteiden kohteena. Viejiltä pyydetään vakuutus siitä, että vientituotteet eivät ole vientirajoitusten piirissä ja että tarvittavat vientiluvat ovat kunnossa.Erilainen yrityskulttuuri ja lainsäädäntö luovat haasteitaErik Norrgårdin mukaan Venäjälle vientiä hankaloittaa Venäjän yrityskulttuuri, jossa yritysten johtajiin on hyvin hankalaa saada yhteyttä. Lisäksi yhtiöiden nopea kasvuvauhti ja velkaantuminen muodostavat riskejä kaupankäynnille. Venäläistä lainsäädäntöä Norrgård kuvailee haastavaksi.– Tieto on hajallaan, ja esimerkiksi eri tullipiireissä saattaa olla eri käytäntöjä. Myös ostajayrityksen todellisesta tilanteesta voi olla hankala saada tarkkaa tietoa, sillä etenkään pienemmät yritykset eivät ole välttämättä tottuneet siihen, että tilinpäätöstietoja edes kysytään, Norrgård kertoo.Venäjän haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Raisioagro aikoo kasvattaa myyntiä Venäjällä, mutta jatkossa hyödynnetään enemmän tuttuja tahoja ja panostetaan voimassaoleviin sopimuksiin.Norrgård suosittelee takuiden ottamista Venäjän-vientiä suunnitteleville yrityksille ja neuvoo valmistautumaan perusteelliseen alkuselvitykseen sekä mahdollisiin myynnin esteisiin. Tullien ja viranomaisten rajoitukset tulevat Norrgårdin mukaan usein yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla.– On hyvä varautua siihen, että varsinkaan alkutuotantoon liittyvät ostajat eivät osta välttämättä mitään ilman jonkinlaista limiittiä. Riski täytyy aina punnita tapauskohtaisesti. Venäläiset ovat ylpeä kansa, ja rajanaapureiden on hyvä tunnistaa nämä realiteetit kaupankäynnille. Erityisesti näinä aikoina Venäjän-viennissä kaivataan Finnveraa ja muita lisäapuja.Vientitakuu: Vientitakuilla viejät ja viennin rahoittajat voivat suojautua luottotappioilta, joita voi syntyä, kun ulkomaiselle asiakkaalle myönnetään maksuaikaa. Ulkomaiselle asiakkaalle on helpompi järjestää tarvittaessa myös rahoitus vientituotteen hankkimista varten, kun Finnvera kattaa luottoriskit. Finnvera myöntää takuita luottokelpoisiin maihin ja tutkii ostajien ja takaajien luottokelpoisuuden. Vientitakuilla katettavat riskit voivat olla kaupallisia kuten konkurssi tai maksuhaluttomuus, tai poliittisia eli ostajan maahan liittyviä. Takuut kattavat myös takuun kattamien saatavien lisäksi perinnästä aiheutuvia perintäkuluja. Korvausta haetaan kirjallisesti joko vapaamuotoisella tai Finnveran korvauksenhakemuslomakkeella. Hakemuksen saavuttua Finnveraan aloitetaan korvauskäsittely, jossa tutkitaan takuun yleisten ehtojen sekä takuusopimuksen ehtojen täyttyminen, esimerkiksi korvauksen hakemisen määräajat sekä vienti-ilmoitusten tekeminen.

Tiedotteet
09.04.2015
Harri Sailas ja Antti Zitting Finnveran hallitukseen

Finnveran yhtiökokous valitsi 9.4.2015 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen.Hallintoneuvoston kokoonpanoHallintoneuvoston uusia jäseniä ovat tietoturvapäällikkö Mika Harjunen, varapuheenjohtaja Ann-Louise Laaksonen, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, filosofian maisteri Hanna Sarkkinen ja rahoitusasiantuntija Tommi Toivola.Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Lauri Heikkilä. Jäseninä jatkavat yrittäjä Paula Aikio-Tallgren, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, pääekonomisti Olli Koski, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, kansanedustaja Esko Kurvinen, työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, kansanedustaja Lea Mäkipää, kansanedustaja Antti Rantakangas, kansanedustaja Osmo Soininvaara sekä kansanedustaja Sofia Vikman.Hallituksen kokoonpanoHallituksen uusia jäseniä ovat ekonomi Harri Sailas ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.Finnveran hallituksen puheenjohtajana jatkaa ekonomi Markku Pohjola, I varapuheenjohtajana ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Marianna Uotinen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi ja ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen.Tilinpäätös 2014 ja voittovarojen käyttöYhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2014 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Tilintarkastajan valintaVarsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Tiedotteet
25.03.2015
Finnvera jatkaa vientitakuiden myöntämistä Venäjälle – vastuiden kehittymistä seurataan

Finnvera myöntää vientitakuita suomalaisviejien Venäjälle suuntautuviin kauppoihin. Vastuukannan kehittymistä ja takaisinmaksuaikoja seurataan tarkasti.Venäjän OECD:n jäsenmaiden määrittämä maaluokka on heikennetty luokasta 3/7 luokkaan 4/7. Maaluokka perustuu arvioon maan taloudellisesta tilanteesta ja maan kyvystä suoriutua taloudellisista vastuistaan. Maaluokan heikennys nostaa viejäyritysten takuumaksuja. Vientitakuutoiminnan riskit ovat kasvaneet muun muassa siksi, että venäläispankkien ja yritysten rahoituksen saanti kansainvälisiltä markkinoilta on vaikeutunut.Finnvera jatkaa vientitakuiden myöntämistä Venäjälle, mutta venäläisen vastapuolen luottokelpoisuus selvitetään entistä tarkemmin. Ennen takuupäätöstä varmistetaan, että vientitoimituksen rahoitus on kunnossa ja rahoittajapankki tiedossa sekä se, etteivät voimassa olevat pakotteet rajoita rahoituksen järjestämistä ja takuun myöntämistä. Osana riskienhallintaa Finnvera tarkkailee vastuukannan kehittymistä. Vuoden 2014 lopussa Venäjä-vastuiden osuus oli 7 prosenttia vastuukannasta. Vientitakuiden kysyntä Venäjälle on alkuvuonna lisääntynyt. Suurempien eli useiden kymmenien miljoonien eurojen hankkeiden kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös Finnveran Venäjä-vastuukannan kehittyminen.– Finnvera seuraa vastuukannan kehittymistä sekä luottojen takaisinmaksuaikoja. Nykyisistä Venäjä-vastuista merkittävä osa maksetaan takaisin lähivuosina, joten tilaa uusille vastuille syntyy jatkuvasti, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Lisätiedot: toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 029 460 2676

Uutiset
23.03.2015
Energiaa, luovuutta ja rohkeutta työelämään

Finanssikriisi, maailmantalouden lama, Ukrainan kriisi, taantuma. Talouskeskustelun sävy on ollut lannistava jo vuosia, eikä juuri houkuttele investointeihin tai yrittäjäksi. Finanssialalla yli 20 vuotta vaikuttanut, nykyisin työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio pitää todennäköisenä, että Suomella on edessään neljäs peräkkäinen negatiivisen kasvun vuosi. Hän kutsuu Eurooppaa maailman mittakaavassa ”sairaaksi mieheksi”, jossa Suomen oireet ovat huolestuttavat.-Euroopassa on tosin havaittavissa varovaisia signaaleja kasvusta, mutta se jäänee prosentin luokkaan. Ensi vuosi saattaa Suomessakin olla jo valoisampi, mutta se vaatii yhteiskunnallisesti suuria päätöksiä ja toimenpiteitä, Ritakallio painottaa.Ritakallion mukaan Suomen talouspolitiikassa vallitsee pysähtyneisyyden tila, kun tarve olisi avarakatseisuudelle ja julkisen talouden rakenteellisiin muutoksiin.-Pitäisi siirtyä ajatusmaailmaan, jossa miettisimme jatkuvasti millä toimilla varmistamme suomalaisyritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja edistämme investointien syntymistä.Ritakallio muistuttaa, että muun muassa digitalisaation takia myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten pahin kilpailija saattaa olla kansainvälinen verkkokauppa, eikä naapurikylän vastaava liike.Uutta pöhinää PohjolassaHeikoista näkymistä huolimatta Ritakallio puhkuu optimismia. Hän peräänkuuluttaa positiivista ajattelua, rohkeutta ja innovatiivisuutta.-Suomella on erinomaiset lähtökohdat menestyä: meillä on valtavasti lahjakkuutta muun muassa ICT:n ja ohjelmoinnin, konepajateollisuuden ja lääketieteen saralla. Näiden lisäksi myös biotalous tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen menestykseen. Taustalla on hyvä ja turvallinen infrastruktuuri, korkea koulutusaste ja teknologinen huippuosaaminen.Ritakallio näkee Suomeen rantautuneen start-up-kulttuurin myös merkittävänä piristysruiskeena.-Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Slushin ja Aalto-yliopiston ympärille syntynyttä pöhinää voitaisiin hyödyntää muutenkin liike-elämässä. Jo nyt on havaittavissa, että opiskelijoiden kiinnostus lähteä yrittäjiksi on aivan eri tasolla kuin 10 vuotta sitten.Energisoiva työyhteisöTulevaisuuden haasteita Suomelle asettaa etenkin väestön ikärakenteen muutos. Eliniänodotteen kasvaessa myös työurat venyvät. Ihmisten pitäisi jaksaa työelämässä paremmin ja pidempään.-Työelämää pitäisi uudistaa. Tarvitsemme uusia ajattelutapoja, miten työtä tehdään, miten sitä johdetaan ja mitä mahdollisuuksia esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa.Ritakalliota kiinnostaa erityisesti, miten työyhteisössä voisi hyödyntää toisista ihmisistä saamaamme energiaa yhteiseen käyttöön. Tähän liittyvät muun muassa työympäristön uudelleenorganisointi ja työn rytmittäminen. Ritakallio myös tekee kuten opettaa: hän aikoo itsekin luopua työhuoneestaan Ilmarisen toimitilauudistuksen yhteydessä vuonna 2016, ja odottaa muutosta jo innolla.Tulevaisuuden menestyjiltä vaaditaan myös luovuutta ratkaista asioita uudella tavalla, sekä ”rohkeutta ottaa etunojaa”.-Suomalaiset pelkäävät liikaa epäonnistumista, ja toisaalta liike-elämässä menestyjiä saatetaan katsoa kulmien alta. Suomessa on hyväksytympää tienata miljoonat formula-auton ratissa kuin yrittäjänä, Ritakallio naurahtaa.Viimeisenä menestystekijänä Ritakallio mainitsee henkilöstöstä huolehtimisen. Hän näkee varoittavia esimerkkejä jatkuvasti yrityksistä, joiden huono henkilöstöpolitiikka on johtanut omistaja-arvon menettämiseen ja heikompaan kannattavuuteen.-Tarvitsemme joustavuutta ja kykyä mukautua uusiin työnteon malleihin. Yritysten täytyy ottaa vastuu pitkäjänteisestä henkilöstöstä huolehtimisesta, sillä ihmiset tämän kisan lopulta ratkaisevat.Sanottua: Yritysten tulisi muistaa mitoittaa toimenpiteet taloustilanteen mukaan – myös hitaan kasvun maailmassa yritys voi pärjätä ja kasvaa innovatiivisesti. Start-up-kulttuuri tuo positiivista muutosta suomalaiseen yrityskenttään: olemme aina olleet vahvoja insinöörialoilla, mutta nyt sitä osaamista pitää osata myös myydä! Suomi tarvitsee lisää pienyrityksiä, mutta vielä enemmän on tarve keskisuurille yrityksille. Niistä voi taas syntyä uusia Supercellejä ja Rovioita. Vientiyritysten suhteen on tärkeää, että rahoitus on riittävä ja riskejä voidaan jakaa. Tällä voidaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, ja jossa Finnvera tekee tärkeää työtä. Teksti: Noora Puro, Kuva: Heidi StrengellFinnvera Info 1/2015 (PDF)

Uutiset
20.03.2015
Finnvera info -lehti: Yhden miehen ihmeestä kansainväliseksi vientiyritykseksi

– Yksi mies, läppäri ja työhuone kotona. Tämä oli Nocart Oy vajaat viisi vuotta sitten, kun päätin lähteä toteuttamaan visiotani, kertoo toimitusjohtaja Vesa Korhonen uusimmassa Info-julkaisussa. Yritys tarjoaa ratkaisuja pienvoimalaitosten sähköntarpeisiin hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa. Kun tarjouspyyntöjä kehittyvistä maista virtasi ovista ja ikkunoista, oli aika kääntää kurssi kohti Afrikkaa ja Aasiaa.Vesa Korhonen toteaa, että jos he olisivat osallistuneet Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan puolitoista vuotta aiemmin, olisivat Nocartin viime vuoden luvut olleet vielä huimemmat. Vuonna 2014 kasvua edellisvuoteen tuli 177 prosenttia, ja liikevaihto lähes kolminkertaistui. Hän ennustaa vuodelle 2015 jopa kymmenkertaista tai sen ylittävää kasvua. Mielenkiintoiseen tarinaan voit tutustua myös alla olevan videon avulla.–  Surkuttelun aika on ohi: Suomi kaipaa rohkeutta, luovuutta ja energiaa innovoida ja uudistua, toteaa työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Suomalaiset pelkäävät liikaa epäonnistumisia, ja toisaalta liike-elämässä menestyjiä saatetaan katsoa kulmien alta. Hänen mukaansa Suomessa on hyväksytympää tienata miljoonat formula-auton ratissa kuin yrittäjänä.Kattojen pinnoitusta tekevä JJ-Pinnoitus Oy luottaa toiminnassaan siihen, että hyvin tehty työ kantaa pitkälle. – Paras mainoksemme onkin se edellinen hyvin tehty työmaa, sillä hyvä kello kauas kuuluu, toteaa toimitusjohtaja Janne Hokka. Ahkera asenne toi varkautelaiselle yritykselle vastikään alueen Vuoden Uusyrittäjä –palkinnon. Finnveran rahoitusta JJ-Pinnoitus päätyi hakemaan tuttavien suosituksista. He olivat kuulleet yhteistyöstä hyvää palautetta monelta yrittäjältä.Lisäksi liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi kertoo Info-lehdessä lisääntyneistä mahdollisuuksistamme rahoittaa erikokoisia yrityksiä.Finnvera info (PDF)

Uutiset
13.03.2015
Viennin rahoitus yrityksen koko myyntiketjun haltuun

Rahoituskeinojen vähäinen tunteminen saattaa aiheuttaa tärkeiden vientikauppojen menetyksiä tai luottotappioita. Viennin osaaminen onkin entistä tärkeämpää yrityksen koko myyntiketjulle. Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa käytännön työkaluja viennin rahoittamiseen.Suomalaisilla pk-yrityksillä olisi opittavaa vientikauppojen rahoituskeinoista. Tämän vahvistaa myös kevään pk-barometri. Finnveran rahoituspäällikkö Outi Mikolan mukaan monet pk-yritykset eivät ole tiedostaneet, miten suuri merkitys oikeilla maksutavoilla ja rahoitusratkaisuilla on yrityksen kilpailukykyyn, uusien asiakkaiden tarjouskilpailuun, tuotannon suunnitteluun sekä kassan ja vastapuoliriskin hallintaan.- Nämä asiat pitäisi nostaa yrityksen koko myyntiketjun tietoisuuteen. Niin johdon kuin ostotoiminnoista ja myynnistä vastaavien tulisi tuntea ratkaisut ja sovittaa omat toimensa niiden mukaisesti. Ei riitä, että vain kassasta vastaava ymmärtää yhteydet, Mikola neuvoo.Pk-yritykset ovat usein oman alansa huippuosaajia, joilla on kilpailukykyisiä vientituotteita. Hyvän tuotteen lisäksi on myös kyettävä tarjoamaan maksuaikaa tai rahoitusta vastapuolelle.- Maksuviiveet syövät nopeasti kaupan katetta, ja yritys saattaa menettää kaupan, jos sillä ei ole käytettävissä kilpailukykyisiä maksuehtoja. Pahimmassa tapauksessa toteutuneen luottotappion takaisin kurominen vie useiden tulevien kauppojen katteet, Mikola kertoo.Vientikaupan rahoitus -ohjelma päivittää tiedot kansainvälisen kaupan käytännöistäFinnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja vientikauppojen rahoitukseen suomalaisille suoraa vientiä harjoittaville pk-yrityksille. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä yrityksen valitseman pankin kanssa. Tavoitteena on päivittää yrityksen tiedot kansainvälisen kaupan maksutavoista ja rahoitusratkaisuista sekä löytää malleja, joiden avulla yritys pystyy kasvamaan vientimarkkinoilla, tehostamaan käyttöpääomaa sekä hallitsemaan vastapuoliriskejä. Ohjelmaan on osallistunut jo yli 130 yritystä.- Palaute on ollut yksinomaan positiivista. Yritykset ovat saaneet heti käyttöön työkaluja vientimyyjille. Usein yritys on myös havahtunut huomaamaan riskejä, joita se on aiemmin tietämättään ottanut, Mikola kertoo.Vientikaupan rahoitus -ohjelma soveltuu yrityksen johdon ja taloudesta vastaavien henkilöiden lisäksi koko myyntiketjulle. Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Valittavalla yrityksellä tulee olla kannattavaa liiketoimintaa, ensimmäiset vientikaupat tehtynä ja halu kasvaa vientiä lisäämällä. Haku on käynnissä 31.3 asti.Finnveran uudet rahoitusmahdollisuudet tuovat lisää rahoitusta kannattaville vientikaupoilleVuoden alusta Finnveran mahdollisuudet rahoittaa erikokoisia yrityksiä paranivat merkittävästi. Erityisesti tarjonta investointien viriämiseen ja kasvun rahoittamiseen on huomattavasti aiempaa laajempaa.Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten toimituksiin ja kauppoihin myönnettävään rahoitukseen Finnvera voi osallistua jopa 80 prosentin takauksella.- Myös vanhat hyvät tuotteet ovat edelleen käytössä. Finnveran yhtenä painopistealueena ovat pk-vientiyritykset, jotka harjoittavat kannattavaa liiketoimintaa ja omaavat kannattavan kasvun strategian. Kannattava vientikauppa hyväksyttävällä vastapuoliriskillä ei saisi jäädä toteutumatta ainakaan rahoituksen puutteen vuoksi, Mikola toteaa.Lisäksi 1.9.2014 alkaen tuli voimaan vientitakuulain laajennus, joka koskee Suomessa toteutettavia investointeja. Finnvera voi rahoittaa itse investoijaa tai sen toimittajia silloin, kun investointi hyödyttää vientiä. Tähän tehtävälaajennukseen ei liity yrityskoon ylärajaa tai määräaikaa.Uudistukset ja kasvaneet valtuudet ovat osa Finnveran panostusta yritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen.Katso lisätietoja Vientikaupan rahoitus -ohjelmasta ja hae mukaan!Teksti: Mirkka Aarti

Uutiset
02.03.2015
Oma Yritys -tapahtuma 20 vuotta! – Tule Wanhaan Satamaan 17. – 18.3.

Helsingissä pidettävässä Oma Yritys -tapahtumassa löydät tietoa yrityksen perustamisesta aina kasvuun ja kansainvälistymiseen asti. Tule keskustelemaan kanssamme yrityksesi rahoitukseen liittyvistä asioista!Yritys-Suomen yhteisellä messuosastolla ovat Finnveran lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus, Tekes, Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto, Suomen Uusyrityskeskukset ja European Enterprise Network (EEN).Kotisatamasta kohdemarkkinoille – vauhtia verkostaTeam Finlandin seminaariTiistaina 17.3. klo 12.30–16.00, A-sali Team Finland – yhdessä maailmalleAlivaltiosihteeri Matti Anttonen, Ulkoasiainministeriö Katse tulevaisuuteen – ennakoinnin merkitys yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseenFuturisti Niko Herlin, Great Minds Oy Digitaalisuudesta kasvua kaikille toimialoilleToimitusjohtaja Jarkko Hämäläinen, Intelle Innovations Oy Kasvua kaupan alalla – Maahantuonnin mahdollisuudet pienelle yrittäjälleToimitusjohtaja Rita Nurminen, Boutique Freda/RitaPoint Oy Hyppy isosta pieneen yritykseen, markkinat maailmallaTuija Postari-Kivistö, New Business Creation, Haltian Oy Yrittäjän mahdollisuudet verkkokauppaan VenäjälleVerkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen, Posti Oyj Ennakoi ja UudistuYritys-Suomen seminaariKeskiviikkona 18.3. klo 10.00 – 12.00, A-saliModeraattorina on toimittaja Anna Sorainen. Slushin tarina – Pohjolan loskasta maailmankartalleHallituksen jäsen ja luova johtaja Slush, Miki Kuusi Case Vincit – 7 vuodessa tyhjästä Suomen palkituimmaksi yritykseksiMyyntijohtaja Jarkko Järvenpää, Vincit Oy Markkinat maailmalla – lepoa lentokentilläHallituksen puheenjohtaja Esko Koikkalainen, Short Rest Solutions Oy Konkurssikonepajasta digitaalisuuden aallonharjalleToimitusjohtaja Kari Kangas, Tana Oy Luova YrittäjyysTatuointitaitelija, toimitusjohtaja Säde Sonck, Unique Art Aiheuttaako rahan puute kasvukipuja?Finnveran tietoiskupuheenvuoroAluejohtaja Markus Laakkonen, Finnvera OyjKeskiviikkona 18.3. klo 13.00 – 13.20, B-saliTutustu tapahtuman ohjelmaan ja ilmoittaudu maksutta www.omayritys-tapahtuma.fi.

Tiedotteet
27.02.2015
Finnvera-konsernin Q4 ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2014

Finnveran rahoitusmahdollisuudet paranivat merkittävästiSuomen rahoitusmarkkinoita leimasivat epäselvät talousnäkymät ja kiristyvän pankkisääntelyn vaikutukset, jotka tuntuivat erityisesti heikompien luotonottajien luottoehdoissa ja -marginaaleissa. Rahoituskysyntä painottui voimakkaasti käyttöpääomaan, ja investointihankkeita oli erittäin vähän. Valtio paransi julkisen rahoituksen mahdollisuuksia Finnveran osalta merkittävästi.Konsernin taloudellinen kehitysFinnvera-konsernin vuoden 2014 tulos oli 101 miljoonaa euroa eli 27 miljoonaa euroa edellisen vuoden tulosta parempi (75). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin 47 prosenttia alemmat 34 miljoonan euron saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot (64). Lisäksi tulosta paransivat hallintokulujen pieneneminen 5 prosentilla 41 miljoonaan euroon (43) sekä 3 prosenttia korkeampi palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä 138 miljoonaa euroa (134). Tulosparannusta vastaavasti heikensivät muun muassa korkotason ja pk-rahoituksen luottokannan laskusta johtunut alempi korkokate 52 miljoonaa euroa (56), suuremmat tappiot pääomasijoitustoiminnasta sekä johdannaisten ja velkojen käypään arvoon arvostuksista yhteensä 10 miljoonaa euroa (2). Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2014 tulos oli 94 miljoonaa euroa (69).Konsernin liikevoitto oli 102 miljoonaa euroa (75), ja se oli liiketoiminnoittain seuraava: pk-rahoituksen liikevoitto oli 6 miljoonaa euroa (7) ja viennin rahoituksen 104 miljoonaa euroa (74). Pääomasijoitustoiminnan liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa tappiollinen (5).Finnvera-konsernin vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tulos oli 25 miljoonaa euroa eli selkeästi kolmannen neljänneksen tulosta heikompi (42). Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävimmin kolmatta neljännestä lähes kaksi kertaa eli 19 miljoonaa euroa suuremmat saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot.Finnveran vastuukannat ja niiden riskitasot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2014 pk-rahoituksen vastuukanta kuitenkin laski, eikä riskitaso enää noussut. Viennin rahoituksen vastuukanta kasvoi vuonna 2014, mutta pk-rahoitusta vastaavasti riskitasossa ei ollut nousua. Riskitasot ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla, mitä todentavat pk-rahoituksen viime vuosien suuret arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot, vaikka vuonna 2014 saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot olivat vuotta 2013 alemmalla tasolla. Viennin rahoituksessa ei ole viime vuosina eikä myöskään vuonna 2014 jouduttu kirjaamaan suuria tappioita. Arvioituja viennin rahoituksen tappiovarauksia pienennettiin vuonna 2014 edellisen vuoden tilinpäätöksen tappiovarausmäärästä.Finnveran tuloksen ja pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumiseen tulevina vuosina vaikuttavat merkittävästi yhtiön vastuukantojen suuruus ja riskisyys. Tulostarkasteluissa on tärkeää huomioida, että joulukuun 2014 lopussa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat 12,6 miljardia euroa sekä pk-rahoituksen luotto- ja takausvastuut sekä takaus- ja takuusaamiset 2,4 miljardia euroa. Näihin vastuisiin nähden taseen tappiopuskuria synnyttävä nettotulos on nyt vuositasolla noin 0,7 prosenttia ja oma pääoma 6 prosenttia.Konsernin tunnusluvut 31.12.2014 (31.12.2013) Vakavaraisuussuhde, Tier 2 18,6 % (16,9) Kulu-tuotto-suhde 25,7 % (27,0) Omavaraisuusaste 14,4 % (18,4) Rahoituksen näkymätYhdysvaltojen talous on päässyt kasvu-uralle, mutta euroalueella talouskasvu polkee paikallaan. Venäjän talouteen kohdistuneet sanktiot, öljyn hinnan lasku ja poliittisen suunnan muutos johtivat vuoden 2014 lopulla maan talousvaikeuksiin. Tilanne vaikuttaa Finnveran viennin rahoituksen kysyntään ja riskiasemaan oleellisesti, mikäli epävarma poliittinen ja taloudellinen tilanne jatkuu. Finnveran rahoitus on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppojen syntymisessä. Tästä huolimatta viennin rahoituksen kysynnän odotetaan alentuvan edellisestä vuodesta, mikä johtuu epävarmuuden aiheuttamasta investointien vähyydestä. Finnveran mahdollisuus rahoittaa myös suuryritysten kotimaisia, vientiin suuntautuvia hankkeita konkretisoituu Finnveran osallistumisena vientiteollisuuden investointihankkeisiin kotimaassa.Vaimea talouskasvu ja alhainen investointitaso pitävät pk-rahoituskysyntää maltillisena vuonna 2015. Finnveran arvion mukaan yhtiön saamat uudet mandaatit ja osaltaan myös pankkisääntely saattavat kuitenkin nostaa kysynnän kokonaistasoa. Rahoitustarpeet liittyvät edelleen valtaosin käyttöpääomaan.Talouden epävarmuus vaikeuttaa tuloksen arviointia. Suurten yksittäisten vientitakuukorvausten  toteutuminen voi heikentää tilannetta arvioidusta olennaisesti. Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2015 tulos toteutunee jonkin verran vuoden 2014 tulosta heikompana.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Tehtyjen laki- ja sitoumusmuutosten myötä voimme lisätä riskinottoamme sekä pk-rahoituksessa että viennin rahoituksessa. Joukkovelkakirjarahoitus, suurten yritysten vientiin liittyvien kotimaisten investointien takaaminen ja EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten rahoitusmahdollisuus laajensivat keinovalikoimaamme. Kun lakiesitys niin sanotusta jälleenrahoitustakauksesta toteutuu, voimme todeta olevamme valtuuksien ja rahoitusinstrumenttien osalta samalla tasolla tärkeimpien verrokkimaidemme kuten Ruotsin ja Saksan kanssa. Yksi tavoitteistamme on tunnistaa kasvuyrityksiä ja kannustaa niitä kansainväliseen kasvuun. Kotimarkkinayritysten osalta periaatteenamme on riskinjako siten, että pankki tai muu yksityinen rahoittaja, kuten esimerkiksi vakuutusyhtiö, on päärahoittaja. Kohdistamme rahoituksemme erityisesti yritysten muutostilanteisiin ja aloittavien yritysten perustamisvaiheessa tarvitsemaan rahoitukseen. Jatkamme osaltamme ponnisteluja siten, että rahoituksemme vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri ja kohdistuisi elinkeinopolitiikan kannalta tärkeimpiin kohteisiin.”Tilinpäätös 2014 (PDF)Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 2014 (PDF)Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458JAKELUNASDAQ OMX Helsinki OyOslo Børs ASALondon Stock ExchangeKeskeiset tiedotusvälineetwww.finnvera.fiFinnvera julkaisee 2014 vuosikertomuksen verkkojulkaisuna internet-sivuillaan viikolla 11 suomeksi ja englanniksi sekä lyhennelmän ruotsiksi. Myös yritysvastuuraportti on yhdistetty osaksi vuosikertomusta.

Uutiset
23.02.2015
Etelä-Amerikan kairausmarkkinoille Team Finland LetsGrown avulla

Arctic Drilling Company hakee uusia markkinoita Chilestä. Kansainvälistymisessä auttaa Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma.Vuonna 2004 perustettu Arctic Drilling Company (ADC) tarjoaa kairauspalveluja, kuten näytteenottoa ja mittauksia, sekä itse kehittämiään kairakoneita maanpäälliseen ja -alaiseen kairaukseen. Yrityksen tuotteita ja palveluja käytetään pääasiassa malmin etsinnässä. Asiakkaina on suuria kaivosyrityksiä, kuten LKAB, Anglo-American, Agnico-Eagle ja FQM. Tuotanto sijaitsee Rovaniemellä.Lähes 80 henkeä työllistävän yrityksen liikevaihto on kasvanut tasaisesti ollen viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa. Päämarkkinat kairauspalvelujen osalta ovat Pohjoismaat."Pohjoismaissa kilpailu on kovaa, sillä töiden määrä ja hinta ovat laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana. Chile on tällä hetkellä merkittävästi kasvava markkina-alue", kertoo viennistä vastaava päällikkö Aleksi Autti."Haemme kasvua viennistä. Päätavoitteemme on markkinaosuus Chilessä, yrityksen toimintatapojen kehitys paremmin kansainväliseen toimintaan soveltuvaksi sekä panostus kairakoneiden valmistukseen ja myyntiin määrätyillä markkinoilla. Näihin tarkoituksiin LetsGrow tuntui sopivalta."Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa Finnvera tarjoaa vakuudettoman lainan, Tekes rahoitusta asiantuntijapalvelujen hankintaan ja Finpro neuvontaa kasvuun ja kansainvälistymiseen.Autti sanoo LetsGrown tarjoaman rahoitus- ja neuvontapaketin olevan merkittävä työkalu kasvun rahoittamisessa. Yritysten kynnys hakemiseen laskee, sillä yhtä kautta pystyy saamaan kattavan rahoituskokonaisuuden viennin edistämiseen.Yritys pyrkii erottautumaan kilpailijoista uuden sukupolven kairakoneilla. Ne ovat automatisoituja ja liikkuvat itsenäisesti, mikä lisää turvallisuutta ja työtehoa. Palveluissa panostetaan laatuun, ympäristöystävällisyyteen ja turvallisuuteen, mistä ADC:lla on myös sertifikaatit ISO9001, ISO14001 ja OHSAS18001. Nämä sertifikaatit Arctic Drilling Company on saanut ensimmäisenä pohjoismaisena alan yrityksenä."Viiden vuoden kuluttua ADC toimii Pohjoismaiden lisäksi vähintään kolmella eri markkina-alueella pysyvästi ja on Rovaniemen merkittävimpiä työllistäjiä."Teksti: Kaj Nordgren, TekesKuva: Arctic Drilling Company

Tiedotteet
10.02.2015
Kansainvälistymishalu vahva – rahoituksen saatavuus ei esteenä

Pk-yritykset suunnittelevat kansainvälistymisrahoituksen hakemista ennätyksellisen huonoista suhdannenäkymistä huolimatta. Rahoituksen saatavuus koetaan hyväksi.Muutos suhdanneodotuksissa viime syksyn tutkimukseen verrattuna on suuri. Vuoden 2009 jälkeen saldoluku on ensimmäistä kertaa negatiivinen, ja 28 prosenttia vastanneista arvio suhdanteiden edelleen heikkenevän seuraavien 12 kuukauden aikana.Rahoituksen näkökulmasta kevään pk-yritysbarometrin positiivisena näkymänä on yritysten halukkuus kansainvälistymisrahoituksen hakemiseen. Suunnitelmat hakea rahoitusta ovat nousseet kaikilla toimialoilla. Kansainvälistymisodotusten rinnalla myös kasvuhalukkuus on talouden epävarmuudesta huolimatta kohtalainen: 7 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen ja 35 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.Pk-yritykset kokevat rahoittajien vakuusvaatimusten tiukentuneen ja omarahoitusosuusvaatimusten nousseen. Rahoitusta ei kuitenkaan yleisesti ottaen nähdä ongelmana ja yli 80 % vastanneista kertoo, ettei rahoituksen saatavuus ole vaikuttanut hankkeiden toteuttamiseen.- Viime vuonna yritykset jäivät kasvutavoitteistaan lähinnä heikon kysynnän ja kiristyneen kilpailun takia. Vaikka suhdanteet ovat heikot, markkinat ovat olemassa ja niillä menestyvät ne, jotka kehittävät kilpailukykyään. Kasvuyritykset tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen päästäkseen kansainvälisille markkinoille. Tähän pyrimme rahoituksen keinoin vaikuttamaan yhteistyössä muiden Team Finland -organisaatioiden kanssa, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.Finnveran rahoitusmahdollisuuksiin parannuksiaUlkopuolisen rahoituksen kysyntä tulee seuraavien 12 kuukauden aikana vähenemään hieman. Investointien suhteen yritykset ovat varovaisia ja rahoitusta haetaan lähinnä käyttöpääomaksi.Vuoden alusta alkaen Finnveran mahdollisuudet rahoittaa erikokoisia yrityksiä paranivat merkittävästi. Erityisesti investointien viriämiseen ja kasvun rahoittamiseen Finnveran tarjonta on huomattavasti aiempaa laajempaa.- Voimme nyt rahoittaa myös pk-yrityksiä suurempia yrityksiä. Toisaalta pienet yritykset voivat saada jatkossa luottoa suoraan Finnveralta jopa 50 000 euroa. Kun liiketoiminta on kannattavaa, meillä on entistä paremmat mahdollisuudet olla mukana rahoittamassa kasvua, Heikkilä toteaa.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2015 barometri perustuu yli 4 400 pk-yrityksen vastauksiin.Pk-barometri kokonaisuudessaan Suomen-Yrittäjien sivuillaSuomen-Yrittäjien tiedote: Karut luvut pöytään: Usko tulevaan romahtiTyö- ja elinkeinoministeriön tiedote: Kasvuhakuisten pk-yritysten suhdannekuva muita yrityksiä positiivisempiLisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA).

Uutiset
09.02.2015
Vientikauppojen rahoitusratkaisut tutuiksi

Onko yritykselläsi käytössä kilpailukykyiset rahoitus- ja maksutaparatkaisut? Oikein valituilla instrumenteilla on usein ratkaiseva merkitys viennin kasvattamisessa sekä riskien ja kassan hallinnassa. Finnveran maksuton Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja vientikauppojen rahoitukseen.Ohjelma on suunnattu etenkin pk-yrityksille, mutta myös suuremmille, vientikaupan rahoituksesta perustietoja kaipaaville yrityksille. Tavoitteena on tutustuttaa yrityksiä erilaisiin vientikauppojen rahoitusratkaisuihin.– Pk-yritykset eivät aina tunne vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä rahoitus- ja maksuratkaisuja. Jokaiselle ohjelmaamme osallistuvalle yritykselle järjestämme yhdessä yrityksen pankin kanssa tapaamisen, jossa keskitymme yrityksen vientikaupan rahoitukseen liittyviin tarpeisiin ja haasteisiin. Parhaimmassa tapauksessa löydämme käsillä oleviin tarjouksiin tai kauppoihin ratkaisuja. Asiakasrahoitusratkaisujen avulla yritykset voivat parantaa kilpailukykyään vientimarkkinoilla, toteaa rahoituspäällikkö Outi Mikola Finnverasta.Maksuton ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa. Ohjelmaan osallistuville yrityksille järjestettävän yrityskohtainen VKR-päivän lisäksi osallistujille järjestetään vientikauppojen rahoitusta käsitteleviä ajankohtaisseminaareja.Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Ohjelma sopii yritykselle, jonka toiminta on kannattavaa ja joka vie ulkomaille sekä laskuttaa ulkomaista ostajaa. Yrityksellä tulee olla myös halu edelleen kasvaa vientiä lisäämällä.Hae nyt mukaan ohjelmaamme! Kevään hakuaika päättyy 31.3.2015Katso lisätietoja Vientikaupan rahoitus -ohjelman sivulta tai kysy lisääPuhelinpalvelu 029 460 2580

Uutiset
30.01.2015
Finnveran mahdollisuus myöntää vientitakuita Kreikkaan suuntautuville lyhyen maksuajan vientikaupoille jatkuu 30.6.2015 asti

Finnvera voi myöntää 30.6.2015 asti oman riskiharkintansa puitteissa vientitakuita lyhyen maksuajan vientihankkeille, jotka suuntautuvat Kreikkaan. Muista EU-maista poikkeava mahdollisuus perustuu EU-komission päätökseen pitää Kreikka edelleen 30.6.2015 asti poissa sellaisten maiden listalta, joihin suuntautuville vientikaupoille Finnvera ei tavallisessa markkinatilanteessa voi myöntää lyhyen maksuajan (riskiaika alle 2 vuotta) vientitakuita.EU:n kilpailulainsäädäntöön perustuva, lyhyen maksuajan vientitakuutoimintaa koskeva tiedonanto, joka tuli voimaan vuonna 2013, kieltää julkisia vientitakuulaitoksia takaamasta ns. markkinakelpoisia eli sellaisia riskejä, joita yksityiset vakuutusyhtiöt ovat valmiita takaamaan.Tällä hetkellä voimassa olevan tiedonannon mukaan Finnvera ei tavallisessa markkinatilanteessa voi myöntää alle 2 vuoden riskiajan takuita (valmistusaika + luoton takaisinmaksuaika) seuraaviin maihin: EU-maat (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Iso-Britannia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari, Viro) Australia, Kanada, Islanti, Japani, Uusi Seelanti, Norja, Sveitsi, USA Suomella on myös EU-komission myöntämä, kaikkiin edellä mainittuihin maihin suuntautuvia lyhyen maksuajan vientikauppoja koskeva poikkeuslupa. Lue lisää

Uutiset
28.01.2015
Erisuuntaisten tapahtumien vuosi 2014

Tietoja Finnveran vuoden 2014 toiminnastaVuosi 2014 alkoi aiempaa myönteisemmissä merkeissä, mutta poliittiset kriisit sumensivat näkymiä uudelleen. Yleisestä taloustilanteesta johtuva varovaisuus ja odottelu heijastuivat yritystoimintaan ja asiakasyritysten kautta Finnveran toimintaan. Onneksi useiden asiakasyritysten kertomat näkymät näyttivät vuoden vaihteen kohdalla jälleen hieman parantuneen.Rahoitusmarkkinat Suomessa toimivat paremmin kuin yksittäisistä kannanotoista voisi päätellä, mutta olivat kuitenkin poikkeuksellisen polarisoituneet vuonna 2014. Erityisesti pienehköt yritykset kertoivat rahoitusvaikeuksista, jos yrityksen taserakenne oli heikentynyt. Viennin rahoituksen kysyntä pysyi korkealla tasolla.  Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa yrityksiä nostettiin sekä lakimuutoksin että valtioneuvoston päätöksin erityisesti vuoden 2014 loppupuoliskolla.- Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja uusia kasvuyrityksiä, ja näiden menestystarinoiden syntymistä mahdollistamme parantuneilla rahoitusmahdollisuuksillamme, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.Käyttöpääomaa tarvittiinFinnvera rahoitti vuonna 2014 pk-yrityksiä yhteensä 1,0 miljardilla eurolla, joka oli noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2013. Kasvuun vaikutti osaltaan aiemmin myönnettyjen rahoitusten uudelleenjärjestelyt. Myönnetystä rahoituksesta suurin osa eli 49 prosenttia oli käyttöpääoman rahoittamista. Yritysjärjestelyihin ja investointeihin tarvittiin rahoitusta edellisvuotta vähemmän. Eniten rahoitetut toimialat olivat teollisuus, liike-elämän palvelut sekä kauppa ja kuluttajapalvelut.Pk-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2014 lopussa 2,8 miljardia euroa.Vientitakuutarjousten määrä kasvoiAnnettujen takuutarjousten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin puolella 5,0 miljardiin euroon. Kasvuun vaikutti se, että osa vientikauppoihin liittyvistä, edellisenä vuonna kesken olleista sopimusneuvotteluista saatiin päätökseen vuonna 2014.Tarjotuista takuista 88 prosenttia koski Suomen pääomatavaraviennin perinteisiä toimialoja, kuten laivanrakennusteollisuutta, telekommunikaatiota ja metsäteollisuutta. Eniten edellisvuoteen verrattuna kasvoivat teollisuusmaihin ja Latinalaisen Amerikan maihin annetut tarjoukset, joiden osuus oli yhteensä 86 prosenttia.  Suurimmat määrät takuita tarjottiin Yhdysvaltoihin, Suomeen ja Saksaan.Viennin rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2014 lopussa12,2 miljardia euroa.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400Finnvera julkaisee 1.1.–31.12.2014 tilinpäätöksen 27.2.2015 ja vuosikertomuksen viikolla 11.

Uutiset
23.01.2015
Kasvu Open tekee yritysten kasvu-unelmista mahdollisia

Valtakunnallinen Kasvu Open 2015 -yrityskilpailu on avattu. Se tarjoaa yrityksille maksutonta tukea ja valmennusta kasvun ja uudistumisen edistämiseen.Kasvu Open on tehokas kasvun sparrausprosessi, jossa yritykset kehittävät toimintaansa ja liikeideaansa henkilökohtaisesti asiantuntijoiden kanssa. Vuonna 2015 kasvua sparrataan yli 20 alueellisella tai toimialakohtaisella Kasvupolulla. Yhteensä 455 yritystä pääsee mukaan sparraukseen, ja näistä 80 valitaan lokakuun 22.–23. päivien Kasvu Open -finaaliin.”Finnvera oli myös viime vuonna mukana sparraajana ja yhteistyökumppanina. Yrityksiltä saadun palautteen perusteella Kasvu Open tarjoaa konkreettisia eväitä kasvuun. Harvoin on mahdollista päästä testaamaan omaa ideaa näinkin monipuolisen asiantuntijajoukon edessä. Toisaalta mahtava tilaisuus myös meille finnveralaisille päästä lähelle suomalaisia kasvuyrityksiä”, kertoo Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila.Haku Start up- ja Start again -sarjoihin on avoinna 30.6. saakka Kasvu Openin verkkosivuilla. Start again -sarja on tarkoitettu uudistumista tavoitteleville yrityksille. Yritysten tukena on yhteensä 910 liiketoiminnan eri osa-alueiden asiantuntijaa talkoovoimin.”Tarjolla on kattava paketti niin liiketoiminta- kuin rahoitusosaamista, ja tavoitteena juuri sinun yrityksesi menestys”, Titta Mantila kannustaa.Finnvera on mukana Kasvu Open -kilpailussa pääyhteistyökumppanina yhdessä Nordean ja Soneran kanssa.Lisätietoja: Uljas Valkeinen, Kasvu Open johtaja, p. 050 568 8555http://www.kasvuopen.fihttp://www.kasvuopen.fi/osallistu

Tiedotteet
20.01.2015
Finnveran salkkuyhtiöille 15 miljoonaa euroa bisnesenkeleiltä

Bisnesenkelisijoitusten määrä Suomessa on vahvassa kasvussa. Finnveran pääomasijoitustoiminnan kohdeyhtiöt saivat enkelirahaa vuonna 2014 yhteensä 15 miljoonaa euroa.Yksityisten henkilösijoittajien eli bisnesenkeleiden tekemät sijoitukset Finnveran pääomasijoitustoiminnan hallinnoiman Aloitusrahasto Veran kohdeyhtiöihin kasvoivat jo viidettä vuotta peräkkäin. Rahasto teki vuonna 2014 ensi- ja jatkosijoituksia 72 aikaisen vaiheen yritykseen yhteensä 14,3 miljoonalla eurolla. Viime vuoden lopussa rahaston salkussa oli kaikkiaan 133 yhtiötä. Noin kolmasosaan rahaston kohdeyhtiöistä tehtiin myös bisnesenkelisijoituksia, yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Enkelisijoitusten määrä ylitti ensimmäistä kertaa rahaston tekemien sijoitusten määrän.Bisnesenkeleiden arvioidaan tekevän sijoituksia Suomessa vuosittain noin 40–50 miljoonalla eurolla.”Bisnesenkelisijoitusten vuosivolyymiin suhteutettuna voidaan sanoa, että Finnveran rooli enkelirahan kanavoimisessa alkuvaiheen yrityksiin on merkittävä”, toteaa Finnveran pääomasijoitustoiminnasta vastaava johtaja Leo Houtsonen.Verrattuna vuoteen 2009 Finnveran pääomasijoitustoiminnan kohdeyhtiöihin tehtyjen bisnesenkelisijoitusten euromäärä oli vuonna 2014 jo lähes nelinkertainen. Sijoitusten keskikoko oli noin 60 000 euroa, ja sijoituksia teki yhteensä 201 bisnesenkeliä. Lukumääräisesti sijoituksia tehtiin vuoden aikana 253 kappaletta. Finnvera tekee suoria sijoituksia alkuvaiheen innovatiivisiin yrityksiin vuoden 2017 loppuun saakka.Lisätietoja:  Leo Houtsonen, Finnvera Oyj, p. 029 460 2733, leo.houtsonen@finnvera.fi

Tiedotteet
13.01.2015
Finnveralla entistä paremmat mahdollisuudet rahoittaa suomalaisia yrityksiä

Erikokoisten yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta Finnveralta paranivat merkittävästi vuoden 2015 alusta. Muutokset parantavat rahoituksen vaikuttavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Finnvera voi lisätä riskinottoa erityisesti alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa.Finnvera voi myöntää luottoja pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on kannattavaa liiketoimintaa, mutta joiden on vaikea saada koko rahoitusta pankeista.Vuoden 2015 alusta Finnvera voi rahoittaa myös pk-yrityksiä suurempia yrityksiä. Taustalla on epäkohta siitä, että EU:n ns. pk-määritelmän mukaisille yrityksille on Suomessa tarjolla useita julkisia rahoitusmuotoja, mutta pk-määritelmän vähäisestikin ylittävien yritysten osalta tarjonta on ollut selvästi rajoitetumpaa. Esimerkiksi kasvuun tähtäävät yritykset saattavat nopeasti ylittää pk-määritelmän 250 työntekijän rajan. Uuden kolmivuotisen mandaatin avulla Finnveralle avautuu mahdollisuus rahoittaa kansantalouden kannalta tärkeää yrityskenttää 300 milj. euron liikevaihtoon asti.Lisäksi 1.9.2014 alkaen on ollut voimassa vientitakuulain laajennus, joka koskee Suomessa toteutettavia investointeja. Finnvera voi rahoittaa itse investoijaa tai sen toimittajia silloin, kun investointi hyödyttää vientiä. Tähän tehtävälaajennukseen ei liity yrityskoon ylärajaa tai määräaikaa.Parannuksia kaikissa yritysten kokoluokissaPienet yritykset voivat saada jatkossa suurempaa luottoa suoraan Finnveralta, koska pienrahoituksen määrä nousi 35 000 eurosta 50 000 euroon. Tällä on merkittävä vaikutus myös tuhansille nykyisille Finnveran asiakkaille.Suurempien yritysten osalta Finnvera jakaa lähtökohtaisesti rahoituksen riskit tasan pankin kanssa, mutta vaikuttavissa hankkeissa ja kaupankäynnin rahoituksessa Finnvera voi olla mukana tavanomaista suuremmalla rahoitusosuudella. Finnveran on mahdollista myöntää rahoitusta aiempaa vähäisemmin vakuuksin. Jos yrityksen taloudellinen asema on riittävän vakaa, jopa kokonaan vakuudeton kasvun rahoitus on mahdollista. Investointihankkeissa Finnveran on myös tarvittaessa mahdollista myöntää rahoitusta pankkia pidemmällä takaisinmaksuajalla.Uudistukset ja kasvaneet valtuudet ovat osa Finnveran panostusta yritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen.– Haluamme löytää ne yritykset, jotka muuten eivät löytäisi meitä, mutta joita voimme rahoitusratkaisuilla auttaa parantamaan omaa kilpailukykyään. Uudet valtuudet edesauttavat tätä työtä merkittävästi. Osa uusista työkaluista on sellaisia, jotka meiltä ovat puuttuneet verrattuna muiden maiden vastinorganisaatioihin. Taloustilanteen vuoksi haluamme kannustaa yrityksiä uusien investointien ja kasvun etsimiseen. Yksikään kannattava hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen riittämättömyyden takia, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.Finnvera on tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen noin 80 prosenttiin pk-yrityksiltä tulleista hakemuksista. Pk-rahoituksen kysyntä oli euroina 1 408 Me (+1%) ja kappaleina 21 677 Kpl (+7 %) vuonna 2014.Lisätiedot: toimitusjohtaja Pauli Heikkilä p. 029 460 2400

Uutiset
30.12.2014
Finnveralle oikeus myöntää rahoitusta myös pk-yrityksiä suuremmille yrityksille

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote:Valtioneuvosto päätti 30.12.2014, että Finnvera voi myöntää vuoden 2015 alusta rahoitusta koko maassa pk-yrityksiä suuremmille yrityksille.Ennen muutosta Finnvera on voinut myöntää rahoitusta pk-yrityksiä suuremmille yrityksille vain tukialueilla. Tukialueiden ulkopuolella Finnvera voi myöntää päätöksen mukaan rahoitusta yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Finnvera voi luottojen ja takausten lisäksi merkitä uuden määritelmän mukaisten yritysten joukkovelkakirjalainoja koko maassa.Valtioneuvoston päätöksen taustalla on epäkohta siitä, että pk-määritelmän mukaisille yrityksille on Suomessa tarjolla useita julkisia rahoitusmuotoja, mutta pk-määritelmän ylittävien yritysten osalta julkinen rahoitustarjonta on selvästi vähäisempää. Esimerkiksi kasvuun tähtäävät yritykset saattavat pudota nopeasti pk-määritelmän ulkopuolelle, vaikka ovatkin kansainvälisessä vertailussa vielä pieniä yrityksiä. Lisäksi pääomasijoittajan omistus saattaa johtaa pienen yrityksen osalta pk-määritelmän ylittämiseen. Myös ulkomaille etabloituva yritys saattaa ylittää 250 henkilön rajan nopeasti.Muutosta sovelletaan 1.1.2015 - 31.12.2017 välisenä aikana, jolloin Finnvera voi myöntää rahoitusta uuden määritelmän mukaisille pk-yrityksiä suuremmille yrityksille yhteensä enintään 600 miljoonaa euroa.Valtion korvausosuus on 40 prosenttia rahoituksesta aiheutuneista luotto- ja takaustappioista.Lisätiedot: hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, p. 029 506 4938Tiedote TEM:n sivuilla: http://www.tem.fi/?s=2468&89508_m=117051

Uutiset
19.12.2014
Kiinnostus Afrikan maihin kasvussa

Kyselyt Finnveran takuutarjonnasta Afrikan maihin ovat vilkastuneet ilahduttavan paljon. Kauppoja suunnitellaan erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin useissa maissa, kuten Namibiassa, Nigeriassa, Ghanassa, Keniassa, Egyptissä ja Mosambikissa.Afrikan talouskasvun arvioidaan piristyvän vuonna 2015. Kotimarkkinoiden laajentuminen elintason noustessa lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Tietotekniikan ja mobiilisovellusten avulla palvelut leviävät kattavasti myös köyhemmille alueille. ICT-sektorin elinvoimaisuuden varmistamiseksi on tärkeää panostaa väestön koulutukseen.Öljy- ja kaivostoiminta on monille maille tärkeä valuuttatulojen lähde, mutta niiden työllistävä vaikutus on valitettavan pieni. Infrastruktuurin riittämättömyys on edelleen mittavaa. Suurimpien puutteiden paikkaaminen sähköntuotannossa sekä satamien, teiden, rautateiden ja siltojen rakentamisessa edistävät parhaiten Afrikan maiden kehitystä ja väestön elintasoa.Mosambikilla valoisa tulevaisuus?Mullistavaa muutosta ja valoisaa tulevaisuutta on ennustettu eritoten Mosambikille suurten kaasuvarojen ansiosta. Mosambikilla on mahdollisuus nousta maailman suurimpien kaasuntuottajien joukkoon. Sitä ennen maan tulisi ratkaista, miten kaasuvarat valjastetaan kansantalouden ja kansalaisten parhaaksi.Mosambikin valtioinstituutiot ovat kehittymättömät ja hallitsevan valtapuolueen ja liike-elämän suhteet ovat toisiinsa kietoutuneet. Huoli korruptiosta ja lähipiirien suosimisesta onkin kasvanut kaasulöydösten myötä. Egyptissä piristymisen merkkejäEgyptin turvallisuustilanne on rauhoittunut keväisten presidentinvaalien jälkeen, ja taloudellinenkin tilanne on piristymässä. Suunta on oikea, mutta uudella hallinnolla on paljon työtä edessään muun muassa valtiontalouden ja rakenneuudistusten kanssa.Haasteena on krooninen työttömyys, joka jatkuessaan uhkaa yhteiskuntarauhaa. Työttömyyden väheneminen edellyttää vähintään 6 prosentin talouskasvua.Finnvera voi taata Afrikkaan suuntautuvia kauppojaFinnvera voi olla mukana takaamassa vientikauppoja lähes kaikkiin Afrikan maihin. Maiden väliset erot ovat suuret, joten riskit ja haasteet vaihtelevat.Kaupankäynnissä Afrikan maiden kanssa tarvitaan kärsivällisyyden ja paikallisten kontaktien lisäksi huolellista ja perusteellista hankevalmistelua. Rahoittajapankki pitää kytkeä mukaan varhaisessa vaiheessa, jolloin Finnvera voi myöntää rahoittajapankille vientitakuita. Vientiyrityksen vientisaatavat voidaan myös vakuutta. Finnvera arvioi mahdollisuudet osallistua hankkeisiin aina tapauskohtaisesti. Neuvotteluvaiheessa viejän on suositeltavaa selvittää ostajalta, onko remburssia mahdollista käyttää maksutapana. Remburssi toimii hyvin lyhyissä maksuajoissa, kun riskiaika on enintään kaksi vuotta. Jos tarvitaan pidempää maksuaikaa, vientiluoton järjestäminen voi tulla kysymykseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että useiden Afrikan maiden heikko kansainvälinen luottokelpoisuus vaikeuttaa rahoituksen järjestämistä.Tutustu takuutarjontaan maaluokituskartan avulla.Tutustu vientitakuisiin: www.finnvera.fi/Tuotteet/Vientitakuut

Uutiset
04.12.2014
Oulun yrityksissä on kasvuhaluja

Pk-yrityksille suunnattu valtakunnallinen Rohkeutta on! -kiertue keräsi ICT-toimialan murroksen kanssa kamppailevaan Ouluun kymmeniä kasvuhaluisia yrittäjiä.”Yritykset ovat kilpailijoita ja me Team Finlandissa olemme huoltojoukkoja, jotka auttavat niitä menestymään. Syksyllä olemme sopineet kullekin huoltajalle omat roolit, jotta voisimme pelata yhteen mahdollisimman hyvin.”Näin tiivisti julkisia yrityspalveluita tarjoavan Team Finland -verkoston roolin Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi Oulussa keskiviikkona. Ympäri Suomea järjestettävissä Rohkeutta on! -tilaisuuksissa Finnvera, Finpro, Tekes ja ulkoasiainministeriö kertovat pk-yrityksille palveluistaan kasvuun ja kansainvälistymiseen.Huoltojoukkojen palveluista oli saapunut kuulemaan puolen sataa pohjoispohjalaista yrittäjää, jotka saattoivat myös testata omia kasvuideoitaan Team Finlandin asiantuntijoiden vetämillä sparrausklinikoilla.Yli puolet liikevaihdostaan kansainvälisiltä markkinoilta saavan, maatalouskoneita valmistavan Oy El-Ho Ab:n vientipäällikkö Mari Huuki kävi sparrauskeskusteluja Finnveran ja Finpron asiantuntijoiden kanssa.”Tällainen kiertue on osoitus siitä, että julkinen sektori kunnioittaa pk-yrityksiä ja on alkanut ottaa sen tarpeet huomioon. Sain sparrausklinikoilta hyviä vinkkejä ja jatkamme keskusteluja tämän jälkeen”, Huuki kertoo.Oulussa lupaavia yrityksiäJoka kymmenes suomalainen pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen, mutta todellisuudessa kasvuyritykset ovat harvassa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueella kasvuyrityksiä oli kaudella 2009-2012 yhteensä 64. Se on kolmanneksi eniten Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-alueiden jälkeen. Kasvuyritykset työllistivät Pohjois-Pohjanmaalla 5300 henkilöä.Oulun seudulla yrittäjyys on tärkeässä roolissa ICT-alan rakennemuutoksessa selviämiseksi. ELY-alueen johtajan Leila Helaakosken mukaan tässä on onnistuttu hyvin. ICT-alalla tapahtuneiden 10000 henkilön irtisanomisten jälkeen kortistossa on vain 1400 alan osaajaa.”Oulu on tunnettu erityisesti tietoteknisestä osaamisestaan. Nokian jälkeen on syntynyt monia lupaavia yrityksiä, kuten Valopaa, iLOQ ja ZEF Solutions, listasi paneelikeskustelussa Tekesin johtaja Mika Lautanala.Huoltojoukot arvossaRohkeutta on! -tilaisuudessa kuultiin myös kasvuyrittäjien käytännön kokemuksista kansainvälistymisestä. Viime vuonna Nuoreksi tutkijayrittäjäksi valittu Anssi Lehikoinen Rocksole Oy:stä kertoi, että ”kun menee hyvin, selkään taputtajia riittää. Mutta kun ollaan ryteikössä, tarvitaan huoltojoukkoja”.Tukijoukkojen hyödyntämiseen maailmalle menossa hän rohkaisi myös muita yrittäjiä. Tukea voi saada julkisten toimijoiden lisäksi myös uusista osakkaista ja hallituksen jäsenistä. ”Yrittäjä tarvitsee leveämpiä hartioita. Ottakaa hyviä ihmisiä jakamaan riskiä. Tämä on joukkuepeliä”, Lehikoinen opasti.Lisätietoja Team-Finland -verkostosta:Tekes: johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä, ulla.hiekkanen-makela[at]tekes.fi, 050 5577706Finpro: viestintä- ja markkinointijohtaja Outi Torniainen, outi.torniainen[at]finpro.fi, 040 512 1375Finnvera: viestintäjohtaja Tarja Svartström, tarja.svartstrom[at]finnvera.fi, 040 826 2006Team Finland -viestintäpäällikkö Mari-Kaisa Brander, mari-kaisa.brander[at]vnk.fi, 029 516 0192

Uutiset
17.11.2014
Liiketoiminnan suunnittelu kannattaa

Aloittavan yrittäjän kannattaa paneutua liiketoiminnan suunnitteluun huolellisesti ennen yrityksen perustamista. Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan myös rahoitusta haettaessa, jotta rahoitustarve saadaan selville ja voidaan todeta, että yrittäjä on huomioinut rahan tarpeeseen vaikuttavat asiat.On hyvä muistaa, että tarvittava rahoitus ei ole pelkästään yritystoiminnan alussa tehtäviä investointeja, vaan myös käyttöpääomaa siihen saakka, kunnes yrityksen kassaan tulee riittävästi rahaa. Hyvä liiketoimintasuunnitelma on sellainen, josta käy selkeästi ilmi yrityksen toiminta, toimintaympäristö ja ansaintalogiikka. Ratkaisevaa ei ole liiketoimintasuunnitelman pituus, vaan se, että nähdään yrittäjän perehtyneen aiottuun liiketoimintaan monipuolisesti. Ilman kunnollista liiketoimintasuunnitelmaa moni asia jäisi todennäköisesti kokonaan miettimättä.Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen saa apua esimerkiksi uusyrityskeskuksista ja seudullisilta yrityspalvelutoimijoilta. Samoin yrittäjäkursseilla tehdään liiketoimintasuunnitelmia.Liiketoimintasuunnitelmalla liikkeelle Aloittava yritys tarvitsee Finnveran rahoitushakemuksen liitteeksi liiketoimintasuunnitelman ja tulossuunnitelman. Apua ja vinkkejä liiketoimintasuunnitelman laatimiseen saa esimerkiksi uusyrityskeskuksista tai osoitteesta www.yrityssuomi.fi. Rahoituksen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä palvelee Finnveran puhelinpalvelu, 029 460 2580. Tutustu myös ohjeeseemme: Näin haet rahoitustaKirjoitus julkaistu Finnvera info -lehdessä kesäkuussa 2014 (PDF)

Uutiset
12.11.2014
Team Finland Slushin kumppaniksi

Team Finland ja maailman johtavien kasvuyritys- ja teknologiatapahtumien joukkoon noussut Slush tiivistävät yhteistyötä.Team Finland tukee tämän vuoden tapahtuman merkittävää kasvua ja osallistuu järjestelykustannuksiin 610 000 eurolla. Slush on yksi Team Finlandin kärkihankkeista. Tavoitteena on vauhdittaa sijoituksia suomalaisyrityksiin sekä nostaa Suomi kasvuyritysten kiinnostavimmaksi sijaintipaikaksi maailmassa.Team Finland esittelee Slushissa yrityksille tarjoamiaan kansainvälistymispalveluja ja investointimahdollisuuksia Suomeen omalla osastollaan. Mukana osastolla ovat Finnvera, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus, Tekes, Teollisuussijoitus, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö.Helsingin Messukeskuksessa 18.-19.11. järjestettävä Slush on vuosittainen kaksipäiväinen teknologia- ja kasvutapahtuma, joka tuo Helsinkiin Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän kasvuyrityskentän sekä kansainväliset sijoittajat, suuryritykset ja kansainvälistä mediaa. Tapahtuman järjestää Startup-säätiön omistama Startup Sauna Oy. Slushiin odotetaan tänä vuonna 10 000 kävijää. Viime vuonna kävijöitä oli 68 maasta 7 000. Paikalla oli 1 200 kasvuyritystä ja 118 kansainvälistä sijoitusrahastoa. Median edustajia oli 350.Team Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset palvelut ja organisaatiot, jotka tukevat yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Verkosto tarjoaa muun muassa tietoa eri markkinoiden mahdollisuuksista, neuvontaa kansainvälistymisen eri vaiheisiin, rahoitusta sekä tukea verkostojen, yhteiskuntasuhteiden ja näkyvyyden luomiseen.Team Finlandin osasto sijaitsee hallissa 4.Lisätiedot: Team Finlandin viestintäpäällikkö Mari-Kaisa Brander, valtioneuvoston kanslia, p. 040 131 3388 tai mari-kaisa.brander (at) vnk.fiwww.slush.orgwww.team.finland.fi

Uutiset
31.10.2014
Team Finland LetsGrow vauhdittaa Rapal Oy:n kasvua

Rakennetun ympäristön asiantuntijayritys Rapal hakee kovaa kansainvälistä kasvua useilta markkinoilta. Kasvua kiihdyttämässä on rahoitusohjelma Team Finland LetsGrow.1990-luvun alussa perustettu Rapal on monipuoliseen työ- ja elinympäristön kehittämiseen erikoistunut ohjelmisto- ja asiantuntijayritys. Kokonaan henkilöstönsä omistama yhtiö auttaa yrityksiä kehittämään työympäristöjään vastaamaan työnteon muutoksia, säästämään toimitilakustannuksissa sekä laatimaan luotettavia infrarakentamisen kustannusarvioita.Moderni työ on paikasta riippumatonta, mihin nykyiset toimitilat eivät ole suunniteltuja. Parhaassa tapauksessa Rapal voi vaikuttaa kolminkertaisen win-tilanteen syntyyn. Siinä työntekijä voi vapaasti päättää itselleen parhaan paikan tehdä työtä, yritys säästää toimitilakustannuksissa ja ympäristön kuormitus keventyä työmatkustamisen vähentyessä.”Rapalin tavoitteena on ohjelmistojen ja asiantuntijapalvelujen avulla arvioida ja todentaa työympäristökehityksen vaikutuksia rahassa, hiilijalanjäljessä sekä henkilöstön tyytyväisyydessä ja hyvinvoinnissa”, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Kaarlehto.Kasvua USA:sta ja Keski-EuroopastaRapal hakee kansainvälistä kasvua Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa, jossa Finnvera tarjoaa vakuudettoman lainan, Tekes rahoitusta asiantuntijapalvelujen hankintaan ja Finpro kansainvälistysneuvontaa.”Meillä on kassavirta ja oma pääoma kunnossa. Uusien markkinoiden valloittamiseen on säästetty rahaa taseessa. LetsGrown kautta saatu Finnveran vakuudeton laina on kuitenkin erinomainen keino jakamaan kansainvälistymiseen liittyviä riskejä ja tuomaan pelivaraa varsinkin taloudellisesti tiukkana aikana. Tekesin rahoituksella on tehty muun muassa markkinatutkimusta Keski-Euroopassa ja Kiinassa.”Rapalin toimipiste sijaitsee Espoon Leppävaarassa ja tytäryhtiö Yhdysvaltain San Franciscossa. Konsernilla on yhteensä noin 70 työntekijää. Liikevaihto on ollut jatkuvassa kasvussa perustamisesta lähtien, ja vuotuinen kasvutahti liikkuu 15 prosentin nurkilla. Yrityksen asiakaskunta muodostuu julkishallinnosta ja eri sektoreilla toimivista suuryrityksistä. Kalifornialaisen tytäryhtiön suurin asiakas on bioteknologiayritys Genentech.”Yhdysvallat on meille tärkein markkina. Se voi olla todella hankala, mutta ehdottomasti myös tuottoisin. Paraikaa selvitämme mahdollisuuksiamme Keski-Euroopassa, koska uskomme tuotteillamme olevan siellä selkeät markkinat.”Tutustu ohjelmaan tarkemmin osoitteessa www.letsgrow.fiTeksti: Kaj Nordgren (Tekes), Kuva: Rapal

Tiedotteet
30.10.2014
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2014

Lisää työkaluja ja valtuuksia yritysrahoitukseenFinnvera on saanut lakimuutosten ja valtioneuvoston päätösten myötä merkittäviä lisävaltuuksia osallistua sekä pk-yritysten että vientiyritysten hankkeiden rahoitukseen.Finnvera voi lisätä riskinottoa pk-yritysten rahoituksessa, koska valtio korvaa mahdollisista tappioista myös Etelä-Suomessa aiempaa suuremman osan. Viennin rahoituksessa puolestaan vientitakuiden ja -luottojen lakisääteisiä maksimimääriä on nostettu huomattavasti. Uusia rahoitusvälineitä ovat pk-yritysten joukkovelkakirjojen merkintämahdollisuus sekä Finnveran, Finpron ja Tekesin yhteinen Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma sekä vientiin liittyvien kotimaisten investointien takaaminen.Venäjän heikentynyt taloustilanne ja Venäjä-Ukraina-kriisistä seuranneet pakotteet ja vastapakotteet ovat rasittaneet Venäjän-kauppaa harjoittavia suomalaisyrityksiä. Rahoituksen kysynnässä näkyivät vaisu taloustilanne ja alhainen investointitaso.Liiketoiminta ja tuloskehitysTammi–syyskuussa pk-yrityksille annettujen laina- ja takaustarjousten euromäärä oli hieman edellisen vuoden vastaavaa jaksoa korkeammalla tasolla. Tarjouksista suuri osa liittyi edelleen käyttöpääomaan tai aiemmin myönnettyjen rahoitusten uudelleenjärjestelyihin. Vientikauppojen rahoitukseen annettujen tarjousten määrä oli vajaan kolmanneksen edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi.Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 76 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta parempi (71). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin edellisvuotta pienemmät hallintokulut, korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvu sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan takuu- ja takaustappioiden sekä tappiovarausten pieneneminen. Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat yksittäisten isojen vientitakuiden voimaantulo sekä yleinen markkinoilla tapahtunut riskipreemioiden kohoaminen. Tulosparannusta vastaavasti heikensivät edellisvuotta suuremmat pk-rahoituksen saamisten arvonalentumiset sekä tappiot pääomasijoitustoiminnasta.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen ja pk-yritysrahoituksen tulos oli 85 miljoonaa euroa eli 11 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta parempi (74). Emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen tulos oli 79 miljoonaa euroa (63) ja pk-rahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 4 miljoonaa euroa (11).Konsernin tunnusluvut 30.9.2014•    Omavaraisuus 15,9 % (19,3 %/30.9.2013)         •    Vakavaraisuus, Tier 2 18,2 % (16,9 %/30.9.2013)     •    Kulu-tuotto-suhde 25,3 % (25,1 %/30.9.2013)Rahoituksen näkymätYhdysvaltojen talous on lähtenyt kasvuun, mutta Euroopassa kasvu on edelleen vaisua. Poliittinen kuohunta Lähi-idässä ylläpitää yleistä epävarmuutta. Venäjän ja Ukrainan välisen kiistan vuoksi epävarmuus Venäjälle, Suomelle tärkeään vientimaahan suuntautuvien kauppojen rahoituksessa jatkuu.Pankit ovat hyvin varovaisia rahoittaessaan kauppoja Venäjällä, sillä myös EU:n alueen pankit joutuvat huomioimaan Yhdysvaltojen olemassa olevat ja ennakoidut sanktiot. Suomessa pk-yritysten ja keskisuurten yritysten vientikauppojen rahoitus on entistä vaikeampaa pankkien suunnatessa viennin rahoituspalveluitaan pankeille kannattavampiin kohteisiin, käytännössä suuryrityksiin ja niiden suurehkoihin kauppoihin.Syyskuussa syntyneen Turun telakkaa koskevan omistusratkaisun ja sen yhteydessä julkistettujen uusien tilausten vuoksi Finnveran aluskauppoihin liittyvät vastuut tulevat nousemaan. Syyskuun alussa voimaan tullut valtuutus kotimaisten vientiin suuntautuvien investointien vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen takaamiseen on herättänyt paljon kiinnostusta vientiyrityksissä ja Finnveran rahoittajakumppaneissa. Näyttää siltä, että tämä Finnveran riskinjakomahdollisuus voi merkittävästi edesauttaa vientiteollisuuden uusinvestointeja ja vanhenevan tuotantokapasiteetin korvausinvestointeja koskevia päätöksiä. Uudistus voi edistää myös vientiteollisuutta palvelevia yksityisiä infrastruktuuri-investointeja ja kotimaisia laite- sekä palvelutoimituksia näihin hankkeisiin.Finnveran näkemyksen mukaan pk-rahoituskysyntä ei loppuvuonnakaan ole kovin korkealla tasolla. Tähän vaikuttavat vaisut talousnäkymät ja normaalia alempi investointitaso sekä omalta osaltaan myös pankkeja koskeva sääntely. Pk-yritysten rahoitustarpeet kohdistuvat entistä enemmän käyttöpääomaan.Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2014 tulos toteutunee vähintään vuoden 2013 tuloksen tasoisena. Alkuvuodesta 2014 annetussa vastaavassa arviossa tuloksen odotettiin jäävän edellisvuotta heikommaksi. Talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät ja ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voivat heikentää tilannetta arvioidusta.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Parin viime vuoden ja erityisesti tämän vuoden aikana valtio on parantanut julkisen rahoituksen mahdollisuuksia Finnveran osalta merkittävästi. Voimme tehtyjen laki- ja sitoumusmuutosten myötä lisätä riskinottoamme sekä pk-rahoituksessa että viennin rahoituksessa. Pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkintämahdollisuus ja suurten yritysten vientiin liittyvien kotimaisten investointien takaaminen laajensivat keinovalikoimaamme. EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten rahoitusmahdollisuus olisi oleellista saada käyttöön ensi vuoden alusta, jotta muun muassa joukkovelkakirjojen merkintämahdollisuutta voitaisiin hyödyntää yritysrahoituksessamme. Toivottavasti saamme ennen vuoden vaihdetta myös lakiesityksen niin sanotusta jälleenrahoitustakauksesta. Näiden jälkeen voimme todeta, että olemme valtuuksien ja rahoitusinstrumenttien osalta samalla tasolla tärkeimpien kilpailijamaidemme kanssa. Viimeaikaisten tapahtumien seuraukset hankaloittavat Venäjä-vientiin suuntautuneiden suomalaisyritysten toimintaa. Pk-yrityksen liikevaihto on saattanut tästä syystä huomattavasti laskea. Voimme tarjota kriisin vuoksi vaikeaan tilanteeseen joutuneille pk-yrityksille käyttöpääomarahoitusta. Myönnämme edelleen Venäjälle suuntautuviin kauppoihin myös vientitakuita. Noudatamme EU:ssa hyväksyttyjä sanktioita ja arvioimme mahdollisuutemme osallistua hankkeisiin tapauskohtaisesti normaalien kriteeriemme pohjalta.Finnvera jatkaa myös aloittavien innovatiivisten yritysten pääomasijoitustoimintaa.  Valtion toimijoiden työnjakoa koskevien päätösten johdosta luovumme pääomasijoittamisesta asteittain lähivuosina.Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2014 (PDF)Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458

Uutiset
23.10.2014
Tekes Pääomasijoitus osti Finnveran osuudet Vigo-rahastoista

Tekes Pääomasijoitus Oy on ostanut Finnveran rahasto-osuudet Vigo-rahastoista. Kauppa pitää sisällään osuudet kuuteen Vigo-yrityskiihdyttämöjen yhteyteen perustettuun rahastoon. Vigo-ohjelma on vuonna 2009 aloitettu yrityskiihdyttämöohjelma, jonka tavoitteena on saada lisää yksityisiä kiihdyttämöitä Suomeen.Rahastojen hallinnoijat ovat Cleantech Invest, East Wings, Gorilla Ventures, Lifeline Ventures, Royal Majestics ja Vendep. Rahastot sijoittavat pääasiassa siemen- ja alkuvaiheen yrityksiin. Kaupalla ei ole vaikutusta rahastojen sijoitustoimintaan.”Kyseessä ovat Tekes Pääomasijoituksen ensimmäiset rahastosijoitukset”, sanoo Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjohtaja Esko Raunio. ”Jatkossa etsimme sijoituskohteeksemme lisää alkuvaiheen rahastoja. Tavoitteenamme on edistää kestävän alkavan vaiheen yritysten pääomasijoitusmarkkinan syntymistä.””Kaupan myötä Tekes Pääomasijoitus Oy saa hyvän näkymän markkinaan ja samalla merkittävän roolin aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kehittämisessä Suomessa”,  sanoo Finnveran pääomasijoitustoiminnasta vastaava, Veraventure Oy:n toimitusjohtaja Leo Houtsonen.Tekes Pääomasijoitus Oy on vuonna 2014 toimintansa aloittanut yritys, joka toimii Tekesin omistajaohjauksessa. Vigo-rahasto-osuuksien kauppa on osa valtion alkavan vaiheen yritysten pääomasijoitustoiminnan järjestelyä. Finnvera on sijoittanut nyt myytyihin rahastoihin vuosina 2011-2014. Finnvera jatkaa suorien ensisijoitusten tekemistä aikaisen vaiheen teknologiapainotteisiin yrityksiin vuoden 2017 loppuun saakka keskittyen sen jälkeen salkun hoitoon ja jatkosijoituksiin.Rahasto-osuuksien kauppahinta oli noin 3,3 milj.euroa, tämän lisäksi Tekes Pääomasijoitus Oy otti vastakseen Finnveran jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin.Lisätietoja:Esko Raunio, toimitusjohtaja, Tekes Pääomasijoitus Oy, 040 543 9252Leo Houtsonen, toimitusjohtaja, Veraventure Oy, 029 460 2733

Uutiset
14.10.2014
Uudet nuotit kansainvälistymiseen 21.10.2014

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ajankohtaisia muutossäveliä kansainvälisiltä markkinoilta sekä ikivihreitä tarinoita kansainvälistymisestä ja tapaamaan Uudenmaan Team Finland -orkesteria. Tilaisuuden juontaa Olli Peuhu ja musiikista vastaa Tessa Virta Trio. Tilaisuudessa päivitämme uusimmat kuulumiset Venäjän-markkinoilta sekä perehdymme toimivan asiakaslupauksen merkitykseen kansainvälisille markkinoille suunnattaessa. Mukana on myös kiinnostavia yrityspuheenvuoroja, joilta kuulet reseptejä menestyksekkään liiketoiminnan saavuttamiseen kansainvälisiltä markkinoilta.Aika: 21.10.2014 klo 12.30–16.15Paikka: Tehdassali, Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1, PorvooOhjelma12:30  Ilmoittautuminen ja verkostoituminen, Tessa Virta Trio13:00  Tervetuloasanat, Fredrick von Schoultz, apulaiskaupunginjohtaja, Porvoon kaupunki13:05  Kasvua kansainvälistymällä – Team Finland mukana tukemassa yrityksiä, avauspuheenvuoro13:30 Kriisin vaikutukset Venäjän kauppaan, Raimo Valo, CEO, East Office of Finnish Industries         Vinkit Venäjän kaupan sopimuksiin, Petri Kekki, juristi, SVKK14:15 Kahvia, tarjoilua ja palveluja kansainvälistymiseen15:00 Kirkasta asiakaslupauksesi – vahvalla strategialla menestykseen, Maarit Ahola, Senior Consultant, FINTRA15:20 Asiakasta kuunnellen maailmalle, Seija Lukkala, toimitusjohtaja, Globe Hope15:40 Concerto kulttuuriviennille, Olli Brummer, Director, Fazer Konserttitoimisto16:00 Päätössanat16:15 Tilaisuus päättyy Ilmoittaudu mukaan 17.10 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/5F69226E7EF2CD12.parTilaisuus on tarkoitettu yrityksille, joiden tavoitteena on kasvu kansainvälisillä markkinoilla. Tilaisuus on maksuton.Uudet nuotit kansainvälistymiseen -tilaisuudessa tavattavissa Uudenmaan Team Finland-tiimi: Finnvera, Finnpartnership, Finpro, Enterprise Europe Network, Helsingin seudun kauppakamari, Keskuskauppakamari, Nordic Environment Finance Corporation (NEFCO), MIF Oy/FINTRA, Posintra Oy, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, Suomalais-Ruotsalainen Kauppakamari, Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry, Tekes, Ulkoasiainministeriö, Uudenmaan ELY-keskus.

Uutiset
09.10.2014
Finnvera Info: Lapin Loskasta Euroopan Slush

Teksti: Marita Kokko, Kuva: Kirsi TuuraSlushin kansainväliseen menestykseen uudistanut Miki Kuusi kertoo oppineensa, että kaikki lähtee pienestä. Tärkeintä on tehdä ja mennä eteenpäin. Laatu paranee matkan varrella.Miki Kuusi tekee työtä tunteja laskematta. Hän puhuu työstään tarttuvan innostuneesti, niin kuin häntä kuunnelleet ovat ennalta hehkuttaneetkin.– Suomalaisten ongelma on, että olemme liian täydellisyydenhakuisia ja kärsimättömiä. Valmista pitäisi olla heti. Don´t worry, be crappy, kuten Mårten Mikkos, yritysjohtaja Piilaaksosta, neuvoo.Pienestä alkoi myös Slush. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2007 Lapissa vielä suomalaisella nimellä Loska. Helsinkiläiset startup-yrittäjät halusivat luoda suomalaisesta talvesta ja hyisestä säästä kilpailuedun, jolla erottua.Kasvun kynnykselle tapahtuman johdattivat tapaamiset sattumalta.  Pari vuotta Aalto-yliopistossa opiskellut Miki Kuusi oli lähtenyt mukaan rakentamaan Aalto-kasvuyrittäjyysliikettä. Keväällä 2011 joukko järjesti Finlandia-talossa superpäivän, jossa puhujina olivat Jorma Ollila, Björn Wahlroos ja Risto Siilasmaa.Nuorta voimaaTapahtuman jälkeen Kuusi kahvitteli startup-valmentajan kanssa ja kysyi, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Koutsi totesi, että Suomesta puuttui kansainvälinen sijoittajatapahtuma. Olemme vain viiden miljoonan ihmisen maa, joten tapahtumalle ei ole riittävää yleisöä. Mutta tehtäisiinkö Itämeren pohjukan parhaista firmoista sijoittajatapahtuma? Kuusi tarttui haasteeseen parikymppisen innolla.Seuraavat kahvit Kuusi joi Peter Vesterbackan kanssa. Hän kertoi Rovio-miehelle, joka kuului Slushin perustajiin, että aaltolaiset järjestävät kansainvälisen sijoittajatapahtuman. Koska Angry Birds oli jo vahvasti siivillään, Vesterbacka lupasi aaltolaisille Slushin. Takana sattui istumaan Atte Hujanen, joka totesi, että joukkoon tarvitaan vielä henkilö, joka osaa myös järjestää tapahtuman. Hän on vuodesta 2011 ollut tapahtuman tuottaja ja Kuusen pari järjestelyissä.Vuonna 2011 Slush kokosi jo 1 500 osanottajaa. Vaikka kansainvälisiä sijoittajia ja toimittajia oli vain muutama, se oli alan suurin tapahtuma Pohjoismaissa, osanottajilleen lähes uskonnollinen kohtaaminen. Nyt viimein alkaisi tapahtua.Vuosi 2012 toi paikalle myös median ja sijoittajat. Miki Kuusi buukkasi kahdeksan eurooppalaisen ja amerikkalaisen kovan luokan sijoittajan kanssa skype-tapaamisen.– Kerroin, ettei tämä ole voittoa tavoitteleva konferenssi, vaan haluamme auttaa näitä firmoja ja luoda Pohjoismaihin paremman ekosysteemin. Kun julkaisimme nämä kahdeksan sijoittajaa alkusyksystä 2012, lähti lumipalloefekti liikkeelle. Tapahtumasta tuli Euroopan suurin sijoittajatapahtuma. Median kiinnostusta lisäsivät Supercellin ja Rovion menestys sekä Jolla, joka julkaisi puhelimensa Slushissa.Teknologian CannesViime vuonna oli 7 000 kävijää, tänä vuonna tapahtuma kasvaa jälleen.– Keräämme enemmän dataa osallistuvista yrityksistä kuin yksikään muu tuntemamme tapahtuma. Sen avulla teemme laajaa matchmakingia yritysten ja sijoittajien välillä.Kohtaamisia tuli viime vuonna noin 2 000, mistä Slushin tekijät ovat ylpeitä. Tänä vuonna niitä on vielä enemmän.– Kasvu sinänsä on työkalu, mutta uniikki kokemus ja kansainvälisesti arvostetut ihmiset paikan päällä ovat kaksi tekijää, joista emme tingi.Slush-tiimi koostuu kolmesta joukosta. Yksi niistä on vapaaehtoinen opiskelijavoima, josta osa saa palkkaa voidakseen keskittyä tähän tehtävään.  Oman joukkonsa ovat koonneet festivaalijärjestäjät. Kolmas ryhmä ovat sarjayrittäjät ja sijoittajat, jotka auttavat lainaamalla kokemustaan.– Visiomme on tehdä Helsingistä ja Suomesta samanlainen paikka teknologiayrityksille ja kasvulle kuin esimerkiksi Cannes videolle ja elokuvalle tai Milano muodille. En tiedä, onko se mahdollista, mutta sitä kohti mennään. Tällä alalla ei vielä ole pääkaupunkia.SANOTTUA:”Meillä on eniten insinöörejä väkilukuun nähden heti Etelä-Korean jälkeen. He ovat kehittäneet ratkaisuja matkapuhelimen mahdollistavasta gsm-teknologiasta aina Linuxiin, jolla pyörii puolet internetistä. Meillä on osaamista, mutta kysymys on, miten se ilmenee. Piilaaksokin on käynyt todella monta aaltoa läpi, mutta osaaminen on aina mahdollistanut uuden tekemisen. Siksi luotan Suomenkin tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä.””Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä tiimistä, ja hyvällä tiimillä saa paljon aikaiseksi. Slushissa onnistuneinta on tekevän porukan fiilis. Se heijastuu myös tapahtumasta ulospäin.””Tavoitteenamme on vaikuttaa myös pohjoismaiseen ja erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluamme nostaa esiin roolimalleja, muuttaa asenne- ja kulttuuri-ilmapiiriä sekä luoda kansainvälisen liiketoiminnan kulttuuria.””First North on lähtenyt hyvin liikkeelle, vaikka meillä Suomessa on jonkun verran lainsäädännöllisiä haasteita, jotka vähentävät kannustetta listautua. First Northin suurin haaste on, ettei meillä ole pääomaa, kuten Ruotsissa ja Norjassa. Siksi meille tarvitaan kansainvälistä osaavaa pääomaa.”Finnvera Info, lokakuu 2014 (PDF)

Uutiset
02.10.2014
Rohkeutta on! kiertää Suomea

Team Finland -verkoston jäsenet Finnvera, Finpro, Tekes ja ulkoasiainministeriö kiertävät vuoden 2014 lopussa Suomea kertomassa pk-yrityksille tarjoamistaan palveluista kasvuun ja kansainvälistymiseen. Yli kymmenellä paikkakunnalla järjestettävissä lounastilaisuuksissa kuullaan valtakunnallisten ja alueellisten kasvuyritysten innostavia tarinoita. Yritykset voivat myös testata omia kasvuideoitaan Team Finlandin asiantuntijoiden vetämillä sparrausklinikoilla. Kasvuhakuisille pk-yrityksille suunnattu valtakunnallinen Rohkeutta on! -kiertue starttaa Kuopiosta keskiviikkona 8. lokakuuta. Kiertueen avaa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.Kiertue jatkuu lokakuun lopussa Pohjois- ja Itä-Suomessa. Länsi- ja Keski-Suomen kaupunkeihin Rohkeutta on -kiertue saapuu marraskuussa.Inspiraatiota, hyötytietoa ja verkostojaRohkeutta on! -tapahtuma rakentuu lounastilaisuuden ympärille. Lounaan aikana kuullaan rohkeiden yrittäjien ja kasvua hakevien yritysten kokemuksia sekä Team Finlandin tarjoamista kasvu- ja kansainvälistymispalveluista. Lounastilaisuuden pääpuhujana on kasvupolulle yrityksensä luotsannut yrittäjä. Keskustelevassa paneelissa kasvun haasteista kertovat alueellisesti merkittävät yritysjohtajat.Ennen ja jälkeen lounaan on tilaisuus verkostoitua muiden yritysten kanssa ja tutustua Team Finlandin yrityspalveluihin neuvontapisteillä ja testata omaa ideaa sparrausklinikoilla. Klinikoille voi varata etukäteen ajan tapahtuman ilmoittautumissivulta.Neuvontapisteiden teemoina ovat Uuden asiakkaan hakemusneuvonta Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Kasvun ja vientikauppojen rahoitus PK-yrityksen kansainvälistymispalvelut Team Finlandin Lets Grow -ohjelma EU-rahoituksen hakeminen Horisontti 2020 -ohjelmasta Rohkeutta on… ilmoittautua!

Uutiset
17.09.2014
Vientikauppojen rahoitusta oppii tekemällä

Viennin rahoitusta on tarjolla, mutta osaatko hyödyntää kaikkia vaihtoehtoja? Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja vientikauppojen rahoitukseen.Ohjelma on suunnattu suomalaisille suoraa vientiä harjoittaville pk-yrityksille. Sen tavoitteena on tutustuttaa yrityksiä erilaisiin vientikauppojen rahoitusratkaisuihin. Ohjelma soveltuu myös suuremmille yrityksille, jotka tarvitsevat perustietoa vientikauppojen rahoituksesta.– Pk-yritykset eivät aina tunne vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä rahoitus- ja maksuratkaisuja. Oikein valitut ratkaisut edistävät neuvotteluja, ja voivat olla ratkaiseva tekijä tarjouskilpailun voittamisessa. Ohjelmaamme osallistuneiden yritysten mielestä parasta antia ovat olleet konkreettisiin vientihankkeisiin saadut uudet ideat rahoitusratkaisuista, kertoo rahoituspäällikkö Erno Ihto Finnverasta.Maksuton ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa. Ohjelmaan osallistuville yrityksille järjestetään yrityskohtainen Vientikaupan rahoitus -päivä yhteistyössä Finnveran ja yrityksen valitseman pankin kanssa. Osallistujille järjestetään myös vientikauppojen rahoitusta käsitteleviä ajankohtaisseminaareja.Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Ohjelmaan valittavan yrityksen liiketoiminnan täytyy olla kannattavaa sekä ensimmäiset vientikaupat pitää olla tehty ja yrityksellä tulee olla halu edelleen kasvaa vientiä lisäämällä.Hae mukaan syksyllä aloittavaan ryhmään 31.10.2014 mennessä!Lue lisää vientikaupan rahoitus -ohjelman sivulta tai kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580.

Tiedotteet
09.09.2014
Heikko taloustilanne ei ole lannistanut kasvuhalukkuutta – rahoitus ei ole kasvun este

Yritysten kasvuhalukkuus on ennallaan, vaikka suhdanneodotukset ovat laskeneet selvästi. Rahoituksen kysyntä on lievässä nousussa, mutta investointien sijaan rahoitusta haetaan edelleen käyttöpääomatarpeisiin.Heikko taloustilanne ei ole lannistanut kasvuhalukkuutta: joka kymmenes pk-yritys kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen ja 37 prosenttia tavoittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan.– Nyt on tärkeää varmistaa, ettei yksikään kannattava hanke kaadu rahoituksen puutteeseen. Etsimme aktiivisesti kasvuhakuisia yrityksiä ja olemme mukana useissa valtakunnallisissa kasvuyrityshankkeissa. Yksi näistä on Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma, jossa tarjoamme vakuudetonta rahoitusta, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.Kevään positiivisen vireen jälkeen yritysten arviot investointiensa kehittymisestä kääntyivät laskuun. Noin viidesosa pk-yrityksistä suunnittelee hakevansa rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana investointien sijaan lähinnä käyttöpääomatarpeisiin. Rahoituksen hakemista suunnittelevien yritysten osuus on kuitenkin kolme prosenttia korkeampi kuin kevään tutkimuksessa. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan on noussut.Rahoituksen yleisessä saatavuudessa ei tutkimuksen mukaan ole tapahtunut muutosta, mutta kolme neljäsosaa yrityksistä kertoi rahoitusehtojen tiukentuneen.Finnvera voi olla mukana Venäjä-hankkeiden rahoituksessa Ukrainan kriisi on aiheuttanut epävarmuutta Venäjän kanssa käytävässä kaupassa. Voimassa olevat sanktiot ovat vaikuttaneet myös kauppaa rahoittavien pankkien toimintaan. Finnvera seuraa tilannetta tarkasti.Venäjä on ollut Finnveran suurin vientitakuumarkkina ja kansainvälistymisrahoituksen kohdemaa. Finnvera voi edelleen olla kattamassa poliittista ja kaupallista riskiä Venäjälle suuntautuvissa uusissa hankkeissa siltä osin, kun vientituote tai venäläinen asiakas ei ole EU-sanktioiden piirissä. Osallistumismahdollisuudet hankkeisiin arvioidaan aina tapauskohtaisesti.– Finnvera voi myös tarjota käyttöpääomarahoitusta niille pk-yrityksille, joiden tilanne on notkahtanut Venäjän viimeaikaisten tapahtumien vuoksi. Finnveran rooli korostuu silloin, kun rahoituksen saatavuus yksityisiltä markkinoilta vaikeutuu tai yritysten tilanne heikkenee väliaikaisesti yleisestä taloustilanteesta johtuen, Pauli Heikkilä kertoo.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2014 barometri perustuu yli 5 800 pk-yrityksen vastauksiin.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740Pk-yritysbarometrin aineisto Suomen Yrittäjien sivuilla

Uutiset
05.09.2014
Finnvera ja Team Finland Alihankinta-messuilla 16.–18.9.

Finnvera on mukana Team Finland -yhteistyössä Tampereen Alihankinta-messuilla 16.–18.9.Yhteisosastollamme C422 on päivittäin mielenkiintoista ohjelmaa: tietoiskuja palveluistamme, kiinnostavista markkina-alueista (Norja, Saksa, Venäjä, Puola) ja liiketoimintamahdollisuuksista, kansainvälistymisen rahoitusvaihtoehdoista, kilpailija- ja markkinaseurannasta ja muotoilun merkityksestä."Uudistuvan teollisuuden markkinat ja Team Finland -palvelut" -seminaari tähtien salissa keskiviikkona 17.9.2014Miten yrityksesi voi hyödyntää Team Finland -palveluja? Tähtien salin lavalla keskiviikkona 17.9. klo 11.15 -12.40 Vahterus Oy:n ja BMH Technology Oy:n edustajat jakavat kokemuksiaan Team Finland -verkoston tarjoamien palveluiden hyödyntämisestä. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi innostaa suomalaisia yrityksiä tarttumaan kansainvälisillä markkinoilla avautuviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja Tekesin pääjohtaja Pekka Soini nostaa esille digitaalisuuden merkityksen teollisuuden uudistajana. Seminaarin avaa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.Juontajana toimittaja Tuomas Enbuske. Seminaariin on vapaa pääsy.Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.alihankinta.fiTeam Finland -toimijoista Alihankinta-messuilla ovat mukana ELY-keskus, Enterprise Europe Network, Finnfund, Finnpartnership, Finnvera, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö ja Yritys-Suomi.

Tiedotteet
25.08.2014
Vientitakuita myös kotimaisiin, vientiin liittyviin investointeihin

Suomalaiset suuretkin teollisuusyritykset voivat jatkossa saada vientitakuita pankkien myöntämiin pitkäaikaisiin luottoihin kotimaisiin kone- tai laiteinvestointeihin. Hankkeiden tulee luoda tai hyödyttää vientiteollisuutta. Lakimuutos tulee voimaan 1.9.2014.Finnvera voi nyt olla mukana kotimaahan tehtävien, vientiä hyödyttävien investointien rahoitusjärjestelyissä. Tämä parantaa suomalaisyritysten tasavertaista kilpailuasemaa tarjota tuotteitaan kotimaassa toteutettaviin vientiteollisuuden investointeihin. Kohteina voivat olla esimerkiksi tehdashankkeet ja jalostusastetta nostavat investoinnit sekä logistiikkaan tai muuhun infrastruktuuriin liittyvät vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä parantavat investointihankkeet. Vastaavanlaisia takuujärjestelyjä on käytössä useissa kilpailijamaissa kuten Tanskassa ja Italiassa.– Emme ole tähän saakka voineet myöntää takuita suuryritysten kotimaisiin hankkeisiin. Hankkeessa tarvittavat koneet ja laitteet on kannattanut ostaa ulkomaiselta toimittajalta, koska näin on voitu hyödyntää toimittajan kotimaan vientitakuulaitoksen vientitakuuta. Suomalaiset laitetoimittajat ovatkin saattaneet menettää kauppoja kilpailijoilleen. Jatkossa mahdollisuutemme myöntää vientitakuita myös kotimaisiin kauppoihin vahvistaa laitetoimittajien kilpailuasemaa ja edistää työllisyyttä Suomessa, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.Tähän saakka Finnveran vientitakuiden avulla on voitu helpottaa ulkomaille suuntautuvien kauppojen rahoitusjärjestelyjä. Vientitakuita on voitu käyttää myös viennin vakuustarpeisiin ja valmistusaikaiseen rahoitukseen. Pk-yritysten investointeja on voitu rahoittaa tähänkin asti Finnveran kotimaan rahoituksen tuotteilla.Vientitakuujärjestelyssä Finnvera voi taata ostajan pankista saamaa pitkäaikaista luottoa ja jakaa näin pankin kanssa rahoitukseen liittyvää luottoriskiä. Kotimaisissa vientiteollisuuden investoinneissa Finnveran takuu on lähtökohtaisesti enintään 80 prosenttia luoton määrästä ja enintään 50 prosenttia hankkeen vieraan pääoman luotoista.– Vientitakuulain ulottaminen kattamaan myös vientiyritysten kotimaan kaupankäyntiä asettaa yritykset samalle viivalle ulkomaisten kilpailijoiden kanssa. Tähän asti vain muiden maiden vientitakuulaitokset ovat voineet olla mukana suomalaisen investoinnin rahoitusjärjestelyissä, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.Finnveran viennin rahoituksen korotetut valtuudet sekä kotimaisten investointien takuumahdollisuus vaikuttavat omalta osaltaan siihen, että suomalaiset laitevalmistajat ja vientiyritykset pystyvät toimimaan ja investoimaan Suomessa sekä myymään tuotteitaan Suomesta.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400  varatoimitusjohtaja Topi Vesteri (viennin rahoitus ja suurasiakkaat), puh. 029 460 2676

Uutiset
19.08.2014
Finnveran asiakaspalvelu uudistuu

Uudistamme asiakaspalveluamme vastaamaan entistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin. Finnveran asiakaspalvelua uudistetaan keskittämällä osaamista ja järjestelemällä osa toiminnoista uudelleen. Tällä varmistamme entistä kohdennetumman ja nopeamman asiakaspalvelun.Siirrämme osan aiemmin aluekonttoreissa käsitellyistä asioista palvelukeskukseen. Palvelukeskuksessa hoidamme pienyritysasiakkuuksia ja muun muassa erilaisia muutostilanteita asiakkaiden rahoituksessa. Palvelukeskuksen toiminnasta vastaa palvelukeskuspäällikkö Ritva Reittu.Palvelemme myös kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä jatkossa yhdessä yksikössä. Näin voimme keskittää asiantuntijoiden osaamista ja pystymme vastaamaan entistä paremmin juuri näiden asiakkaiden rahoitustarpeisiin. Kasvu- ja kansainvälistymistiimiä johtaa rahoitusjohtaja Titta Mantila.Finnveran toimipisteet säilyvät ennallaan, mutta aluejako muuttuu. Syyskuun alusta alkaen Finnveran alueet ovat: Etelä-Suomi (aluejohtaja Markus Laakkonen), Sisä-Suomi (aluejohtaja Juha Ketola), Lounais-Suomi (aluejohtaja Seija Pelkonen), Kaakkois-Suomi (aluejohtaja Mirjam Sarkki), Savo-Karjala (aluejohtaja Hannu Puhakka), Pohjanmaa (aluejohtaja Kari Hytönen) ja Pohjois-Suomi (aluejohtaja Pauli Piilma).Palvelemme asiakkaitamme kaikkialla Suomessa myös puhelinpalvelun ja sähköisen asioinnin kautta. Viennin rahoituksen asiakaspalvelu säilyy ennallaan.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, 029 460 2400Finnveran alueet ja niihin kuuluvat toimipisteet 1.9.2014 alkaen:Etelä-Suomi: HelsinkiLounais-Suomi: Turku, PoriKaakkois-Suomi: Lahti, Mikkeli, LappeenrantaSisä-Suomi: Tampere, JyväskyläPohjanmaa: Vaasa, SeinäjokiSavo-Karjala: Joensuu, KuopioPohjois-Suomi: Oulu, Kajaani, Rovaniemi

Tiedotteet
14.08.2014
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2014

Merkittävä lisäys vientitakuu ja -luottovaltuuksiinFinnvera sai katsauskaudella Q2/2014 merkittävästi lisää valtuuksia viennin rahoitukseen. Vientitakuiden enimmäismäärä nousi 4,5 miljardia 17,0 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoittamisen enimmäismäärä 4,0 miljardia 7,0 miljardiin euroon. Finnveralla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet täydentää yksityisiä rahoitusmarkkinoita sekä pk-yritysten että pitkäaikaista rahoitusta vaativien vientikauppojen rahoitusjärjestelyissä. Finnvera sai myös mahdollisuuden merkitä pk-yritysten joukkovelkakirjalainoja, mikä vahvistaa Finnveran toimintamahdollisuuksia.Katsauskaudella Finnveran rahoituksen kysyntä laski hieman vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Rahoitusmarkkinat toimivat Suomessa alkuvuonna kohtuullisesti. Suurimpia rahoituksen järjestymisen esteitä yrityksille olivat toiminnan tappiollisuus sekä oman pääoman riittämättömyys.Liiketoiminta ja tuloskehitysTammi–kesäkuussa pk-yrityksille annettujen laina- ja takaustarjousten euromäärä nousi 10 prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Tarjouksista valtaosa liittyi edelleen käyttöpääomaan. Sen sijaan viennin rahoitukseen annettujen tarjousten määrä oli kolmanneksen edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi.Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli 34 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 10 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta heikompi (44). Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden kasvu sekä tappiot pääomasijoitustoiminnan käypään arvoon arvostettavista eristä. Tulosheikennystä vastaavasti pienensivät edellisvuoden vastaavaa jaksoa korkeammat palkkiotuotot sekä hallintokulujen lasku.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli 40 miljoonaa euroa eli 7 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta heikompi (46). Emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tulos oli 31 miljoonaa euroa (39) ja pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 4 miljoonaa euroa (8).Konsernin tunnusluvut 30.6.2014 Omavaraisuus 16,5 % (17,9) Vakavaraisuus 18,5 % (16,5) Kulu-tuotto-suhde 25,8 % (29,5) Rahoituksen näkymätPk-rahoituskysyntä pysynee loppuvuonna alkuvuoden tapaan maltillisena. Tämä johtuu sekä epävarmoina jatkuvista talousnäkymistä että normaalia alemmalla tasolla olevista investoinneista. Pk-yritykset tarvitsevat rahoitusta käyttöpääomaan ja aiempien luottojen uudelleenjärjestelyihin.Venäjän tilanne aiheuttaa epävarmuutta viennin ja kaupan rahoituksessa. Sanktiot sekä lisäsanktioiden ja Venäjän vastatoimien uhka vaikeuttavat pankkien toimintaa. Käytännössä myös EU:n alueen pankit joutuvat huomioimaan Yhdysvaltojen olemassa olevat ja ennakoidut sanktiot, koska niillä on toimilupia Yhdysvalloissa ja mittava dollarimääräinen maksuliikenne. Venäjällä yritysten rahoituksen saanti on vaikeutunut. Tilanne on heijastunut Finnveran lyhyen maksuajan takuukysyntään, joka on sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuoden vastaavaa jaksoa alempi. Pääomatavaravientiin tammi–kesäkuussa haetut takuut olivat euromääräisesti vain noin puolet edellisvuoden vastaavaan verrattuna, vaikka Suomen teollisuuden uudet tilaukset ovat lähteneet alkuvuonna nousuun. Finnvera odottaa vientitakuukysynnän piristyvän loppuvuonna. Vientitakuuvastuukannassa on joitakin riskin kohteita, joiden luottoja saatetaan joutua järjestelemään tai joiden kohdalla tappion vaara on kevään aikana kohonnut.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Vientitakuulakiin kesäkuussa tehdyt muutokset lisäsivät Finnveran vientitakuiden ja vientiluottojen rahoituksen enimmäismääriä. Kun Suomen vienti lähtee jälleen kasvu-uralle, meillä on hyvät valmiudet olla pankin rinnalla mukana suomalaisten vientiyritysten ulkomaisten ostajien rahoitusjärjestelyissä. Hankimme tarvittavat varat vientiluottojen ja pk-yritysten rahoitukseen pääomamarkkinoilta. Laskimme huhtikuussa onnistuneesti liikkeelle tähän mennessä varainhankintamme suurimman, 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan.Voimme edelleen olla kattamassa poliittista ja kaupallista riskiä suomalaisviejien Venäjälle suuntautuvissa hankkeissa. Noudatamme EU:ssa hyväksyttyjä sanktioita ja arvioimme mahdollisuutemme osallistua hankkeisiin tapauskohtaisesti normaalien kriteeriemme pohjalta.Yksi tavoitteistamme on tunnistaa kasvuyrityksiä ja kannustaa niitä kansainväliseen kasvuun. Tätä vauhdittaaksemme aloitimme yhdessä Tekesin ja Finpron kanssa Team Finland LetsGrow -ohjelman, jonka rahoitus- ja neuvontapalvelut auttavat yrityksiä toteuttamaan omia kansainvälistymiseen tähtääviä suunnitelmiaan. LetsGrow-ohjelman avulla Finnvera voi ensimmäistä kertaa tarjota vakuudetonta rahoitusta laajasti hyödynnettäväksi.”Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2014 (PDF)

Uutiset
03.07.2014
Finnvera mukaan Montrealin ryhmään

Finnverasta on tullut Montrealin ryhmän jäsen. Ryhmä on mikro- ja pk-yrityksiin keskittyvien valtiollisten kehityspankkien maailmanlaajuinen foorumi.Montrealin ryhmään (The Montreal Group) kuuluu kahdeksan jäsentä kahdeksasta eri maasta eri puolilta maailmaa: Kanadasta, Brasiliasta, Ranskasta, Kiinasta, Meksikosta, Intiasta, Venäjältä ja Suomesta. Ryhmän nimi juontaa juurensa Kanadan Montrealista eli kaupungista, jossa ryhmä perustettiin vuonna 2012.Montrealin ryhmän tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä jakaa jäsenten keskuudessa hyviä käytäntöjä ja tietoa. Ryhmä on puolueeton maailmanlaajuinen foorumi, jossa jäsenet voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa keskenään tietoa ja kokemuksia. Vuosina 2014–2015 jäsenet keskittyvät kolmeen aihealueeseen: luottosalkun riskienhallintaan, ympäristörahoitukseen ja lainatakauksiin.”Uskomme, että Finnvera voi tuoda Montrealin ryhmän keskusteluihin pohjoismaisen näkökulman ja antaa oman panoksensa pk-yritysten rahoittamisen kehittämiseen. Jäsenyys on Finnveralle myös oiva mahdollisuus verkostoitua, arvioida toimintaansa suhteessa muihin ja saada tietoa pk-yritysten rahoittamisen maailmanlaajuisista trendeistä, jotta voisimme edistää entistä paremmin suomalaisia pk-yrityksiä, jotka hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. Paloheimo valittiin Montrealin ryhmän hallitukseen ryhmän viimeisimmässä vuosikokouksessa, joka pidettiin huhtikuussa 2014 Rio de Janeirossa.”Finnvera on monipuolinen rahoitusyhtiö, jonka liiketoimintamalli tunnetaan maailmalla hyvin. Finnveran osallistuminen ryhmän toimintaan on meille suuri etu, ja voimme oppia Finnveralta paljon”, toteaa Montrealin ryhmän puheenjohtaja Michel Bergeron.”Voin vakuuttaa, että kaikki jäsenet olivat Rion vuosikokouksessa hyvin iloisia Finnveran jäsenyyden vahvistamisesta”, lisää Montrealin ryhmän pääsihteeri Sandra D. Péloquin.Lisätietoa Montrealin ryhmästä: www.themontrealgroup.org/en/home.htmlFinnveran edustajat yhdessä Montrealin ryhmän johdon kanssa Rio de Janeirossa pidetyssä vuosikokouksessa: vasemmalta lukien Finnveran Erno Ihto ja Eeva-Maija Pietikäinen, Montrealin ryhmän pääsihteeri Sandra D. Péloquin, Finnveran Annamarja Paloheimo ja Montrealin ryhmän hallituksen puheenjohtaja Michel Bergeron.

Tiedotteet
27.06.2014
Finnvera sai lisää valtuuksia viennin rahoitukseen

Finnveralla on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet olla mukana suomalaisten yritysten vientikauppoihin liittyvissä rahoitusjärjestelyissä. Vientitakuiden ja -luottojen rahoituksen enimmäismäärät nousevat merkittävästi. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.7.2014.Vientitakuiden enimmäismäärä nousee 12,5 miljardista 17 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoittamisen enimmäismäärä kasvaa kolmesta miljardista seitsemään miljardiin euroon. Muutokset varmistavat, että Finnvera voi täydentää yksityisiä rahoitusmarkkinoita pääomatavaroihin liittyvien vientikauppojen rahoituksessa. On tärkeää, että suomalaiset vientiyritykset voivat tarjota ostajilleen kilpailukykyistä viennin rahoitusta ja olla tarjouskilpailuissa tasavertaisessa asemassa kilpailijamaiden viejien kanssa.– Ehdot, joilla vientikauppoja saadaan, ovat rahoitusmarkkinakriisin myötä muuttuneet, ja vientiyritykset tarvitsevat niin Suomessa kuin kilpailijamaissakin yhä enemmän julkisia viennin rahoitusjärjestelmiä. Pääomatavaroiden vientikaupoissa luotot ovat suuria ja maksuajat pitkiä, ja etenkin niihin on tällä hetkellä vaikea saada pankkirahoitusta ilman Finnveran mukanaoloa. Valtuuksien korotukset takaavat, että Finnveralla on valmius helpottaa suomalaisten yritysten vientiä ja osallistua ulkomaisten ostajien rahoitusjärjestelyihin, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.Finnvera helpottaa suomalaisyritysten vientiä myöntämällä takuun ulkomaisen ostajan pankista saamalle luotolle. Finnveran tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy voi rahoittaa myös pankin järjestämän vientiluoton. Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat maaliskuun 2014 lopussa yhteensä 11,6 miljardia euroa. Suomen Vientiluotto on rahoittanut vienti- ja alusluottoja yhteensä 1,8 miljardia euroa.Eduskunnassa on myös käsiteltävänä esitys, jonka myötä Finnvera voisi taata kotimaisia, vientiin liittyviä investointeja. Tähän liittyvän lakimuutoksen odotetaan tulevan voimaan viimeistään syksyllä 2014.Lisätietoja: toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400

Tiedotteet
13.06.2014
TEM tiedottaa: Hallitus edistää pk-yritysten joukkovelkakirjalainamarkkinoiden syntymistä

Valtioneuvosto päätti 12.6.2014 antaa Finnveralle valtuudet osallistua pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkitsemiseen enintään 300 miljoonalla eurolla 1.7.2014 - 31.12.2017 välisenä aikana. Hallitus haluaa edistää päätöksellä pk-yritysten joukkovelkakirjalainamarkkinoiden syntymistä. Lisäksi hallitus päätti Finnveran riskinoton lisäämistä korottamalla valtion korvausosuutta valtiontukialueiden I ja II ulkopuolella syntyneistä luotto-ja takaustappioista. Lähinnä Etelä-Suomea koskeva valtion korvausosuus nostetaan 40 prosentista 55 prosenttiin. Korvausosuuden nosto muodostaisi nykyistä paremman tasapainon tukialueiden ja niiden ulkopuolella olevien alueiden ja kasvukeskusten välillä. Finnvera voi korotuksen avulla lisätä riskinottoa tukialueiden ulkopuolella olevien yritysten osalta.Pienten ja keskisuurten yritysten pankkirahoituksen saatavuus on vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin jälkeen vaikeutunut pankkien kiristyneen luotonannon sekä korotettujen vakavaraisvaatimusten seurauksena. Myös edelleen jatkuva heikko ja epävarma taloustilanne lisää luottotappioiden riskiä ja vähentää pankkien riskienottohalukkuutta erityisesti pitkäaikaisen rahoituksen osalta.Yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamiseksi on tarve kehittää pankkirahoituksen rinnalle muita markkinaehtoisia rahoituskanavia, kuten joukkovelkakirjalainamarkkinoita.Valtion omistama Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.Lisätiedot: hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, p. 029 50 64938

Tiedotteet
30.04.2014
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2014

Rahoituskysynnän piristymistä varjostivat poliittiset kriisitVuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä rahoitusmarkkinat toimivat Suomessa paremmin kuin julkisuudessa esitetyistä kannanotoista voisi päätellä. Katvealueita syntyy ajoittain, mutta yksityiset rahoittajat pystyvät hyvin vastaamaan uskottavien kasvuinvestointien rahoituskysyntään, osittain Finnveran avulla. Merkittäviä vaikeuksia kohtaavat kuitenkin ne yritykset, joilla on takanaan useita tappiollisia vuosia eikä riittävästi omaa pääomaa. Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi heijastuu negatiivisesti molempien maiden talouksiin. Venäjä oli katsauskauden lopussa Finnveran kolmanneksi suurin vastuumaa, ja vastuut olivat 879 miljoonaa euroa. Venäjän talouden heikkenemisen ja Suomen viennin vähenemisen myötä myös Finnveran Venäjä-vastuut ovat viime aikoina hieman supistuneet. Finnvera jatkaa suomalaisten viejien Venäjän-kaupan rahoitusta. Tilanteen kehittymistä seurataan kuitenkin tarkasti, ja myös riskien kasvuun varaudutaan. Finnveran vastuut Ukrainassa olivat 4 miljoonaa euroa, eikä sinne suuntautuviin vientikauppoihin voida tällä hetkellä myöntää uusia takuita.Liiketoiminta ja tuloskehitysTammi-maaliskuussa pk-yrityksille annettujen laina- ja takaustarjousten euromäärä nousi 15 prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Näistä valtaosa liittyi edelleen käyttöpääomatarpeisiin. Osa vientikauppoihin liittyvistä vielä viime vuonna kesken olleista luottosopimusneuvotteluista saatiin päätökseen, minkä vuoksi viennin rahoitukseen annettujen tarjousten määrä kasvoi 81 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.Finnvera-konsernin tammi-maaliskuun tulos oli 8 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 22 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta heikompi (30). Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden kasvu sekä korkokatteen aleneminen. Tulosheikennystä vastaavasti pienensivät edellisvuotta korkeammat palkkiotuotot sekä hallintokulujen lasku.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen ja pk-yritysrahoituksen tulos oli 10 miljoonaa euroa eli 21 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta heikompi (31). Viennin rahoituksen tulos eli valtiontakuurahastolain 4 §:n tarkoittaman vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 5 miljoonaa euroa (21) ja pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 5 miljoonaa euroa (11).Konsernin tunnusluvut 31.3.2014 (31.3.2013) Omavaraisuus 18,8 % (20,1) Vakavaraisuus 17,9 % (16,0) Kulu-tuotto-suhde 25,1 % (28,3) Rahoituksen näkymätPk-rahoituskysyntä pysyttelee alkuvuonna edelleen maltillisella tasolla, mikä johtuu sekä epävarmoina pysyttelevistä talousnäkymistä että investointien niukkuudesta. Rahoitustarpeet liittyvät valtaosin käyttöpääomaan ja aiempien luottojen uudelleenjärjestelyihin.Suomen vienti on alkuvuonna edelleen supistunut eikä selviä merkkejä viennin piristymisestä ole nähtävissä. Lisäksi taloustilanteessa on Ukrainan kriisin takia poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Venäjän talouskehitys oli heikentynyt jo ennen kriisiä ja näyttää kriisin johdosta heikentyvän edelleen. Lisäksi Venäjän pankki- ja rahoitusjärjestelmän tila ja talouspakotteet vaikeuttavat yritysten rahoituksen saatavuutta Venäjällä, mikä heijastuu suoraan Suomen Venäjän-vientiin. Vientitakuiden ja -luottojen kysyntää ylläpitävät pankkisääntelyn muutokset, kohdemaiden riskit, matalahko talouskasvu sekä viennin kiristynyt kilpailu, jossa ostajalle tarjolla olevat rahoitusratkaisut korostuvat.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Useat eri selvitykset osoittavat, että uskottaviin kasvuinvestointeihin saa Suomessa rahoitusta. Tilanne on vaikeampi, kun rahoitusta haetaan heikosti kannattavan toiminnan jatkamiseksi. Silloin rahoittajat edellyttävät, että yrityksellä on riittävän hyvä suunnitelma toimintansa uudistamiseksi. Aloittavan yrityksen kohdalla on ongelmallista, jos hankkeeseen ei löydy riittävästi omaa pääomaa. Talousnäkymien epäselvyyden vuoksi pankit vaativat aiempaa korkeampaa omarahoitusosuutta, jonka täyttämällä yritykset kykenisivät hankkimaan myös vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Kaikkein keskeisintä olisi vahvistaa oman pääoman hakeutumista suomalaisiin yrityksiin.Valtioneuvoston vuoden 2013 lisätalousarviossa ja kevään kehysriihessä Finnveralle esitettiin merkittäviä lisäyksiä sekä pk-yritysten että vientiyritysten rahoitusvaltuuksiin. Toteutuessaan toimet parantavat entisestään Finnveran mahdollisuuksia täydentää rahoituksen saatavuutta yksityisiltä markkinoilta. On myös tärkeää, että suomalaisilla vientiyrityksillä on mahdollisuus saada kilpailukykyistä viennin rahoitusta, jotta ne voivat olla tarjouskilpailuissa tasavertaisessa asemassa kilpailijamaiden viejien kanssa.”Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Osavuosikatsaus Q1 2014 (PDF)

Tiedotteet
29.04.2014
Team Finland LetsGrow – Rahoitusohjelma kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille

Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa yritys saa Finnveralta lainaa investointeihin ja käyttöpääomaan, Tekesiltä avustusta innovaatiopalveluiden hankintaan sekä Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun.Ohjelma on tarkoitettu kasvuhaluisille pk-yrityksille, joiden taloudellinen tila on vakaa ja liikevaihto 5–50 miljoonaa euroa. Ohjelmaan valittavilla yrityksillä tulee olla vahvasti kansainväliseen kasvuun tähtäävä liiketoimintasuunnitelma, innovatiivinen ja kilpailukykyinen tuote tai palvelu sekä osaava ja omistautunut tiimi toteuttamaan kasvua.Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa potentiaalisimpien kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien pk-yritysten kasvusuunnitelman rahoitus. Kannustamme yrityksiä lisäämään osaamistaan, rakentamaan kilpailuetua, kasvattamaan markkinaosuuttaan sekä toteuttamaan kasvua tukevia investointeja.Haku ohjelmaan käynnistyy toukokuun lopussa.Asiakaslähtöinen toimintamalli Team Finland -toimijoita kannustetaan uudistumiseen ja aloitteellisuuteen kärkihankkeiden kehittämisessä. Me – Finnvera, Finpro ja Tekes – teemme nyt juuri tätä yhdessä, toistemme toimintatavoista oppien ja ennen kaikkea asiakasyritystemme hyväksi! Yhteishanke toimii myös Team Finland -palvelukehityksen pilottihankkeena.Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelman periaatteena on Team Finland -verkoston toimijoiden yhteisten päämäärien mukaisesti selkeä, joustava ja asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa asiakas asioi yhden luukun kautta. Yritys saa rahoitusohjelmassa räätälöityjä palveluita kansainvälisen kasvun vauhdittamiseen keskitetysti Finnveralta, Tekesiltä ja Finprolta. Hakemukset käsitellään ja ohjelmaan hyväksyttyjen yritysten etenemistä seurataan ja tuetaan toimijoiden yhteistyönä.Tutustu ohjelmaan osoitteessa: www.letsgrow.fiLisätietojaLaura Strandbergohjelmapäällikkölaura.strandberg (at) finnvera.fi+358 40 343 3410

Tiedotteet
16.04.2014
Finnveran hallintoneuvostoon uusia jäseniä – hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla

Finnveran yhtiökokous valitsi 16.4.2014 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon. Hallituskokoonpanoon ei tullut muutoksia.Hallintoneuvoston kokoonpanoHallintoneuvoston uusia jäseniä ovat elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski ja puheenjohtaja Timo Saranpää.Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Lauri Heikkilä. Jäseninä jatkavat yrittäjä Paula Aikio-Tallgren, johtaja Kaija Erjanti, rahoituspäällikkö Helena Hakkarainen, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, kansanedustaja Esko Kurvinen, työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, kansanedustaja Jari Myllykoski, kansanedustaja Lea Mäkipää, kansanedustaja Antti Rantakangas, kansanedustaja Osmo Soininvaara, kansanedustaja Sofia Vikman ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.Hallituksen kokoonpanoYhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa ekonomi Markku Pohjola ja I varapuheenjohtajana ylijohtaja Pekka Timonen sekä II varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Marianna Uotinen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, toimitusjohtaja Vesa Luhtanen, varatuomari, OTL Risto Paaermaa ja ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen.Tilinpäätös 2013 ja voittovarojen käyttöYhtiökokous vahvisti myös konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2013 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Tilintarkastajan valintaVarsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätiedot:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Tiedotteet
16.04.2014
Vapaavuori Finnveran yhtiökokouksessa: Ukrainan tilanne vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori totesi tänään pidetyssä Finnveran yhtiökokouksessa, että Finnveran pk-rahoituksen myöntäminen on kasvanut alkuvuonna lähes 20 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.– Investoinneissa on havaittavissa positiivista virettä. Ukrainan tilanne vaikuttaa kuitenkin vääjäämättä tunnelmiin, ja sitä kautta myös halukkuuteen ja uskallukseen tehdä investointeja niin kotimaassa kuin ulkomaillekin. Finnverasta on silti voitu myöntää rahoitusta 84 prosenttiin hakemuksista, mikä kertoo siitä, että hyviä hankkeita on liikkeellä, sanoo ministeri Vapaavuori.Valtioneuvoston vuoden 2013 lisätalousarviossa ja kevään kehysriihessä Finnveralle esitettiin merkittäviä lisäyksiä sekä pk-yritysten että vientiyritysten rahoitusvaltuuksiin. Toteutuessaan toimet parantavat entisestään Finnveran mahdollisuuksia täydentää rahoituksen saatavuutta yksityisiltä markkinoilta.Venäjän-kaupan rahoitus jatkuuVenäjä on Finnveran kolmanneksi suurin vastuumaa. Vastuiden määrä Venäjällä on noin miljardi euroa.– Finnvera myöntää edelleen vientitakuita ja rahoitusta Venäjälle suuntautuviin hankkeisiin. Kohonneen riskitason takia emme voi myöntää lainkaan rahoitusta Ukrainaan suuntautuvalle viennille, toteaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Lisätiedot:Työ ja elinkeinoministeriö, ylijohtaja Petri Peltonen, puh. 029 506 3662Finnvera Oyj, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400

Uutiset
09.04.2014
KIVINET jatkaa tulevaisuudessa Team Finland -tunnusten alla

Pk-yritysten kansainvälistymistä edistävä KIVINET-verkosto on vuodesta 2005 lähtien rohkaissut ja innostanut pk-yrityksiä vientiin ja saattanut yhteen yrityksiä ja kansainvälistymistä edistäviä toimijoita.Näkyvä osa verkoston toimintaa on ollut vuosittain järjestetyt valtakunnalliset KIVINET-kiertueet, joita on leimannut innostuneisuus, hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Viiden kiertueen aikana on järjestetty 76 maksutonta tilaisuutta, joihin on osallistunut reilut 6 000 kuulijaa. Alueellisten tapahtumien järjestelyissä ovat olleet mukana kaikki julkiset kansalliset ja seudulliset kansainvälistymispalveluiden tarjoajat sekä yksityisiä palveluidentarjoajia. Tänään Porissa päättyvä viides kiertue on viimeinen KIVINETin nimellä järjestetty. Jatkossa alueellisia, pk-yrityksille suunnattuja kansainvälistymistapahtumia tullaan järjestämään Team Finland -tunnusten alla.Vuosien mittaan KIVINETin painoarvo on vahvistunut. Tilaisuuksissa on kuultu pk-yritysten kokemuksia ja keskusteltu avoimesti yritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluiden kehittämistarpeista. Viimeisimmällä kiertueella mukaan valjastettiin myös Team Finland -verkostot maailmalta. Tapahtumissa kuultiin muun muassa Saudi-Arabian, Portugalin ja Tunisian lähetystöjen edustajia avaamassa palvelutarjontaa kansainvälistyville pk-yrityksille.KIVINET-tilaisuuksien kautta maakuntien yrityksiä on kannustettu mukaan ideoimaan ja kehittämään Team Finlandia sekä osallistamaan heitä esimerkiksi pilottihankkeiden kautta. Samalla pk-yritysten näkemyksiä ja terveisiä on viety suoraan valtiovallalle sekä Team Finland -verkoston strategista toimintaa ohjaavalle ohjausryhmälle.Lisätietoja: www.kivinet.fi

Uutiset
08.04.2014
Finnvera myi osuutensa sijoitusrahasto Teknoventuresta

Finnvera on myynyt omistamansa sijoitusrahasto Teknoventure Oy:n osakkeet Oulu ICT:lle ja Osuuskunta PPO:lle. Teknoventure Oy tekee sijoituksia pohjoissuomalaisiin myöhemmän kasvuvaiheen yrityksiin.Kaupan jälkeen sekä Oulu ICT että PPO omistavat Teknoventure Oy:stä 24,2 prosenttia. Omistusjärjestelyjen myötä sijoitusrahasto muuttuu yksityisrahoitteiseksi, mikä lisää rahaston toimintamahdollisuuksia. Sijoitusrahaston kokonaispääoma on tässä vaiheessa noin 16 miljoonaa euroa. Myöhemmässä vaiheessa ostajien tavoitteena on kasvattaa pääoma 30 miljoonaan euroon.Vuonna 1994 perustettu Teknoventure Oy sijoittaa pohjois-suomalaisiin myöhemmän kasvuvaiheen yrityksiin. Rahastolla on vajaa 20 sijoituskohdetta eri toimialoilta. Rahastoa hallinnoi oululainen hallinnointiyhtiö Teknoventure Management Oy.Finnvera Oyj luopuu omistuksestaan osana valtion pääomasijoitustoimintojen uudelleenjärjestelyä.Lisätietoja:Pauli Piilma, aluejohtaja, Finnvera Oyj, p. 040 848 9583Mauri Visuri, toimitusjohtaja, Teknoventure Oy, p. 040 865 7946Kati Peltomaa, toimitusjohtaja, Osuuskunta PPO, p. 044 729 1220Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulu ICT Oy, p. 044 313 4505Teknoventure Oy on vuonna 1994 perustettu pääomasijoitustoimintaa harjoittava osakeyhtiö (ever green -rahasto), joka tekee pääomasijoituksia kohdeyrityksiin, joiden kehityksen ja kasvun kautta pääomasijoituksen arvon on tarkoitus lisääntyä.

Uutiset
01.04.2014
Suomen ravistavin yritys on Smartum

Liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleitä tarjoava Smartum on tänään valittu Suomen ravistavimmaksi yritykseksi. Ravistajat-ohjelmassa etsittiin omaa toimialaansa ja suomalaisten arkea eniten ravistaneita yrityksiä. Puolentoista vuoden aikana kisassa oli mukana yli 180 yritystä ja finaaliin valikoitui kymmenen oman alansa Ravistajaa.Ravistajat-palkintoraadin mukaan Smartum on muun muassa osoittanut poikkeuksellista kykyä uudistua ja reagoida nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Ravistajayritysten toimintaa arvioitiin sekä talouskunnon että asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Palkinnon jakoi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tänään aamupäivällä Helsingissä.Smartum on vuonna 1995 perustettu suomalainen perheyritys. Yritys on alansa edelläkävijä, joka kehitti ensimmäisenä työhyvinvointia tukevat liikuntasetelin ja kulttuurisetelin. Smartumin asiakkaina on yli 12 000 aktiivista työnantajaa, joiden palveluksessa on noin miljoona työntekijää. Kuntia palvelee Smartum Palveluseteli, joka on käytössä kymmenissä kunnissa.Smartumin lisäksi finaalissa olivat Atma Trade, Dermoshop, Fira, Innojok, Juustoportti, Multitouch, Onnibus, Picosun ja St1.Ravistajien taustalla on Suomen Yrittäjät kumppaneineen, jotka haluavat olla yrittäjien mukana tekemässä Suomesta vieläkin parempaa paikkaa: Finnvera, Tekes, Elisa, Fennia, Itella, Audit Sum, Juridia, Taaleritehdas ja Seedi.Lisätietoja osoitteesta www.ravistajat.fi 

Tiedotteet
12.03.2014
Finnvera takaa ja Suomen Vientiluotto rahoittaa vientiluottojärjestelyä saudiarabialaiselle Etihad Etisalat Companylle (”Mobily”)

Finnvera takaa ostajaluottoa, jolla rahoitetaan Nokia Solutions and Networksin telelaitetoimituksia Etihad Etisalat Companylle (”Mobily”) Saudi-Arabiaan.Taattavan luoton määrä on enintään 280 miljoonaa US-dollaria. Finnveran takuu kattaa 95 prosenttia luotosta. Finnveran takuun edunsaajana on Deutsche Bank AG, jonka ostajalle järjestämän luoton Suomen Vientiluotto rahoittaa. Ensimmäinen vastaavanlainen vientiluottojärjestely USD 325 miljoonaa solmittiin heinäkuussa 2013. Järjestelijäpankkeina Deutsche Bankin rinnalla toimivat Crédit Agricole CIB ja Société Générale.”Pääomatavarakauppoja tekeville suomalaisyrityksille on erittäin tärkeää, että Suomen vienninrahoitusjärjestelmä kykenee Finnveran takuiden ja Suomen Vientiluoton rahoituksen avulla tarjoamaan ostajalle vastaavan rahoituksen kuin kulloisistakin kilpailijamaista on tarjolla. Tässä nimenomaisessa tapauksessa Ruotsin takuulaitos EKN ja vientiluottolaitos SEK solmivat vastaavanlaisen rahoitusjärjestelyn ruotsalaisen, NSN:n kanssa kilpailevan laitetoimittajan kaupoille. Rahoituksen saatavuus ja ehdot voivat tiukassa kilpailutilanteessa vaikuttaa laitetoimittajien kauppojen saamiseen tai markkinaosuuksiin”, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri toteaa.Etihad Etisalat Company (”Mobily”) on Saudi-Arabian johtava teleoperaattori. Mobilyn tavoitteena on jouduttaa 3G ja 4G -verkkojen laajenemista ja modernisointia Saudi Arabiassa vuosina 2014–2016.Lisätiedot:varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 029 460 2676 rahoitusjohtaja Tuukka Andersén, puh. 029 460 2688

Uutiset
06.03.2014
Kasvu Open siivittää suomalaisia yrityksiä kasvuun

Kasvu Openissa kohtaavat yli 500 kokeneen yritysjohtajan osaamispääoma ja 150 kasvunälkäisen pk-yrityksen uudet raikkaat ideat. Kasvu Open on kaikille yrityksille avoin ja maksuton prosessi, jossa liike-elämän asiantuntijat tukevat kasvun haasteissa. Tapahtumia järjestetään maaliskuusta alkaen eri puolilla Suomea.Kasvu Openin tavoite on auttaa yrityksiä kasvuun. Parhaat kasvajat palkitaan, mutta kaikki voittavat. Nyt on aika ilmoittaa oma yritys kasvamaan ja verkostoitumaan Kasvu Openiin. Kaikki osallistujat saavat hyödyllisiä kontakteja, keinoja kirkastaa strategiaansa, kehittää osaamistaan ja tilaisuuksia kohdata rahoittajia, sijoittajia ja mahdollisia kumppaneita.Kasvu Open -prosessi perustuu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja yritysten yhdessä kehittämän kasvua kiihdyttävään malliin, jossa yritysten tueksi tuodaan laaja-alainen ja korkeatasoinen liike-elämän asiantuntemus. Jokainen yritys tuo prosessiin omat haasteensa, joihin etsitään ratkaisuja kasvotusten asiantuntijoiden kanssa.“Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä. Kasvusta haaveilevat yritykset tarvitsevat konkreettista ja asiantuntevaa tukea. Kasvu Open vastaa innostavasti tähän huutoon”, sanoo EK:n johtaja Leena Mörttinen.Kasvu Openin kumppanit, Nordea, Finnvera ja Technopolis, haluavat auttaa yrityksiä konkreettisesti. Kumppanit tuovat tapahtumaan asiantuntijaosaamista ja taloudellista tukea sekä mahdollistavat, että prosessi on tarjolla kaikille suomalaisille yrityksille maksuttomasti.Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo ja muut Finnveran rahoituksen asiantuntijat tietävät, että kasvu vaatii oivalluksia ja uskallusta, mutta myös riittävän taloudellisen tuen.“Finnvera on kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Täydennämme yksityisen sektorin rahoituspalveluita tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoituksen asiantuntemuksemme on nyt Kasvu Open -osallistujien käytettävissä”, Paloheimo kertoo.Kasvu Open hakee kasvajia ympäri SuomeaTänä vuonna Kasvu Open tulee lähelle yrityksiä. Sen tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea Helsingistä Kajaaniin ja Vaasasta Joensuuhun. Luvassa on Kasvupolkuja, Kasvun kiitoratoja ja lokakuussa Kasvu Open -finaali Jyväskylässä.Kasvupolut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa alueiden omat asiantuntijat tarjoavat apunsa yrityksille ja antavat vinkkejään kasvuun. Kasvun kiitoradoilla tartutaan kasvun haasteisiin yrityskohtaisesti Kasvun mylly -työpajoissa yhdessä asiantuntijoiden kanssa.Mukaan voi ilmoittautua avoimella lomakkeella 17.3. alkaen tai maaliskuisissa Kasvupolku -starttipäivissä. Alueellisten Kasvupolkujen lisäksi luvassa on kyberturvallisuuden Kasvupolku, joka alkaa 11.3. Jyväskylässä. Kunkin Kasvupolun lupaavin kasvaja saa paikan valtakunnalliseen finaaliin. Tuomaristo valitsee finaaliin yhteensä 60 yritystä. Kaikki finalistit pääsevät syyskuussa Kiitoratapäivään viimeistelemään finaalikuntoaan.Kun yritys vie käytäntöön Kasvupoluilla ja kiitoradoilla saatuja markkinoinnin ja myynnin, rahoituksen, osaamisen ja johtamisen kehittämisideoita, ennen finaalia ennättää tapahtua jo paljon.http://www.kasvuopen.fi/www.kasvuopen.fi/kalenteriLisätietoja:Uljas Valkeinen, Kasvu Open johtaja, p. 050 568 8555, uljas.valkeinen (at) chamber.fi Annamarja Paloheimo, liiketoimintajohtaja, Finnvera, p. 050 309 7368, annamarja.paloheimo (at) finnvera.fi Niina Holm, johtaja, liiketoiminnan kehittäminen, Nordea, p. 050 358 6435, niina.holm (at) nordea.comKarri Hautanen, markkinointijohtaja, Technopolis, p. 040 180 1388, karri.hautanen (at) technopolis.fiLeena Mörttinen, johtaja, Kilpailykyky ja kasvu, EK, p. 050 521 7269, leena.morttinen (at) ek.fi

Tiedotteet
28.02.2014
Finnvera-konsernin Q4 ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2013

Kysyntä painottui pk-yritysten käyttöpääomatarpeisiin ja vientiinPk-yritysten investoinnit pysyivät alhaisella tasolla vuonna 2013. Rahoitusta tarvittiin lähinnä käyttöpääomaan ja olemassa olevien luottojen uudelleenjärjestelyihin. Viennin rahoituksen kysyntä painottui muutamiin toimialoihin. Uuden vientiluottojärjestelmän avulla Finnvera pystyi vastaamaan vientiyritysten rahoitustarpeisiin.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera myönsi lainoja ja takauksia pk-yrityksille yhteensä 756 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Tarjottujen vientitakuiden ja erityistakausten määrä laski 36 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 3 398 miljoonaan euroon. Suorien pääomasijoitusten määrä oli 16 miljoonaa euroa, ja niitä tarjottiin yhteensä 85 yritykselle.Finnvera-konsernin vuoden 2013 tulos oli 75 miljoonaa euroa voitollinen (53) eli edellisen vuoden tulosta 21 miljoonaa euroa parempi. Tuloksen paranemiseen vaikutti merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen palkkiotuottojen kasvu sekä pk-yritysrahoituksen saamisten arvonalentumisten ja takaustappioiden pieneneminen. Tulosparannusta vastaavasti heikensi korkotason ja pk-yritysrahoituksen luottokannan laskusta johtunut korkokatteen aleneminen. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2013 tulos oli 69 miljoonaa euroa (56).Konsernin liikevoitto 75 miljoonaa euroa (54) muodostui liiketoiminnoittain seuraavasti: pk-yritysrahoituksen liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa (-4) ja viennin rahoituksen 74 miljoonaa euroa (62). Pääomasijoitustoiminnan liikevoitto oli 5 miljoonaa euroa tappiollinen (-3).Finnvera-konsernin vuoden 2013 viimeisen neljänneksen tulos oli 3 miljoonaa euroa. Tulos oli merkittävästi eli 24 miljoonaa heikompi kuin kolmannen neljänneksen tulos. Viimeisen neljänneksen heikompaan tulokseen vaikuttivat erityisesti edellistä neljännestä suuremmat 35 miljoonan euron saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot.Finnveran vastuukannat ja niiden riskitasot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi, ja riskitasot nousivat edelleen vuonna 2013. Riskitason kasvu näkyy muun muassa pk-yritysrahoituksessa asiakasyritysten riskiluokitusten heikentymisenä sekä järjestämättömien saamisten ja rästien suhteellisen osuuden nousuna. Riskitason kasvua todentaa myös se, että viime vuosina pk-yritysrahoituksen toteutuneet saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot ovat olleet aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla, vaikka vuonna 2013 arvonalentumiset ja tappiot laskivatkin edellisvuoteen verrattuna. Viennin rahoituksessa ei ole viime vuosina eikä vuonna 2013 jouduttu kirjaamaan suuria tappioita, eikä myöskään lisäämään tappiovarauksia merkittävästi vastuukantaan suhteutettuna.Konsernin tunnusluvut 31.12.2013 (31.12.2012) Vakavaraisuus 17,6 % (16,3) Kulu-tuotto-suhde 27,0 % (27,6) Omavaraisuus 18,4 % (20,3) Tulevaisuuden näkymätEpäselvät talousnäkymät ja alhainen investointihalukkuus pitävät pk-rahoituskysyntää matalalla ainakin vielä alkuvuonna. Uudet projektit lähtevät liikkeelle hitaasti, koska riskipitoisten hankkeiden investointi- ja rahoituspäätökset ovat etenkin matalasuhdanteessa vaikeita. Heikkoja signaaleja elpymisestä on aiempaa enemmän, mutta Suomen viennin vahva piristyminen on edelleen epävarmalla pohjalla. Tämän vuoksi Finnveran vienninrahoitusratkaisut ovat tärkeitä suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvylle. Vientitakuiden ja -luottojen kysyntää ylläpitävät kohdemaiden riskit, matalahko talouskasvu sekä viennin kiristynyt kilpailu, jossa ostajalle tarjolla olevat rahoitusratkaisut korostuvat.Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2014 tulos toteutunee vuoden 2013 tulosta heikompana. Talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät vaikeuttavat tuloskehityksen arviointia, ja ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi heikentää tilannetta arvioidusta olennaisesti.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Suomessa taloustilanne oli vuonna 2013 vielä alavireinen. Tähän vaikuttivat investointien vähyys sekä Suomen teollinen rakenne ja kilpailukyvyn heikkeneminen, jotka molemmat heijastuivat Suomen vientiin. Maailmanmarkkinoilla oli nähtävissä alkavaa piristymistä, ja siinä imussa osa asiakasyrityksistämme pärjäsi ilahduttavan erinomaisesti.Rahoitusmarkkinat ovat osaltaan sopeutuneet sääntelyn tuomiin muutoksiin, ja pankkirahoitus toimii Suomessa edelleen kohtuullisen hyvin. Toisaalta pankit ovat muuttaneet strategioitaan, mikä näkyi muun muassa kasvaneina vakuus- ja omarahoitusvaatimuksina. Myös riskien hinnoittelua on tarkistettu. Tämän seurauksena uusien pankkiluottojen marginaalit ovat levenneet. Tehtyjen selvitysten mukaan pienimmät pk-yritykset kokevat rahoituksen saatavuuden vaikeutuneen eniten, mutta pääasialliset syyt rahoitusvaikeuksiin ovat kuitenkin olleet laskeva liikevaihto ja heikko kannattavuus.Finnveralla on hallitusohjelman mukaisten toimien myötä parantuneet edellytykset rahoittaa pk-yrityksiä ja arvioida yritystutkimuksen avulla realistisesti niiden mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan. Valtioneuvosto päättänee kevään 2014 kuluessa Finnveran viennin rahoituksen valtuusmääristä, joiden turvaaminen olisi pääomatavaraviejien kannalta keskeistä, samoin kuin mahdollisesti Finnveralle annettavasta tehtävästä merkitä pk-yritysten liikkeelle laskemia joukkovelkakirjalainoja.”Tilinpäätös 2013 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (PDF)Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458JAKELUNASDAQ OMX Helsinki OyOslo Børs ASAKeskeiset tiedotusvälineetwww.finnvera.fiFinnvera julkaisee 2013 vuosikertomuksen verkkojulkaisuna internet-sivuillaan viikolla 11. Myös yritysvastuuraportti on yhdistetty osaksi vuosikertomusta.

Tiedotteet
10.02.2014
Pk-yritysten kasvuhakuisuus nousussa

Yritykset suuntaavat nyt voimavarojaan entistä useammin kasvuun, mutta se ei ole vielä lisännyt rahoituksen kysyntää. Voimakkaasti kasvuhakuisilla ja pienimmillä yrityksillä ongelmat rahoituksen saatavuudessa ovat suurempia kuin muilla pk-yrityksillä. Finnveran rahoituspalvelut koetaan pääosin hyvin yritysten tarpeita vastaaviksi. Tiedot ilmenevät kevään 2014 Pk-yritysbarometristä.Yritysten kasvuhakuisuus on lähtenyt lievään nousuun. Lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen, ja lähes 40 prosenttia kertoo kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti teollisuusyritysten kasvuhakuisuudessa näkyy piristymisen merkkejä. Kasvuhakuisuuden muutos ei kuitenkaan näy rahoituksen kysynnässä, sillä hieman aiempaa harvempi yritys aikoo ottaa rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana.Joka kolmas yritys kokee rahoitusmarkkinoiden tilanteen heijastuneen rahoitusehtoihin erittäin paljon tai melko paljon. Muutoksia havainneista yrityksistä sekä voimakkaasti kasvuhakuiset että alle kymmenen henkilöä työllistävät yritykset kokivat rahoituksen saatavuuden muita pk-yrityksiä vaikeammaksi. Vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna näiden yritysten rahoituksen saatavuus on heikentynyt.– Finnveran tehtävä on täydentää kaupallisia rahoitusmarkkinoita ja jakaa riskiä erityisesti yritysten alku- ja kasvuvaiheissa, joissa vakuudet ovat usein riittämättömät. Kyselyn mukaan tälle on tarvetta, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Rahoituksen käyttötarkoituksena on edelleen suurimmilta osin käyttöpääoma, mutta teollisuudessa rahoitusta aiotaan hakea aiempaa useammin koneiden ja laitteiden korjaus- ja laajennusinvestointeihin. Lisäksi kaupan alalla 35 prosenttia vastanneista aikoo hakea rahoitusta yrityksen kehittämishankkeisiin, kun aiemmassa kyselyssä osuus oli 28 prosenttia.Yritykset ovat tyytyväisiä Finnveran palveluihinKevään Pk-yritysbarometrissä kysyttiin myös, kuinka hyvin Finnveran palvelut ovat vastanneet yritysten tarpeisiin. 65 prosenttia yrityksistä, jotka ovat hakeneet rahoitusta Finnverasta kahden viime vuoden aikana, koki, että rahoituspalvelut vastasivat tarvetta hyvin tai erinomaisesti. Viidesosa vastanneista piti Finnveran palveluita välttävästi tai huonosti tarpeisiinsa vastaavina.– Tulos on hyvä, mutta tähtäämme vielä laadukkaampaan palveluun. Uusimme asiakaspalvelumme rakenteen tänä vuonna vastaamaan entistä paremmin keskenään hyvin erilaisten yritysten tarpeisiin, Pauli Heikkilä kertoo.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2014 barometri perustuu yli 4 300 pk-yrityksen vastauksiin.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Terhi Kannisto, puh. 029 460 2860

Uutiset
30.01.2014
Finnvera mukana Wärtsilän voimalaitosprojektien rahoitusjärjestelyissä Indonesiassa

Finnvera takaa ostajaluottoja, joilla rahoitetaan Wärtsilän voimalaitostoimituksia Indonesiaan.Taattavien luottojen määrä on yhteensä 160 miljoonaa euroa ja laina-aika 12 vuotta. Takuun edunsaaja on Standard Chartered Bank, jonka Indonesian valtio-omisteiselle sähköyhtiölle PT Perusahaan Listrik Negaranille (Persero) (PLN) järjestämät luotot rahoittaa Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto.– Pääomatavaroiden vientikaupassa kilpailu laitetoimittajien välillä on nykyisin erittäin tiukkaa. Esimerkiksi Arun-voimalaitoksen tarjouskilpailuun osallistui Wärtsilän ohella 30 muuta yritystä ja loppuvaiheessa hyväksyttyjä kaupallisia tarjouksia oli 5, käytännössä kaikilta Wärtsilän pääkilpailijoilta. Pitkäaikainen vientiluottorahoitus oli tarjouskilpailussa PLN:n ehdoton vaatimus, eli ilman Finnveran mukanaoloa Wärtsilä ei olisi edes päässyt jättämään tarjoustaan. PLN arvioi ostajaluotto- ja voimalaitostarjoukset yhtenä kokonaisuutena, ja Finnveran mahdollisuus tarjota myös Suomen Vientiluoton pitkäaikaista vientiluottorahoitusta sekä Finnveran nopea ja selkeä toiminta nousivat viejän mukaan keskeisiksi tekijöiksi, jotka johtivat tilaajan valitsemaan Wärtsilän vaasalaiset voimalaitosmoottorit. Tämä hanke on hyvä esimerkki kaupasta, jossa Suomesta tarjottavaa takuu- ja vientiluottoratkaisu mahdollisti pitkäaikaisen ostajaluoton kilpailukykyiseen hintaan ja auttoi osaltaan viejää voittamaan kaupan, Finnveran viennin rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri toteaa.Wärtsilä toimittaa yhteensä 35 Wärtsilä 34SG -kaasumoottoria PLN:lle rakennettaviin voimalaitoksiin. Voimalaitosten yhteenlaskettu teho on 339 MW, ja ne tuottavat sähköä yli 150 000 kotitalouteen. Laitoksista toinen, Arun-voimalaitos rakennetaan Pohjois-Sumatran Acehin alueella sijaitsevaan Lhokseumaween ja toinen Bangkanaihin Kalimantanin alueelle Borneon saarella. Molemmilla alueilla kaivataan luotettavaa sähköntuotantokapasiteettia, jota nyt rakennettavat laitokset turvaavat.Lisätiedot:varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 029 460 2676 

Tiedotteet
20.01.2014
Finnveran kautta tukea liiketoiminnan kehittämiseen Venäjällä

Venäjän talouden heikosta kasvusta huolimatta suomalaiset yritykset ovat hakeneet aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön tarjoamaa hanketukea. Finnveran kautta haettavaa tukea myönnettiin vuonna 2013 noin kolmellekymmenelle yritykselle.Suomalaisyritysten kiinnostuksen kasvusta kertovat jatkuvasti lisääntyneet hanketukihakemukset. Viime vuonna tukea sai 30 yritystä ja koko tukiohjelman aikana vuodesta 2003 alkaen yhteensä yli 200 yritystä. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän avustuksen voimin pyritään tukemaan pk-yritysten kansainvälistymishankkeita Venäjällä. Finnvera toimii hankkeiden asiantuntijana, ja tukea haetaan Finnveran kautta. Eduskunta myönsi vuoden 2013 viimeisestä lisäbudjetista määrärahan, jolla voidaan vuoden 2014 aikana rahoittaa 30–40 uutta hanketta.”Hanketuki on osoittautunut toimivaksi tukimuodoksi”, kertoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen. ”Noin puolet niistä yrityksistä, jotka kahden viime vuoden aikana ovat saaneet tukea, on pystynyt jo käynnistämään tuotannollista toimintaa tai perustamaan edustuston Venäjälle”, hän jatkaa.Suomalaiset pk-yritykset voivat hakea tukea Venäjälle suuntautuvien etabloitumishankkeiden alustaviin selvityksiin, kuten markkina- tai kilpailutilanneanalyyseihin, tai varsinaisiin hankeselvityksiin ja esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Tukea voidaan myöntää myös asiantuntijakuluihin tai venäläisen henkilökunnan kouluttamiseen liiketoiminnan käynnistämisvaiheessa. Tuen suuruus voi olla enintään puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.”Hankkeiden tavoitteena tulisi olla tuotannollisen tai palveluliiketoiminnan käynnistäminen Venäjällä eli avustusta ei voi käyttää pelkästään vienninedistämiseen”, Pietiläinen kertoo.Lisätietoja:Edustuston päällikkö Timo Pietiläinen, Finnvera Oyj, puh. +7 921 0969 304Rahoituspäällikkö Jari Mehto, Finnvera Oyj, puh. +358 29 460 2536Lue lisää aiheesta: http://finnvera.fi/Vienti-ja-kansainvaelistyminen/Kasvua-kansainvaelisiltae-markkinoilta/Ulkomailla-tapahtuva-liiketoiminta/Valtionavustus-pk-yritysten-kansainvaelistymishankkeisiin-Venaejaellae

Uutiset
18.12.2013
Onnibus onnistui ravistamaan uinuvaa bussiliikennettä

Yhdeksäs Ravistajat-finalisti Onnibus on onnistunut herättämään matkustajien kiinnostuksen linja-autoliikennettä kohtaan. Menestys perustuu onnistuneeseen reittiverkostoon, johon liikennöitsijät voivat liittyä franchising-sopimuksella.Kaksi vuotta sitten ryminällä bussimarkkinoille tullut Onnibus on koko olemassa olonsa ajan pysynyt median otsikoissa. Aiemmin pikavuoroliikenteessä ei juuri ollut kilpailua, sillä reitit oli totuttu jakamaan yksinoikeusperiaatteella.”Me mursimme reviirijaon ja aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys”, toimitusjohtaja Pekka Möttö sanoo.Onnibusin markkinointi perustuu pitkälti alhaisiin lippuhintoihin. Alusta asti yhtiö on mainostanut kolmen euron matkoja. Yksittäisen lipun hinta nousee bussin täyttyessä. Onnibus hoitaa lipunmyynnin ja markkinoinnin.”Matematiikka on yksinkertainen; hinnalla noustaan otsikoihin, mutta nopeat reitit ratkaisevat kaiken. Ihmiset eivät asu linja-autoasemien vieressä”, Möttö toteaa.Ravistajien asiantuntijaraadin mukaan Onnibus ansaitsee paikkansa kymmenen finalistin joukossa, vaikka on toiminut vasta kaksi vuotta.”Tällaisesta toimijasta voi sanoa sen, että jokainen, joka onnistuu perinteisellä toimialalla luomaan uuden toimintakonseptin ja pystyy vielä tekemään sen kannattavaksi, on todellinen ravistaja”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Ravistajien taustalla on Suomen Yrittäjät kumppaninaan tahoja, jotka haluavat olla yrittäjien mukana tekemässä Suomesta vieläkin parempaa paikkaa: Audit SUM, Elisa, Fennia, Finnvera, Itella, Juridia, Seedi, Taaleritehdas ja Tekes.Lue lisää osoitteessa http://www.ravistajat.fi/Käy keskustelua tai kerro mielipiteesi Ravistajien Facebook-ryhmässä

Uutiset
18.12.2013
Yrityksillä edelleen kipukohtia rahoituksessaan – myös merkkejä paremmasta näkyvissä

Aiempaa suurempi osa keskisuurista ja suurista yrityksistä on hankkinut viimeksi kuluneen vuoden aikana uutta rahoitusta. Samaan aikaan rahoituksen hankinta-aikeissaan epäonnistuneiden tai näistä aikeista luopuneiden yritysten osuus näyttäisi kyselyn perusteella kasvaneen. Tiedot käyvät ilmi Yritysrahoituskysely 2013 -raportista.Noin joka viides pieni ja keskisuuri ja noin joka kymmenes suuri yritys ilmoitti kokeneensa jonkinlaisia rahoituksen hankintaan liittyviä ongelmia. Suhteellisesti eniten vaikeuksia saada rahoitusta oli niillä yrityksillä, joiden kannattavuus tai liikevaihto heikkeni edellisen 12 kuukauden aikana.Yritysten arviot rahoituksen saatavuudesta seuraavan 12 kuukauden aikana ovat varsin myönteisiä: lähes 80 % yrityksistä arvioi mahdollisuutensa saada rahoitusta joko pysyvän ennallaan tai paranevan. Rahoitusta aiotaan hankkia suhteellisesti aiempaa enemmän kone-, laite- ja aineettomiin investointeihin ja vähemmän muun muassa käyttöpääoman rahoittamiseen.Kyselyn tulosten perusteella yritysten rahoitusrakenne on monipuolistumassa. Aiempaa useammat suuret yritykset hankkivat rahoitusta laskemalla liikkeeseen yritystodistuksia ja joukkovelkakirjoja. Mikroyritykset puolestaan käyttivät aiempaa yleisemmin pääomasijoitusrahoitusta. Myös rahoitusyhtiöiden tarjoamat rahoitusvaihtoehdot kasvattivat suhteellista suosiotaan.Erityisesti suurten ja keskisuurten yritysten lainamarginaalit levenivätKyselyn mukaan rahoituksen ehtojen kiristyminen on jatkunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Useamman kuin joka toisen uutta lainaa hankkineen keskisuuren ja suuren yrityksen lainamarginaalit levenivät. Sopimusehdot eli rahoituskovenantit puolestaan kiristyivät pienempien yritysten tapauksessa. Luottojen sivukulut kasvoivat joka kolmannella uutta luottoa saaneista yrityksistä.Valtaosalla yrityksistä vakuuksien arvostus ja vakuusvaatimukset ovat säilyneet ennallaan. Erityisesti kaupallisten takausten hinnat ovat kuitenkin nousseet.Pienten ja keskisuurten yritysten keskimääräiset laskunmaksuajat kolmesta neljään viikkoaLähes joka toinen pieni ja keskisuuri yritys ilmoittaa asiakasyritystensä keskimääräisten laskunmaksuaikojen pidentyneen. Niiden asiakkaiden keskimääräinen laskunmaksuaika on 18–27 päivää. Laskunmaksuaikojen piteneminen on kasvattanut joka toisen pienen ja keskisuuren yrityksen rahoitustarpeita.Verkkolaskujen käyttöönotto jatkunut ripeänäVerkkolaskuja käyttävien yritysten osuus kasvaa nopeasti. Suurista yrityksistä jo noin 90 % käyttää verkkolaskuja. Myös valtaosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä on ottanut ne käyttöön.Yritysrahoituskysely 2013 on kattava yleiskatsaus yritysten rahoitustilanteesta. Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2013, ja siihen vastasi 3 661 yritystä. Kyselyyn osallistuivat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto, Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät, Suomen Pankki sekä työ- ja elinkeinoministeriö ja sen toteutti IROResearch Oy.Yritysrahoituskysely 2013 -raportti on luettavissa Flash-versiona (suositus) Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa:http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/rahoituskyselyt/Pages/default.aspxRaportti pdf-muodossa:Yritysrahoituskysely, raportti 2013 (PDF)Raportissa esitettävien valtakunnallisten tulosten lisäksi kyselyn ELY-keskusalueittaiset tulokset tullaan julkistamaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä Toimiala Online -palvelussa.Lisätietoja:Ekonomisti Jukka Vauhkonen, Suomen Pankki, jukka.vauhkonen@bof.fi, p. 010 831 2111Rahoitusasiantuntija Tommi Toivola, EK, tommi.toivola@ek.fi, p. 09 4202 3292

Uutiset
17.12.2013
Finnveran mahdollisuus myöntää vientitakuita Kreikkaan suuntautuville lyhyen maksuajan vientikaupoille jatkuu 31.12.2014 asti

Finnvera voi myös vuonna 2014 myöntää oman riskiharkintansa puitteissa vientitakuita lyhyen maksuajan vientihankkeille, jotka suuntautuvat Kreikkaan. Muista EU-maista poikkeava mahdollisuus perustuu EU-komission päätökseen pitää Kreikka edelleen 31.12.2014 asti poissa sellaisten maiden listalta, joihin suuntautuville vientikaupoille Finnvera ei tavallisessa markkinatilanteessa voi myöntää lyhyen maksuajan (riskiaika alle 2 vuotta) vientitakuita.EU:n kilpailulainsäädäntöön perustuva, lyhyen maksuajan vientitakuutoimintaa koskeva tiedonanto, joka tuli voimaan vuonna 2013, kieltää julkisia vientitakuulaitoksia takaamasta ns. markkinakelpoisia eli sellaisia riskejä, joita yksityiset vakuutusyhtiöt ovat valmiita takaamaan.Tällä hetkellä voimassa olevan tiedonannon mukaan Finnvera ei tavallisessa markkinatilanteessa voi myöntää alle 2 vuoden riskiajan takuita (valmistusaika + luoton takaisinmaksuaika) seuraaviin maihin: EU-maat (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Iso-Britannia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari, Viro) Australia, Kanada, Islanti, Japani, Uusi Seelanti, Norja, Sveitsi, USA Suomella on myös EU-komission myöntämä, kaikkiin edellä mainittuihin maihin suuntautuvia lyhyen maksuajan vientikauppoja koskeva poikkeuslupa. Lue lisää

Tiedotteet
15.11.2013
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2013

Rahoitusta on saatavilla – kysyntä vaimeaaPankkirahoitus toimii Suomessa edelleen kohtuullisen hyvin, mutta pankkien vakuus- ja omarahoitusvaatimukset sekä rahoituksen hinta ovat nousseet. Pk-yritysten rahoituskysyntää värittää edelleen investointien vähäisyys. Finnverassa erilaisia käyttöpääomarahoituksia ja aiempien rahoitusten uudelleenjärjestelyjä tehtiin paljon, mutta euromääräinen kysyntä oli vaimeaa. Suomen kokonaisviennin lasku ei näkynyt viennin rahoituksen kysynnässä, joka oli edellisvuoden vastaavaa jaksoa korkeammalla tasolla.Liiketoiminta ja tuloskehitys                Tammi-syyskuussa pk-yrityksille annettujen rahoitustarjousten euromäärä laski 12 prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Vientikauppoihin liittyviä rahoitushakemuksia saatiin edellisvuotta enemmän, mutta annettujen tarjousten määrä oli kuitenkin lähes 10 prosenttia alemmalla tasolla. Osa hakemuksista oli vielä luottosopimusten neuvotteluvaiheessa.Finnvera-konsernin tulos oli 71 miljoonaa euroa voitollinen eli merkittävästi edellisvuoden vastaavan jakson tulosta parempi (30). Konsernin tuloksen paranemiseen vaikuttivat huomattavimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n palkkiotuottojen kasvu sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden pieneneminen. Tulosparannusta vastaavasti alensi korkokatteen heikkeneminen.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n sekä viennin että pk-yritysrahoituksen tulokset olivat positiiviset: Viennin rahoituksen tulos oli 63 miljoonaa euroa (45) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan tulos 11 miljoonaa euroa (-10). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli -3 miljoonaa euroa (-4).Konsernin tunnusluvut 30.9.2013 (30.9.2012) Vakavaraisuus 17,3 % (15,8) Kulu-tuotto-prosentti 25,1 % (27,6) Omavaraisuus 19,3 % (23,4).    NäkymätEpävarma maailmantalouden tilanne heikentää investointihalukkuutta, kasvusuunnitelmia ja riskinottoa. Tämä näkyy maltillisena kysyntänä pk-rahoituksessa. Lisäksi julkinen keskustelu erityisesti pk-yritysten rahoituksen heikosta saatavuudesta lisää yritysten näkemyksiä siitä, että investointi-ilmapiiri ei ole suotuisa. Rahoituksen varmistaminen rahoituskelpoisille hankkeille on Finnveran perustehtävä, josta huolehditaan hyvin myös taloudellisesti haastavana aikana.Suomen investointitavaroiden vientiin keskittyneen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaisut. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntä säilynee kuitenkin nykyisellä korkealla tasolla, koska yritykset pyrkivät voittamaan kauppoja kilpailijamaiden tavoin kokonaisratkaisuilla, joihin kuuluu myös ostajan edellyttämä pitkäaikainen rahoitus.Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2013 tuloksen odotetaan toteutuvan edellisvuotta parempana. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Maailmantalouden yleisessä tilanteessa on nähtävissä epävarmuudesta huolimatta hitaan elpymisen merkkejä. Teollisen rakenteen ja kilpailukyvyn heikentymisen vuoksi tilanne ei Suomessa ole vielä yhtä lupaava. Suomen vienti ei ole kasvanut tänä vuonna, mutta Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntä on kuitenkin pysynyt korkealla, mikä osaltaan johtuu pankkeja koskevan tiukentuneen sääntelyn vaikutuksista.Valtioneuvoston valmistelussa on useita Finnveran palveluita koskevia kehityshankkeita. Näitä ovat muun muassa Finnveran mahdollisuus merkitä pk-yritysten joukkovelkakirjalainoja, vientitakuu- ja vientiluottovaltuuksien korottaminen, niin sanotun jälleenrahoitustakauksen käyttöönotto ja suuryritysten kotimaisten investointien rahoittaminen. Päätöksiä näistä tehtäneen loppuvuoden aikana.”Osavuosikatsaus (PDF)Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458

Uutiset
11.10.2013
Itärajan ostosmatkailulla menestynyt Atma Trade Ravistajat-finaaliin

Merkittäväksi kaupan alan toimijaksi noussut Atma Trade on piikki kauppajättien lihassa. Nuijamaalla sijaitsevassa Laplandia Marketissa käy 3 000 venäläistä turistia päivittäin ja yritys on laajenemassa marraskuussa Imatralle. Pian avataan myös merkkivaatteita myyvä muotikeskus Lappeenrantaan. Yhtiön kasvu ja kannattavuus ovat huippuluokkaa. ”Opettele kieli ja tunne oikeasti asiakkaasi”, kiteyttää syyrialaistaustainen Mohamad Darwich menestysreseptinsä. Konsepti toimii, sillä muutamassa vuodessa Darwich on onnistunut kasvattamaan Lapland Marketista todellisen kilpailijan itärajan isoille marketeille. Markettia pyörittävä Atma Trade tekee 43 miljoonan liikevaihdolla noin 6,4 miljoonan euron tulosta.Laplandia Marketin hyllyillä on tavaraa aina kuivaelintarvikkeista taloustavaroihin ja puutarhatuotteista tekstiileihin asti. Myös kalatuotteet käyvät hyvin kaupaksi, etenkin lohi.Laplandia Marketin lisäksi Atma Tradella on oma kalanjalostusyritys sekä omat tuotemerkit alusasuissa ja oliiviöljyissä. Darwich aikoo laajentaa Lapland Market -konseptia myös muualle. Marraskuussa avautuu Imatralle noin 2 500 neliön Laplandia Market, jossa myymäläpinta-alaa on 500 neliötä enemmän kuin Nuijamaalla.”Hieno ravistaja jos mikä!”Asiantuntijaraadin jäsen, Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo kehuu Mohamad Darwichia ja hänen omistamaansa yritystä loistavaksi valinnaksi Ravistajat-finalistien joukkoon.”Darwich on ennakkoluuloton ja rohkea yrittäjä, joka ei ole epäröinyt tarttua tilaisuuteen. Erityisenä voimavarana on asiakaskunnan erinomainen tuntemus ja niche-markkinaan ’iskeminen’. Darwich hallitsee ostotoiminnan ja yrityksen kannattavuus on keskivertoa huomattavasti parempi.”Paloheimon mukaan Atma Traden kasvu ja työllistäminen jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tästä osoituksena uusia kauppoja aukeaakin jo loppuvuonna.”Toivottavasti markkinaikkuna ei sulkeudu. Kun raja saadaan parempaan kuntoon, niin ostosmatkailu on vieläkin mukavampaa ja miellyttävämpää venäläisille asiakkaille. Hallituksen rakenneuudistuspaketissa tämä on huomioitu”, Paloheimo sanoo. Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Ravistajien taustalla on Suomen Yrittäjät kumppaninaan tahoja, jotka haluavat olla yrittäjien mukana tekemässä Suomesta vieläkin parempaa paikkaa: Audit SUM, Elisa, Fennia, Finnvera, Itella, Juridia, Seedi, Taaleritehdas ja Tekes. Lue lisää ja ehdota mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle osoitteessa: www.ravistajat.fiKäy keskustelua tai kerro mielipiteesi Ravistajien Facebook-ryhmässä

Uutiset
11.10.2013
NEFCO:lta vientiluottoja ympäristöystävällisiin vientihankkeisiin

Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO ryhtyy tarjoamaan vientiluottoja ympäristön tilaa parantaviin pienhankkeisiin Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Vientiluotot on tarkoitettu pohjoismaisten yritysten 0,5–5 miljoonan euron vientitoimituksiin. Pohjoismaiset vientitakuulaitokset ovat mukana rahoitusmallissa jakamassa riskiä myöntämällä luotoille vientitakuita.Suomalaisen vientiyrityksen kannalta järjestely tarkoittaa, että viejän ulkomainen asiakas voi saada kaupan rahoittamiseen NEFCO:n luottoa, ja että viejä saa kauppahinnan käteisehdoilla. Finnveran vientitakuu puolestaan mahdollistaa luoton myöntämisen. Rahoituksen saaminen edellyttää, että hanke täyttää rahoittajien asettamat luottokelpoisuusvaatimukset.Lisätietoja rahoitusmahdollisuudesta ja sen reunaehdoista antavat sekä Finnvera että NEFCO. Yritysten kannattaa olla yhteydessä rahoittajiin jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.Finnvera Oyj, viennin rahoitustiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen, puh. 029 460 2674rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, puh. 029 460 2706   NEFCO:Sijoituspäällikkö Maria Maliniemi, puh. 050 539 4428Vice President Kari Homanen, puh. 050 311 1047www.finnvera.fiwww.nefco.orgPohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO on kansainvälinen rahoituslaitos. Se perustettiin vuonna 1990 Pohjoismaiden hallitusten toimesta, ja sen pääkonttori sijoitettiin Helsinkiin. NEFCO:n tavoitteena on osallistua kustannustehokkaiden ympäristöhankkeiden toteutukseen Itä-Euroopassa, pääasiassa Pohjoismaiden lähialueilla. Etusijalla ovat hankkeet, jotka vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä, parantavat Itämeren ekologista tilaa tai vähentävät myrkyllisten saasteiden syntymistä. NEFCO on rahoittanut monipuolisesti ympäristöhankkeita Itä-Euroopan maissa, kuten Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.

Tiedotteet
10.09.2013
Pk-yritykset kokevat rahoitusehtojen tiukentuneen

Yritysten rahoitustarpeet kohdistuvat entistäkin enemmän käyttöpääomaan. Käyttöpääomatarpeen osuus on noussut kevään kyselystä neljä prosenttiyksikköä. Etenkin kaupan alalla investoinnit ovat jäissä, sillä vain 10 prosenttia rahoituksen ottoa suunnittelevista alan pk-yrityksistä ilmoittaa rahoituksen käyttötarkoitukseksi investoinnit. Sen sijaan teollisuuden rahoitussuunnitelmissa on nähtävissä positiivisia merkkejä, kun laajennusinvestointeihin ja kehityshankkeisiin aiotaan hakea rahoitusta aiempaa useammin. Tiedot käyvät ilmi syksyn Pk-yritysbarometristä.Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan on hiukan kasvanut. Yli puolet näistä aikoo ottaa ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Nousua edelliseen kyselyyn verrattuna on kuusi prosenttiyksikköä.- Suomessa edelleenkin harva rahoituksen ottoa suunnitteleva yritys ilmoittaa tarvitsevansa rahoitusta kansainvälistymiseen. Olemme tästä huolissamme, sillä kansainvälisillä vientimarkkinoilla rahoitus on yksi tekijä, jolla tilauksista kilpaillaan, ja pk-yritysten kansainvälistyminen näyttää esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa olevan vireämpää kuin meillä. Käynnistämämme Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa pk-yrityksille tietoa näistä rahoitusmahdollisuuksista, sanoo toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Omarahoitusta vaaditaan aiempaa enemmänRahoituksen saatavuus ei kokonaisuutena ole kyselyn mukaan vaikeutunut. Kuitenkin yli 40 prosenttia barometriin vastanneista rahoitusta ottaneista yrityksistä katsoo, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt ja rahoitusmarkkinoiden tilanne heijastunut rahoitusehtoihin joko erittäin paljon tai melko paljon. Vakuusvaatimusten kiristymisen ja lainamarginaalin nousun lisäksi rahoitusta hakevilta yrityksiltä vaaditaan nyt suurempaa omarahoitusosuutta. Lähes joka kolmas yritys toimialasta riippumatta mainitsi omarahoitusosuusvaatimusten kiristyneen.- Niin Finnveran kokemuksen samoin kuin barometrin mukaan pankkirahoituksen saatavuudessa ei ole ehtojen kiristymisestä huolimatta tapahtunut oleellista muutosta. Heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevien yritysten rahoituksen saanti on kuitenkin vaikeutunut ja omarahoitusosuuden vaatimus korostunut. Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään paljon, Heikkilä toteaa. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2013 barometri perustuu yli 5 300 pk-yrityksen vastauksiin.Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäien sivuillaLisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400viestintäpäällikkö Kaisa Sailas, puh. 029 460 2422

Uutiset
26.08.2013
Team Finland yhdistää kansainvälisiä sijoittajia ja suomalaisia kasvuyrityksiä Slushissa

Tavoitteena vauhdittaa sijoituksia suomalaisyrityksiin sekä nostaa Suomi kasvuyritysten kiinnostavimmaksi sijaintipaikaksi maailmassa.Helsingissä marraskuussa järjestettävä Euroopan suurin kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuma Slush tuo huipputason kansainvälisiä pääomasijoittajia tutustumaan Suomen ja lähialueiden kasvuyrityksiin. Team Finland on yhteistyökumppanina Slushissa, ja tapahtuman toteutukseen osallistuvat Teollisuussijoitus, Tekes, Finnvera ja Invest in Finland. Samalla kansainvälinen sijoittajatapahtuma Enterprise Finland Venture Forum toteutuu tänä vuonna osana Slushia.Slush on tarkoitettu niin startup-yrityksille kuin asemansa vakiinnuttaneille kasvuyrityksille. Kaapelitehtaalle saapuvat 13.—14.11.2013 maailman johtavat pääomasijoittajat, joista suurimmat ovat etsimässä kymmenien miljoonien eurojen sijoituskohteita. Paikalla ovat myös aktiiviset enkelisijoittajat ja kokeneet sarjayrittäjät. Tehokkaan matchmakingin avulla Slush linkittää yritykset potentiaalisimpien rahoittajien kanssa. Slushin aikana tullaan näkemään noin 100 yritysesitystä ja 3000 kasvuyritysten ja sijoittajien välistä tapaamista.Team Finland edistää yritysten kansainvälistymistä ja Suomeen suuntautuvia ulkomaalaisia investointeja. Slush on yksi Team Finlandin kärkihankkeita. Tavoitteena on vauhdittaa sijoituksia suomalaisyrityksiin sekä nostaa Suomi kasvuyritysten kiinnostavimmaksi sijaintipaikaksi maailmassa. Slushiin odotetaan yli tuhatta yritystä Pohjois-Euroopasta, Venäjältä ja muualta maailmasta. Esillä ovat tietotekniikan ohella entistä monipuolisemmin osaamisintensiiviset alat kuten cleantech ja life sciences.Vuonna 2012 Slush toi saman katon alle 3 500 kävijää yli 30 maasta. Paikalla oli 600 kasvuyritystä ja 300 kansainvälistä riskirahoittajaa, joiden sijoitusvarallisuus oli yli 30 miljardia. Median edustajia oli 150. Tänä vuonna Slush tähtää 5000 kävijään.Lisätietoja:Petri Laine, Finnvera Oyj, +358 400 777 458, petri.laine (at) finnvera.fiJuhana Nurmio, Slush, juhana.nurmio (at) slush.fiwww.slush.fiwww.team.finland.fi

Tiedotteet
16.08.2013
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013

Rahoituksen kysyntä painottui pieniin hankkeisiin ja vientiinRahoituksen saatavuus Suomessa on muuhun Eurooppaan verrattuna kohtalaisen hyvä, vaikka rahoituksen hinta ja vakuusvaatimukset ovat nousseet. Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli katsauskaudella kuitenkin kokonaisuudessaan vaisua. Alkuvuonna pk-yritysten rahoitustarpeet olivat tavanomaista pienempiä, ja ne painottuivat edelleen käyttöpääomaan. Suomen kokonaisviennin lasku ei vaikuttanut viennin rahoituksen kysyntään, joka oli edellisvuotta korkeammalla tasolla.Liiketoiminta ja tuloskehitysTammi-kesäkuussa pk-yrityksille annettujen rahoitustarjousten euromäärä laski 13 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alkuvuonna vientikauppoihin liittyviä rahoitushakemuksia saatiin edellisvuotta enemmän, mutta annettujen tarjousten määrä kuitenkin aleni 10 prosenttia, sillä osa hakemuksista on vielä luottosopimusten neuvotteluvaiheessa. Finnvera-konsernin tulos oli 44 miljoonaa euroa voitollinen eli selkeästi edellisvuoden vastaavan jakson tulosta parempi (19). Konsernin tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n palkkiotuottojen kasvu sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden pieneneminen.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n sekä viennin että pk-yritysrahoituksen tulokset olivat positiiviset: Viennin rahoituksen tulos oli 39 miljoonaa euroa (28) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan tulos 8 miljoonaa euroa (-4). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli -2 miljoonaa euroa (-5).Konsernin tunnusluvut 30.6.2013 (30.6.2012) Vakavaraisuus 16,5 % (15,7) Kulu-tuotto-prosentti 29,5 % (29,5) Omavaraisuus 17,9 % (23,7).            Loppuvuoden näkymätTalouden matalasuhdanne näkyy pk-yrityksissä investointien vähäisyytenä sekä rahoituksen kysynnän painottumisena käyttöpääomaan. Rahoituksen uudelleenjärjestelyjä ja maksuaikajärjestelyjä tehdään runsaasti. Heikommassa taloudellisessa asemassa olevien yritysten rahoituksen saatavuus on vaikeutunut, mikä heikentää näiden jo ennestään haavoittuvassa tilanteessa olevien yritysten selviytymismahdollisuuksia.Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan säilyvän loppuvuonna edellisvuoden tasolla. Kysyntään vaikuttaa keskeisesti jatkuva epävarmuus pankki- ja rahamarkkinoilla, mistä syystä ostajat edellyttävät yhä useammin myös rahoitustarjousta vientikauppojen yhteydessä.Epävarma talouskehitys vaikeuttaa Finnveran tuloskehityksen arviointia. Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2013 tuloksen odotetaan kuitenkin toteutuvan edellisvuotta parempana, kun sen arvioitiin tammi-maaliskuu 2013 osavuosikatsauksessa toteutuvan edellisen vuoden tasoisena. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti. Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä: ”Muutos valtion luotto- ja takaustappiositoumuksessa mahdollistaa Finnveralle jatkossa korkeamman riskinottokyvyn aloittavien sekä kasvua ja kansainvälistymistä hakevien yritysten rahoituksessa. Finnvera pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, että rahoitus hyviin hankkeisiin järjestyy pk-yrityksille, joiden liiketoiminnalla on riittävät edellytykset kannattavaan toimintaan. Haemme myös uusia rahoitusmalleja yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja olemme selvittäneet muun muassa pk-yritysten joukkorahoitusmahdollisuuksia. Tämän osalta päätöksiä Finnveran mahdollisesta roolista tehtäneen syksyn aikana.”Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Osavuosikatsaus Q2, 2013 (PDF)

Uutiset
09.08.2013
Uusiutuvien polttoaineiden pioneeri St1 Ravistajat-finaaliin

St1 Oy tuo markkinoille uusia polttoaineita ja tutkii uusia raaka-aineita uusiutuvien polttoaineiden valmistusprosessiin. St1 toi etanolin markkinoille vuonna 2009 testiprojektina. Alun epäilysten jälkeen etanoli on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä polttoainevaihtoehtona bensiinitankeille. Vuodesta 2011 etanolia on voinut tankata kaikilta St1:n ja Shellin asemilta.”RE85:n hinta on alhaisemmasta energiankulutuksesta huolimatta bensiiniä alhaisempi. Joka kilometriltä ja litralta jää säästöä,” St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen sanoo.St1:n valmistaman etanolipolttonesteen raaka-aineena käytetään kotimaisesta elintarviketeollisuudesta syntyvää jätettä ja tähteitä. Uudemmissa laitoksissa raaka-aineina käytetään erilliskerättyä biojätettä.”Nyt suunnitteilla on laitos Kajaaniin, jossa etanolia tullaan tekemään kuitupohjaisista raaka-aineista, esimerkiksi sahanpurusta. Myös olki on hyvä tulevaisuuden raaka-aine, koska sitä on runsaasti saatavilla”, Wiljanen kertoo. Asiantuntijaraati valitsi St1:n Ravistajat-finalistien joukkoon, koska yritys vie toimialaa eteenpäin kehittämällä uusia, ympäristöä säästäviä energiatuotteita.Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä nostaa esiin St1:n roolin aktiivisena vaikuttajana ja kumppanuuksien rakentajana.”Yritys edustaa aidosti niitä arvoja joista puhuukin”, lisää Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. Seuraavaaksi valitaan jo kuudes finalistiRavistajat-ohjelma etenee siten, että raati valitsee jatkoon päässeiden yritysten joukosta yhden finalistin joka kuukausi. Finaaliin pääsee kymmenen yritystä.Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Samalla voi myös äänestää omaa suosikkiyritystään. Voittaja valitaan tammikuussa 2014. Valintaan vaikuttavat yleisöäänet ja raadin näkemykset.Lisätietoa osoitteessa http://www.ravistajat.fi/Käy keskustelua tai kerro mielipiteesi Ravistajien Facebook-ryhmässä

Uutiset
23.07.2013
InnOta-hankkeen yhteistyömuotoinen urakkakilpailu käynnistyy

Senaatti-kiinteistöt on julkistanut hankintailmoituksen, joka koskee Otaniemeen toteutettavaa uudisosaltaan puurakenteisen toimitalon urakointia. Hankkeen uudis- ja korjausrakentamisen ohjelma-ala on noin 10 000 neliötä.Urakoitava toimitalo tulee Finnveran, Finpron, Tekesin ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n yhteiseen käyttöön. Valmistuessaan se palvelee käyttäjien tarpeita monipuolisesti ja mahdollistaa uuden, entistä asiakasläheisemmän työnteon tavat.Hankkeen urakkamuotona on Senaatti-kiinteistöjen kärkihankemallin mukainen yhteistyömuotoinen urakka, jossa yhdistyvät projektinjohtourakan, allianssimuotoisen urakan ja kiinteähintaisen urakan vahvuudet. Urakoitsija toimii hankkeen päätoteuttajana ja kaikki muut hankkeen urakoitsijat ovat pääurakoitsijan aliurakoitsijoita.Osallistumishakemukset nyt julkistettuun urakkakilpailuun tulee toimittaa Senaatti-kiinteistöille 23.8.2013 mennessä. Neuvottelumenettelyyn valitaan kolme urakoitsijaa, joille lähetetään neuvottelujen jälkeen lopullinen urakkatarjouspyyntö 25.10.2013 mennessä.Hankkeesta on käynnissä julkisen hankintamenettelyn mukainen suunnittelukilpailu, joka päättyy marraskuun lopussa. Tuleva urakoitsija kytketään hankkeeseen mukaan jo suunnittelukilpailun aikana siten, että urakoitsijan edustaja osallistuu suunnittelukilpailun ehdotusten arviointiin. Urakoitsijan toimeksianto alkaa joulukuussa 2013.Alustavan toteutusaikataulun mukaan InnOtan rakennustyöt aloitetaan syksyllä 2014 ja valmiit tilat luovutetaan käyttäjille syksyllä 2016.InnOta-rakennushanke Korjaus- ja uudisrakentamista noin 10 000 ohm2, puurakenteinen uudisosa Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Tilojen pääkäyttäjät: Finpro, Finnvera, Tekes ja GTK Rakentaminen alkaa syksyllä 2014, valmis syksyllä 2016 Hankkeessa valmistuu työtilat noin 600 työntekijälle Hankkeeseen liittyy useita innovatiivisia tavoitteita liittyen mm. puurakentamiseen, työympäristöön, ympäristöön, energiaan, elinkaaritehokkuuteen ja kestävään kehitykseen Lisätietoja:Senaatti-kiinteistöt, rakennuttajapäällikkö Jonni LaittoPuhelin 0205 811 752, jonni.laitto@senaatti.fiA-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, rakennuttajakonsultti Harri Ilomäki Puhelin 0207 911 684, harri.ilomaki@ains.fiLinkki hankintailmoitukseen: http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2013-016901/

Uutiset
11.06.2013
Finnvera sijoitti kromipinnoitusteknologiaa kehittävään Savroc Oy:öön

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa kehittävä kasvuyritys Savroc Oy on kerännyt noin miljoonan euron rahoituksen ensimmäisellä rahoituskierroksellaan. Saatu rahoitus käytetään yrityksen kasvun vahvistamiseen kansainvälisillä markkinoilla.Rahoittajina toimivat Finnvera, Tekes sekä joukko yksityisiä sijoittajia. ”Teimme sijoituksen hyvän kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalin omaavaan yhtiöön ja haluamme olla mukana varmistamassa kansainvälisille markkinoille pääsyä”, toteaa Finnveran pääomasijoitustoiminnan manageri Matti Eskelinen.Savrocin kulutusta kestävällä ja ympäristölleen turvallisella kolmiarvoisella kromipinnoitusteknologialla saavutetaan perinteisiin ratkaisuihin verrattuna parempi korroosion kestävyys ja kovuus. Kestävyysominaisuuksiensa vuoksi Savrocin kehittämä pinnoitusteknologia soveltuu yleisimpiin kromipinnoituskohteisiin, kuten hydraulisiin sylintereihin, lukkoihin ja venttiileihin.”Savrocin kehittämän kromipinnoitusteknologian markkinanäkymät ovat lupaavat. Kulutusta kestävällä kolmoskromiteknologialla voidaan korvata perinteisesti kulutuskestävyyttä vaativissa kromipinnoitussovelluksissa käytettäviä kovakromipinnoitteita, jotka sisältävät niiden parissa työskentelevien terveydelle haitallisia ainesosia”, kertoo Savrocin teknologiajohtaja Juha Miettinen. Miettisen mukaan Savrocin asiakkaiden kanssa yhteistyössä kehittämät pilottipinnoitussovellukset ovat toimineet hyvin.Taustajoukoissa kokeneita liiketoiminnan kasvattajiaVuonna 2013 perustetun Savroc Oy:n taustalla vaikuttavat vahvat teollisuusliiketoiminnan osaajat. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii teollisuusventtiiliyritys Flowrox Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja entinen Larox Oy:n toimitusjohtaja Timo Vartiainen. Lisäksi hallituksessa istuvat teollisten prosessien optimointiratkaisuja kehittävän Rocsole Oy:n toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen sekä hydraulisia sylinterejä valmistavan Hydroline Oy:n toimitusjohtaja Jukka Laakkonen.Lisätietoja: CTO Juha Miettinen, Savroc Oy, +358 44 599 7731, juha.miettinen (at) savroc.comMatti Eskelinen, Finnveran pääomasijoitustoiminta, +358 40 596 5643, matti.eskelinen (at) finnvera.fiLisätietoja yhtiön internetsivuilla osoitteessa http://www.savroc.com/

Tiedotteet
27.05.2013
Finnvera varautuu auttamaan rikkidirektiivin aiheuttamissa alusinvestoinneissa

EU:n rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015, ja suomalaisten varustamoiden on tehtävä muutostöitä tai uudistettava aluskantaansa vastaamaan kiristyvää sääntelyä. Aikaisemmin Finnveran alustakauksia on myönnetty Suomessa toimivalta telakalta Suomeen tilattuihin aluksiin, mutta jatkossa lakia valtion alustakauksista voidaan soveltaa myös ulkomailta hankittaviin aluksiin tai aluksen muutos-, korjaus- tai perusparannustöihin.Alustakauksen myöntäminen perustuu hankekohtaiseen riskiarviointiin, ja rahoitukselle edellytetään vakuuksia, kuten aluskiinnitys. Alustakaus voidaan myöntää silloin, kun hankkeelle ei ole saatavissa riittävää kaupallista rahoitusta.Kun luoton määrä EU:n valtiontukisääntöjen mukaan voi olla enintään 80 prosenttia kauppahinnasta ja alustakaus enintään 80 prosenttia luoton määrästä, voi Finnveran vastuu alusinvestoinneissa olla enimmillään 64 prosenttia kauppahinnasta.Myönnettäessä alustakausta ulkomailta hankittaviin aluksiin tai alusten muutostöihin edellytetään hankkeelta riittävää suomalaista intressiä. Suomalaista intressiä tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että alus tuodaan Suomen lipun alle, kyseessä on suomalainen varustamo, alus tulee toimimaan Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteessä ja että alus työllistää suomalaisia merenkulkijoita.– Tarve alustakauksen käytön laajentamiseen on tullut esiin lähinnä rahtialuksissa, joita ei ole enää pitkään aikaan valmistettu Suomessa. Jos näissä ympäristöystävällisissä aluksissa hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa, vahvistaa se hankinnan suomalaista intressiä. Telakan kotimaan oman vienninrahoituslaitoksen tarjoamaa rahoitusta on kuitenkin pyrittävä hyödyntämään ensisijaisena vaihtoehtona, sanoo Finnveran viennin rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.Lisätiedot: varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 029 460 2676

Tiedotteet
24.05.2013
Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2013

Finnveran riskinottomahdollisuudet pk-rahoituksessa kasvoivatFinnvera jatkaa entistäkin aktiivisemmin pk-yritysten käyttöpääoma- ja investointirahoitusta. Yhteistyötä tehdään pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa, joiden liiketoimintaan lisääntynyt sääntely vaikuttaa. Hallitusohjelman mukainen lisäriskinotto suunnataan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien sekä aloittavien yritysten tarpeisiin. Valtio korvaa kuluvan vuoden alusta lähtien aiempaa suuremman osan eli 75 prosenttia mahdollisista tappioista, jotka syntyvät Finnveran näille yrityksille myöntämästä rahoituksesta. Korvausosuus on muutoin ennallaan porrastettuna tukialuejaon mukaan. Käytännössä kasvanut riskinottomahdollisuus tarkoittaa, että Finnveran rahoitusosuus voi olla aiempaa suurempi, kun kyse on kansainvälisille markkinoille pyrkivästä yrityksestä. Erityyppisissä hankkeissa edellytettyjä omarahoitus- ja riskinjakoperiaatteita on samalla täsmennetty valtakunnallisesti yhdenmukaisiksi.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera antoi vientikauppoihin liittyviä rahoitustarjouksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti neljä prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Pk-yritysrahoituksessa annettujen rahoitustarjousten euromäärä oli viidenneksen pienempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Rahoitushakemuksia oli kuitenkin edellisvuotta enemmän, mutta hankkeiden keskimääräinen koko oli pienempi.Finnveran pääomasijoitustoiminnan tehtyjen sijoituspäätösten määrä kasvoi tammi-maaliskuussa edellisvuodesta. Vuoden 2012 lopussa noin 250 bisnesenkelin laajuiseksi kasvanut yksityis-sijoittajaverkosto siirretään vuoden 2013 aikana yksityiselle Finnish Business Angels Network FiBAN ry:lle.Konsernin tulos oli tammi-maaliskuussa 30 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli lähes kolmanneksen parempi kuin edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla (23). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiön palkkiotuottojen kasvu sekä pk-yritysrahoituksen saamisten arvonalentumisten ja takaustappioiden pieneneminen.Konsernin tuloksesta viennin rahoituksen osuus oli 21 miljoonaa euroa (14) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan 11 miljoonaa euroa (9). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli -2 miljoonaa euroa (0,3).Konsernin tunnusluvut 31.3.2013 Vakavaraisuus 16,0 % (15,7) Kulu-tuotto-prosentti 28,3 % (28,1) Omavaraisuus 20,1 % (24,7).            Loppuvuoden näkymätPankkisääntelyn vaikutukset saattavat rajoittaa pankkien osallistumista yritysten rahoitukseen ja nostavat rahoituksen hintaa. Nämä tekijät yhdessä investointien vähäisyyden kanssa pitävät pk-yritysrahoituksen kysyntää edelleen maltillisella tasolla.On todennäköistä, että vientikysynnän lasku näkyy myös vientitakuiden ja -luottojen kysynnän vähenemisenä. Finnveran rooli on kuitenkin entistä keskeisempi vientikauppojen rahoittamisessa.Finnveran ensimmäisen neljänneksen tulos oli selkeästi edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi, mutta talouden epävarmuudesta ja Finnveran vastuukannan korkeasta riskitasosta johtuen vuoden 2013 tulos toteutunee kuitenkin edellisen vuoden tasoisena. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Vaisu taloustilanne ja matala investointitaso näkyivät rahoituskysynnässämme vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Investointien pysyminen alhaisina vähensi selvästi rahoitustarpeita niin kotimaassa kuin viennin rahoituksessakin.Saimme pk-yrityksiltä viisi prosenttia enemmän hakemuksia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta niiden euromäärä laski 14 prosenttia. Tämä kuvaa hyvin sitä, että rahoitusta tarvittiin paljon käyttöpääomaan, mutta ei juurikaan investointeihin. Vientitakuiden ja -luottojen kysyntä oli melko aktiivista ja vain hiukan matalampaa kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viennin rahoitukselle on tyypillistä sen vaihtelu yksittäisten suurten pääomatavarakauppojen myötä.Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut valtion pääomasijoitustoimintaa koskevaa työnjakoa, ja Finnvera tulee vähitellen irtautumaan eri pääomasijoitustoiminnoistaan. Suora sijoitustoiminta Aloitusrahasto Vera Oy:n kautta aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin jatkuu vuoteen 2017 asti.”Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2013 (PDF)

Uutiset
23.05.2013
Suunnittelukilpailu alkaa – puurakentamisen edelläkävijä Otaniemeen

Senaatti-kiinteistöjen tiedote:Senaatti-kiinteistöt on julistanut suunnittelukilpailun innovatiivisen toimitilan toteuttamisesta Espoon Otaniemeen.InnOta-nimisen hankkeen tarkoituksena on rakentaa Finnveralle, Finprolle, Tekesille ja Geologian tutkimuskeskus GTK:lle yhteinen muuntojoustava toimitalo, joka palvelee käyttäjien tarpeita monipuolisesti ja mahdollistaa uuden työnteon tavat. Rakennuksen tulee olla toiminnallisesti, elinkaaritaloudellisesti, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen. Suunnitteluryhmältä edellytetään muun muassa puurakentamisen asiantuntemusta.Suunnittelukilpailu käydään Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisena julkisen hankintamenettelyn kutsukilpailuna. Kilpailuun mukaan haluavat suunnitteluryhmät voivat jättää osallistumishakemuksensa 16.8. mennessä. Kilpailuaika alkaa 16.9.2013 ja päättyy 29.11.2013. Kilpailun tulos julkistetaan ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.InnOta rakennetaan GTK:n yhteyteen siten, että uudisrakennus ja GTK:n nykyiset tilat yhdistyvät. Alustavan toteutusaikataulun mukaan InnOtan rakennustyöt aloitetaan syys-lokakuussa 2014 ja valmiit tilat luovutetaan käyttäjilleen lokakuussa 2016. Korjaus- ja uudisrakentamisen yhteenlaskettu laajuus on noin 14 500 bruttoneliötä ja kustannusarvio 35,5 miljoonaa euroa.Yhteiset tilat parantavat Team Finlandin asiakaspalveluaInnOtan uudisosasta tulee puurakentamisen edelläkävijä. Saman kokoluokan puurakenteisia toimistotaloja ei ole Suomessa monta.Rakennuksen suunnittelulle on asetettu innovatiivisia tavoitteita, kuten teollisen puurakentamisen edistäminen, työympäristön uudenlainen konseptointi, uudet liikenneratkaisut ja älykäs pysäköinti.Tekes, Finnvera ja Finpro ovat valtiovallan vienninedistämismallin Team Finlandin keskeiset toimijat. Muutto yhteisiin tiloihin helpottaa yhteistyötä innovaatiorahoituksessa ja kansainvälistymisessä. Yhteinen tila ja laaja palveluvalikoima antavat uskottavuutta sekä suomalaisille että ulkomaisille yrityksille. Yhteisiä asiakkaita voidaan joustavasti ja tehokkaasti palvella InnOtassa yhden luukun -periaatteella.Puurakentamisen näyteikkunaInnOta tulee sijaitsemaan Otaniemessä Aalto-yliopiston ja VTT:n välittömässä läheisyydessä. Alueen kaavamuutos hyväksyttiin Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 15.5.2013.Työ- ja elinkeinoministeriö, Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki aloittivat jo viime vuonna laajan ja pitkäkestoisen puurakennusteollisuuden ja puualan kehittämishankkeen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostamasta kolmiosta muodostuu puurakentamisen ja puuosaamisen monipuolinen näyteikkuna.InnOta-rakennushanke Korjaus- ja uudisrakentamista 14 500 brm2 , puurakenteinen uudisosa Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Tilojen pääkäyttäjät: Finnpro, Finnvera, Tekes ja GTK Uudisrakennus GTK:n nykyisten toimitilojen yhteyteen Rakentaminen alkaa syksyllä 2014, valmis syksyllä 2016 Hankkeessa valmistuu työtilat noin 600 työntekijälle Kustannusarvio 35,5 M € Espoo, Otaniemi, Betonimiehenkuja 4 Hankkeeseen liittyy useita innovatiivisia tavoitteita liittyen mm. puurakentamiseen, työympäristöön, ympäristöön, energiaan, ekotehokkuuteen ja kestävään kehitykseen InnOtan hankintailmoitus on julkaistu Euroopan unionin julkaisutoimiston ylläpitämässä TEDissä otsikolla: FI-Helsinki: ArkkitehtipalvelutLinkki hankintailmoitukseen Simap Europan sivuilla:http://ted.europa.eu/udl?uri=TED:NOTICE:167428-2013:TEXT:FI:HTML&src=0Lisätietoja:Senaatti-kiinteistötToimialajohtaja Olavi HiekkaPuh. 0205 811 400olavi.hiekka (at) senaatti.fiRakennuttajapäällikkö Jonni LaittoPuh. 0205 811 752jonni.laitto (at) senaatti.fiSenaatti-kiinteistöt on maanlaajuisesti toimiva liikelaitos, joka valtion sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Toimintamme perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Tuotamme työympäristöjä, joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Tuomme tilalle ratkaisut.

Uutiset
20.05.2013
Finnveralle eurooppalaisten bisnesenkeleiden Early Stage Fund of the Year -palkinto

Finnveran pääomasijoitustoiminta palkittiin Euroopan bisnesenkeliverkostojen kattojärjestön EBANin vuosikokouksessa Early Stage Fund of the Year -palkinnolla.Finnvera sai tunnustuksen aktiivisesta ja Euroopan mittakaavassa laajasta alkuvaiheen sijoitustoiminnasta ja yhteissijoituksista bisnesenkeleiden kanssa. EBANin vuosikokous pidettiin 13. – 14. toukokuuta Wienissä.Suomalainen bisnesenkelitoiminta on viime vuosina saanut positiivista huomiota EBAN-verkostossa, sillä Ari Korhonen valittiin vuonna 2009 vuoden bisnesenkeliksi ja Finnish Business Angels Network FiBAN ry vuoden bisnesenkeliverkostoksi vuonna 2012.  EBAN eli The European Trade Association for Business Angels, Seed Funds and other Early Stage Market Players koostuu yli sadasta bisnesenkeliverkostosta ja rahastosta EU-maissa, muualla Euroopassa, Venäjällä ja Turkissa. Finnvera on ollut EBANin jäsen vuodesta 2008 lähtien, käynnistettyään yksityissijoittajille suunnatun SijoittajaExtra-palvelun.EBANin jäsenyhdistyksille tehdyn kyselyn perusteella vuonna 2012 verkostoon arvioitiin kuuluvan noin 26 000 bisnesenkeliä. Suomalaiset bisnesenkelit olivat tehtyjen sijoitusten määrässä mitattuna neljänneksi aktiivisimpia, edellä olivat ainoastaan Iso-Britannia, Espanja ja Ranska.   Finnvera tekee edelleen aktiivisesti sijoituksia alkavan vaiheen yrityksiin. Suora sijoitustoiminta jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka.LisätietojaLeo Houtsonen, Finnveran pääomasijoitustoiminta, puh. +358 400 379 252

Uutiset
29.04.2013
Kasvu lähtee oivalluksesta – Finnveran 200. sijoitus tehtiin Icebridge Oy:öön

Finnveran 200. sijoitus tehtiin uudenlaiseen tapaan ajatella tuttuja asioita. Tuusulalainen Icebridge Oy kehitti lentokoneruuan sähköttömän viilennysmenetelmän.Finnvera on tehnyt sijoituksia innovatiivisiin, kehityksensä alkuvaiheessa oleviin yrityksiin hallinnoimansa Aloitusrahasto Vera Oy:n kautta jo vuodesta 2006 alkaen. Kahdeksan vuoden aikana on käyty läpi yli 1 500 hanketta, joista sijoitus on toteutettu nyt 200 yritykseen. Finnveran pääomasijoitustoiminta on Suomen johtava aikaisen vaiheen pääomasijoittaja. Toimintansa aikana se on kerännyt omien sijoitustensa rinnalle sijoituskohteisiinsa yli 200 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa.”Olemme käyneet läpi noin 200 hanketta vuosittain. Tahti on ollut tiivis, ja onnistumisista kertonevat muutamat erinomaiset exitit”, kertoo Finnveran pääomasijoitustoiminnasta vastaava johtaja Leo Houtsonen.Voiko jääkaapin tai pakastimen ominaisuudet tuottaa ilman sähköä?Icebridge Oy on kehittänyt sähköttömän jäähdytysjärjestelmän, jota voidaan käyttää lentokoneissa tarjottavan ruuan jäähdyttämiseen. Kuivajäätä hyödyntävän teknologian avulla ruoka saadaan pysymään viileänä vuorokauden ajan, jolloin myös paluulennon ruoka voidaan pakata mukaan jo lähtökentällä.”Kuivajää on yleisessä käytössä lentokoneissa ruuan jäähdytykseen. Icebridge on kuitenkin oivaltanut hyödyntää sitä täysin uudella tavalla, ja uskomme sijoittajana, että lentoyhtiöiden catering-palveluissa saavutetaan sen avulla huomattavat kustannussäästöt ”, sanoo Houtsonen.”Tuotteidemme markkinat ovat maailmanlaajuiset, ja lentoliikenteen lisäksi ratkaisumme soveltuvat tulevaisuudessa myös muille toimialoille. Pystymme tarjoamaan luotettavan ja turvallisen lämpötilanhallinnan ilman sähköä.  On hienoa saada Finnvera mukaan rakentamaan kasvua tälle puhtaasti kotimaiselle innovaatiolle”, sanoo Icebridgen toimitusjohtaja Jukka Hämäläinen.Sijoitukset alkaviin yrityksiin jatkuvatFinnvera tekee edelleen sijoituksia alkavan vaiheen kasvuyrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuun 2013 alussa tekemän linjauksen mukaisesti Finnvera jatkaa suoraa sijoitustoimintaansa vuoden 2017 loppuun saakka. Tämän jälkeen ensisijoituksia ei enää tehdä ja käytettävissä olevat varat ohjataan salkussa olevien kohdeyritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Linjauksen mukaisesti Tekes aloittaa alkavien yritysten rahoittamiseen kohdennetun rahastosijoitustoiminnan vuoden 2014 aikana.Finnveran vuonna 2008 käynnistämä, yksityissijoittajille suunnattu SijoittajaExtra-palvelu keräsi mukaansa yhteensä 250 alkuvaiheen sijoitustoiminnasta kiinnostunutta bisnesenkeliä.  Palvelun kautta yksityissijoittajille avautui näköalapaikka varhaisen vaiheen yritystoiminnan kentälle.”Julkisen toimijan roolina on olla käynnistämässä uutta toimintaa ja luomassa uusia toimintatapoja niin, että toiminta voidaan yksityistää”, sanoo Leo Houtsonen. Bisnesenkeleille suunnattu palvelukokonaisuus siirtyy vuoden 2013 aikana yksityiselle Finnish Business Angels Network FiBAN ry:lle.LisätietojaFinnvera Oyj, Leo Houtsonen, puh. +358 400 379 252Icebridge Oy, Jukka Hämäläinen, puh. +358 50 313 6600